Kauppajätit jakavat ruokafirmoille satoja miljoonia euroja välitettäväksi viljelijöille – ruuan tuottajien mukaan lisärahakaan ei kata kustannuksia
Kaupparyhmät päättivät keväällä vastaantulosta kustannuskriisin ajautuneille maataloustuottajille. Ne neuvottelivat poikkeuksellisesti hankintahintoja uusiksi kesken sopimuskauden elintarvikealan yritysten kanssa. Tarkoitus on, että korkeammat hinnat valuvat firmojen kautta viljelijöille parempina maksuina.
S-ryhmä ja Kesko kertovat, että hintaneuvottelut on nyt pääosin käyty loppuun.
– Hinnanmuutokset maksavat meille vuositasolla 200–300 miljoonaa euroa. Me on toivottu keskusteluissa vakuutteluja siitä, että ne siirretään tuottajahintoihin, Keskon päivittäistavarakaupan johtaja Ari Akseli sanoo.
Hän korostaa, ettei kaupalla ole oikeutta saada elintarviketeollisuudelta tietoja siitä, minne summat ohjautuvat.
Myös S-ryhmä päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho sanoo, että hankintahintojen muutokset maksavat heille useita satoja miljoonia euroja.
– Meidän kannaltamme tämä on hankintahintamuutos eli meidän ja teollisuuden välinen muutos. Olemme toivoneet ja esittäneet eteenpäin viestiä, että muutokset teollisuudelta valuisivat täysimääräisinä tuotantoketjuun.
Kauppajätit ovat tehneet korona-aikana erinomaisia tuloksia ja menestys jatkui alkuvuonna. Tästä syystä esimerkiksi keskustan monet ministerit ovat vaatineet kaupoilta toimia, jotta elintarvikeketjun alkupää saadaan voimaantumaan.
Maataloutta rasittavat lannoitteiden ja energian kovat hinnat. Kustannuskriisi syntyi jo syksyllä, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan syvensi ahdinkoa nostamalla hintoja lisää.
Myös elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg antoi alkusysäystä hintaneuvotteluihin. Hän myös seuraa, miten uudet sopimushinnat välittyvät alkutuotantoon.
Maatalouden apu kulkee välikäsien kautta, koska kaupparyhmät eivät juuri osta tuotteita suoraan viljelijöiltä.
– Meidän ostoista 98,5 prosenttia ostetaan elintarviketeollisuudelta, ei tuottajilta. Avasimme yli 200 suuren tuorepuolen tavarantoimittajan kanssa neuvottelut, jotka koskivat kesään aiemmin sovittuja ostosopimuksia, Keskon Akseli kertoo.
Hän korostaa, että korotukset näkyvät jo tuottajahinnoissa, sillä Tilastokeskuksen mukaan tuottajahinnat alkoivat nousta maaliskuussa, kun uusia hintasopimuksia alettiin tehdä ja nousu jatkui sitä mukaa kun sopimusneuvottelut etenivät.
Maatalouden tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan 18 prosenttia vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaisesta. Tuotantosuuntien välillä on kuitenkin eroja.
– Olemme sitouneet vahvasti siihen, että Suomessa on elinvoimaista ruoantuotantoa. Meillä on korkea kotimaisuusaste kaupassa ja korkea lähiruokataso. Kauppiastoimintamalliin kuuluu, että ostetaan pieniltä paikallisilta tuottajilta.
Merkittävä osa suurista elintarvikeyrityksistä on tuottajien omistamia, minkä Akseli ja Päällysaho arvelevat tukevan korkeampien hintojen välittymistä alkutuotajille.
Päällysahon mukaan hinnoista neuvotellaan jälleen elo–syyskuussa.
– Hintoja kiinnitetään lähempänä myyntijakson alkamista, jolloin tavarantoimittajilta poistuu riski vaikeasti ennakoitavasta tilanteesta.
Hintojen noususta kärsii ruokateollisuuskin
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä muistuttaa, että kustannukset ovat nousseet myös teollisuudessa. Esimerkiksi energiakulut ovat nousseet kaikilla.
– Noin 30 prosenttia elintarviketeollisuuden kustannuksista on maatalouteen liittyviä. 70 prosenttia kustannuksista on muita kustannuksia, jotka viime syksyn ja erityisesti kevään aikana ovat nousseet merkittävästi. Puhutaan erittäin rajusta kustannusnoususta.
