Katso lista osaajista, jotka revitään nyt käsistä – pula työn­tekijöistä näkyy jo monen arjessa

Suomalaisten kannattaa varautua siihen, että työvoimapula vaikuttaa tulevana kesänä kesälomien viettoon ja arkeen. Finavia kertoi perjantaina, että lentomatkustajien on hyvä varautua normaalia pidempiin jonotusaikoihin henkilöstövajeen vuoksi.

Torstaina Taloussanomat kertoi, että HOK-Elanto joutui sulkemaan 11 ravintolaa osin työvoimapulan vuoksi.

Perjantaina Kaupan liitto kertoi, että sen teettämän osaajabarometrin mukaan miltei puolet kaupan alan yrityksistä arvioi osaavan henkilökunnan löytämisen vaikeaksi. Vuonna 2019 kaupan yrityksistä 34 prosenttia kertoi rekrytointivaikeuksista.

Elinkeinoelämän keskusliiton huhtikuun suhdannebarometrin mukaan suurin este yritysten kasvulle on vaikeudet rekrytoida ammattitaitoista työvoimaa. Työvoiman saatavuusongelmista kertoi 32 prosenttia barometriin vastanneista yrityksistä.

Johtava asiantuntija Jari Huovinen sanoo, että eniten merkittäviä vaikeuksia löytää osaajia on yrityksissä, jotka kertovat tavoitteekseen asemansa säilyttämisen, mutta ei kasvua.

– Se herättää kysymyksen, joutuvatko he tyytymään aseman säilyttämiseen käytännössä siksi, että he eivät löydä tekijöitä.

Jari Huovinen, Elinkeinoelämän keskusliitto Kuva: ROB ORTHEN

Huovinen sanoo, että työvoimapula koskettaa laajasti työnantajayrityksiä tällä hetkellä.

– Jos haluamme, että yritykset kasvavat, uudistuvat ja investoivat, tämä on yksi asia, joka pitää pystyä ratkaisemaan.

Henkilöstöpalveluja tarjoavan Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä sanoo, että pulaa on nyt erityisesti palvelualoilla ja teollisuudessa.

Asiantuntijatehtävissä eniten pulaa on edelleen it-alalla. Baronalla on haussa tällä hetkellä noin tuhat työpaikkaa, joista noin kolmasosa on horeca- eli hotelli-, ravintola- ja catering-alalla. Tarvetta on esimerkiksi kokeille, tarjoilijoille, vuoropäälliköille ja vuoromestareille.

– Ammattihenkilöstö horeca-alalle on todella kiven alla.

Määttä sanoo, että toiseksi eniten työvoimaa tarvitaan teollisuuteen ja kolmanneksi eniten asiakaspalveluun.

Teollisuudessa tarvetta olisi esimerkiksi sähkö- ja automaatiosuunnittelijoille.

Henkilöstöpalveluyritys Eezyn palvelutoimialojen johtaja Olli Tuominen sanoo, että ravintola-alan lisäksi rekrytointivaikeuksia on vähittäiskaupassa.

– Siellä on lähes tulkoon yhtä huono tilanne kuin ravintolapuolella.

Erityisen rujosti koronapandemian kohteli matkailu- ja ravintola-alaa, joka joutui elämään kaksi vuotta jatkuvasti muuttuvien rajoitusten keskellä. Alan työvoimapula oli merkittävä jo ennen koronaa.

– Ennen koronaakin oli nähtävissä, että uusien opiskelijoiden haaliminen oli lähes mahdotonta, Tuominen sanoo.

Tuominen sanoo, että suurin haaste on ravintola-alan houkuttelevuuden kehittäminen ja uusien tekijöiden saaminen alalle.

– Varmaan kaikki toimijat ovat yhtä mieltä, että siihen pitää panostaa.

Jos työvoimapulasta kärsiville aloille on vaikeaa saada uutta henkilökuntaa, yhtä lailla vaikeaa voi olla pitää työntekijöitä töissä. Määttä sanoo, että osa työvoimapulasta aiheutuu työvoiman vaihtuvuudesta, mikä voi olla merkki siitä, että työnantajat eivät osaa pitää kiinni työntekijöistä.

toimitusjohta Lassi Määttä, Barona. Kuva: Barona

Hänen mielestään työnantajien pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota työpaikan pitovoimaan. Ei siis riitä, että työntekijöitä haetaan hienolla kampanjalla, vaan arjen työpaikalla pitää myös vastata mielikuvaa, jota luodaan. Työvoimapulaisilla aloilla osaaville työntekijöille on ottajia muuallakin.

– Jos työnantaja ei pysty tarjoamaan omien arvojen mukaista ympäristöä, lähtöherkkyys on aika korkea. Siitä tulee paljon liikkuvuutta, Määttä sanoo.

Myös Tuominen sanoo, että keskeistä on pitää huolta mielikuvasta, joka työnantajasta herää. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että henkilökunnasta pidetään huolta.

– Siitä se lähtee hiljalleen kehittymään.

Määttä sanoo, että pitovoiman kehittäminen ei koske ainoastaan asiantuntijatason tehtäviä, vaan myös ”perustekijöitä”. Hänen mielestään yritysten olisi hyvä herätä pohtimaan, miten luodaan hyvä työyhteisö.

Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lappi. Kuva: Timo Niemi

On arvioitu, että koronarajoitusten aikana merkittävä osa ravintola-alan työntekijöistä siirtyi muihin tehtäviin tai lähti opiskelemaan. Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara arvioi, että alalta lähti jopa yli 10 000 työntekijää. Tarkka luku ei ole tiedossa, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi. Hän toivoo, että osa lähteneistä palaa alalle.

– Toivomme, että rajoituksia ei enää tule.

Lappi sanoo, että Euroopassa hotelli- ja ravintola-alalta puuttuu 10–20 prosenttia tarvittavasta työvoimasta, mikä vaikeuttaa ulkomailta rekrytoimista. Suomessa arvio on 15–20 prosenttia.

HOK-Elannon Henriikka Puolanne sanoi, että koronapandemian aikana ravintola-alan tehtävistä siirrettiin noin 800 työntekijää kauppoihin. Heistä noin 160 jäi ainakin toistaiseksi kaupan alalle töihin.

HOK-Elannon ravintoloiden toimialajohtaja Henriikka Puolanne. Kuva: Lari Lappalainen / HOK-Elanto

Osalla aloista työvoimapula on niin kova, että se näkyy jo suomalaisten arjessa. Tuominen ja Määttä sanovat, että esimerkiksi osa ravintoloista on joutunut supistamaan aukioloaikoja, asiakaspaikkojen määrää tai jopa sulkemaan toimipisteitä kesäksi, koska osaavaa henkilökuntaa ei ole saatavilla.

– Se näkyy varmasti myös asiakkaille, Tuominen sanoo.

HOK-Elanto joutui sulkemaan pääkaupunkiseudulla 11 ravintolaa kesäksi joko kannattavuussyistä tai koska niistä siirrettiin henkilökuntaa suosittuihin kesäravintoloihin. Maran Timo Lappi ei osaa sanoa, kuinka paljon tällaisia ravintoloita Suomessa yhteensä on, mutta väliaikaisesti sulkeminen on harvinaista.

– Yleisempää on, että kaikkina päivinä ei olla auki tai sitten lyhennetään päivän sisällä aukioloaikoja.

Lappi sanoo, että Suomessa on lopettanut jopa yksittäisiä ravintolayrityksiä, koska niiden näkemyksen mukaan uutta henkilökuntaa ei ole tulossakaan.

– Toki ne ovat usein pienillä paikkakunnilla, joissa on muuttotappiota.