Käkelä vakuuttaa, että elintarviketeollisuus neuvottelee alkutuottajien kanssa ja pyrkii varmistamaan, että heillä on myös kannattavaa liiketoimintaa.
– Meidän täytyy varmistaa, että elintarvikeketju toimii. Se on myös huoltovarmuuden kannalta kriittistä, yhdenkään toimijan ei saa antaa kaatua.
Myös Käkelä viittaa Tilastokeskuksen tuottajahintojen nousuun niin, että korotukset ovat jo siirtyneet teollisuudelta alkutuottajille.
MTK arvelee korotusten jäävän pieniksi
Maa- ja metsätaloustaloustuottajain keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg arvelee, että osa teollisuuden hinnoista saadaan varmasti kanavoitua tuottajille. Mitään isoa hyppäystä ei tuottajille kuitenkaan ole näköpiirissä.
Åbergin mukaan suunta on oikea ja rahan jakamisen mekanismikin saattaa toimia, mutta korotukset ovat liian pieniä kustannusten nousuun nähden.
– Tuottajien kohtaama kustannusnousu on miljardiluokkaa. Jos muutama sata miljoonaa laitetaan lisää ketjun alkupäässä, niin se on aika pieniä murusia mitä tuottajalle saakka riittää.
Hänen mukaansa uusien korotusten pitäisi näkyä kesän aikana, jos suora väylä kaupasta tuottajille on löytynyt.
– Ei ainakaan tässä alussa ole sellaista tietoa, että vaikkapa lihojen hinnoissa olisi tapahtunut mitään merkittävää.
Maatalouden tuottajahinnat ovat keväällä nousseet, mutta tuotteiden välillä on vaihtelua. Esimerkiksi maidossa tuottajahintojen nousu lähentelee 30 prosenttia vuoden takaisesta, mutta lihatuotteissa ollaan prosenteissa.
– Maidon tuotannossa on parhaiten pystytty vastaamaan kustannusnousuun mutta lihatuotteissa on pääsääntöisesti ykkösprosentteja tai kymmenen prosentin paikkeilla. Jos huomioi sen, että tuotantokustannukset ovat jopa tuplaantuneet kallistuneiden rehujen ja energian hinnan kautta, niin lihantuotannossa ollaan ihan alkutekijöissä.
Åberg valittelee, että markkinat toimivat heikosti verrattuna muuhun Eurooppaan. Esimerkiksi maidon hinta vastaa Suomessa parhaimmillaan eurooppalaista keskihintaa.
Parhaiten ovat pärjänneet vilja ja öljykasvit, joiden hinnat määräytyvät pitkälti kansainvälisten markkinoiden mukaan.
Se, että elintarvikeyhtiöiden omistajina on tuottajia, ei auta Åbergin mukaan tuottoja välittymään alkupäähän. Omistajien ei kuulu puuttua päivittäiseen operatiiviseen toimintaan. He voivat kylläkin vaikuttaa pitkän aikavälin strategiaan.
Suurin vastuu koko elintarvikeketjun pärjäämisestä on Åbergin mukaan kaupalla eikä sitä voi sysätä teollisuudelle.
– Harva elintarvikkeita jalostava yritys tekee kovin kummoista tulosta, en usko että marginaalit sielläkään ovat kovin suuria. Venäläisen kaasun loppuminen, energian hinnan nousu ja inflaatio vaikuttavat teollisuuden maksukykyyn. Kaupan asema on hyvin vahva ja suuri osa elintarvikeketjun voitosta jää sinne kaupan päähän, ei se ole miksikään muuttunut.
Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikbergin mukaan maatalous- ja metsätieteiden tohtori Kyösti Arovuoren keväällä esittämästä indeksimallista tehdään lisäselvityksiä. Arovuori esitti elintarvikeketjun kustannusindeksiä, jonka avulla markkinamuutokset välittyisivät paremmin ketjussa. Indeksille määriteltäisiin vaihteluväli, jonka ylittyminen tai alittuminen laukaisisi neuvottelut hintojen tarkastamisesta.
Voit keskustella aiheesta 8.6. klo 23 saakka.
Lue myös: