Kävelevätkö suurvallat Suomen yli ensi viikon neuvotteluissa? Suurimmilla puolueilla riittää luottoa, että näin ei käy
Suomen ulkopoliittinen johto on tehnyt viime päivinä aktiivista työtä varmistaakseen, että Suomen yli ei kävellä, kun Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelevat ensi viikolla Genevessä.
Nato-option säilyttäminen on keskeinen osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja päättäjät haluavat pitää siitä kiinni.
Venäjän joulukuussa esittämä vaatimus turvatakuista eli Naton itälaajenemisen pysäyttämisestä nousee esiin maanantaina Yhdysvaltain ja Venäjän tapaamisessa.
Ensi viikolla kokoontuvat myös EU-maiden ulkoministerit epävirallisessa kokouksessa, Nato-Venäjä-neuvosto Brysselissä ja Etyjin pysyvä neuvosto Wienissä.
Kysyimme suurimpien puolueiden johdolta, mitä Suomi voi tehdä, jotta sen ääni tulisi kuuluviin ennen ensi viikon neuvotteluita ja miten se reagoisi, jos Venäjä hyökkäisi nykyistä laajemmin Ukrainaan. Ministeriroolistaan asiaan ottaa kantaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).
1. Onko vaarana, että Suomen asemasta neuvotellaan meidän ylitsemme ja mitä asialle pitäisi tehdä?
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen: Euroopan unioni on Suomelle tässä luonnollisesti keskeinen toimija. On tärkeää, että EU:n yhtenäisyys ja koordinoiminen kumppaneiden kanssa onnistuu. EU on ilmoittanut, että Venäjän uusilla sotilaallisilla toimilla Ukrainaa kohtaan tulisi olemaan mittavat seuraukset ja tämä viesti on vielä vahvistettu joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen reaktio olisi todennäköisesti yhteinen.
EU tekee tässä erittäin paljon ja on Suomen tärkein viitekehys. Diplomatia on nyt avainroolissa. EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell oli keskiviikkona Ukrainassa ja ensi viikolla unionin ulkoministerit kokoontuvat keskustelemaan tilanteesta. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä on yhteyksiä monilla tasoilla.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo: Venäjä on pyrkinyt tilanteeseen, jossa isommat sopisivat puolestamme. Onneksi Yhdysvallat ja muut länsimaat ovat vastanneet, että he eivät sovi muiden puolesta. Kiitokset myös tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, joka on tehnyt Suomen kannan hyvin selväksi. Me päätämme itse liittoutumisestamme tai liittoutumattomuudestamme. Jaksan uskoa, että asioista pystytään sopimaan. Keskustelut antavat toivoa siitä, että asiat voidaan ratkaista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra: Yhdysvallat ei tule antamaan periksi Venäjän etupiirivaatimuksille, joten en näe asiaa Suomen kannalta ongelmallisena. Toisaalta Venäjä ikään kuin voitti yhden erän, kun se sai lännen neuvottelupöytiin. Suomen pitää tyrmätä Venäjän pyrkimykset hyvin päättäväisesti ja näin on tehtykin presidentin toimesta. Eurooppaan ei saa päästää kehittymään etupiiriajattelua tai kylmän sodan mentaliteettia. Venäjä ei sanele suvereeneille valtioille niiden ratkaisuja.
Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen: Pienen maan paras vakuutus on se, että meillä on hyvät ja tiiviit suhteet neuvotteleviin suurvaltoihin. Suomella on sekä valtionpäämiestasolla että muutenkin Venäjään ja Yhdysvaltoihin hyvin toimivat kahdenväliset suhteet. Se on aivan olennainen asia siinä, että myös Suomen intressit huomioidaan. Kenenkään ei pidä ajatella nykyaikana, että voitaisiin sopia toisten valtioiden yli. Tällainen etupiiriajattelu ei kuulu nykymaailmaan.
Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela: Pidän tärkeänä sitä, ettei meidän pään yli neuvotella vaan Suomi on aktiivisena osapuolena itseään koskevissa keskusteluissa. Euroopan unionin koordinaatio on olennaista. On Suomen etu, että EU on mukana tässä vahvana toimijana. Olemme mukana olennaisissa pöydissä päättämässä myös Suomea koskettavista linjauksista.
2. Miten Suomen tulisi reagoida, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan?
Tytti Tuppurainen: Me reagoisimme yhdessä EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa osana laajempaa kansainvälistä yhteisöä. Eurooppa-neuvosto antoi joulukuussa suuntaa reaktioista: uusilla toimilla Ukrainaa kohtaan olisi massiiviset seuraukset ja kova hinta Venäjälle. Näitä toimia koordinoitaisiin laajasti G7-maiden välillä. Suomi on mukana näissä keskusteluissa EU:n jäsenenä.
Petteri Orpo: Lähden liikkeelle siitä, että sotilaallista hyökkäystä ei tapahdu ja asiat saadaan ratkeamaan. Jos pahin skenaario tapahtuisi, se pitäisi tuomita ensin erittäin päättäväisesti. Sen jälkeen Suomen osana Euroopan unionia pitää olla asettamassa voimakkaita vastatoimia. Osoittaa yhdessä voimakkuutta ja vahvuutta. Me emme tätä voi hyväksyä.
Riikka Purra: Pidän hyökkäystä epätodennäköisenä. On tärkeää, että Suomi tukee muun lännen kanssa Ukrainan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. Mielestäni länsi tarvitsee uusia lähestymistapoja Venäjään, koska nykyinen pakotepolitiikka ei selvästi toimi. Nykyiset suunnitelmat eivät johda riittävän vahvoihin pakotteisiin, vaikka ne ovat se tärkein tai ainoakin metodi, jolla Venäjään voidaan vaikuttaa. Pakotepolitiikassa pitäisi kyetä tiukempiin toimiin ja lännen pitäisi olla niiden takana yhtenäisenä rintamana. Kovemmat pakotteet liittyisivät ennen muuta viennin veroihin ja tuontitulleihin.
Petri Honkonen: EU:n pitäisi reagoida nopeasti. EU-maiden johtajien pitäisi kokoontua välittömästi ja aloittaa diplomaattiset toimenpiteet, mahdolliset pakotteet hyökkääjää kohtaan samalla tavalla kuin vuonna 2014. Kovemmat toimenpiteet ovat ehkä nyt tarpeen. Samalla pitäisi tehdä EU:n sisällä aiemmin tekemättä jäänyt solidaarisuuspäätös, jolla aidosti tuettaisiin niitä jäsenmaita, jotka kärsisivät vastapakotteista.
Iiris Suomela: Suomi ja EU ovat Ukrainan tukena, nyt ja aiemmissa tilanteissa. Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia suojataan diplomatian keinoin, tarvittaessa pakotteilla ja muilla painostuskeinoilla. Pyrimme toimimaan rauhaa edistäen. Sotilaalliseen konfliktiin ajautumista pitää välttää ja hakea ratkaisuja muulla tavoin.
3. Missä tilanteessa Suomen pitäisi lunastaa Nato-optio? Onko Venäjän hyökkäys Ukrainaan tällainen tilanne?
Tytti Tuppurainen: Suomella on pitkäjänteinen ja johdonmukainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Se on kuvattu selonteossa ja valtion johto on sen selkeästi ilmaissut. Pidämme yllä meidän oikeutta päättää turvallisuusratkaisuista. Ei ole linjan mukaista tai viisasta spekuloida toimilla, jotka riippuisivat tietystä tilanteesta. Meidän vaihtoehtoihin kuuluu myös Nato-jäsenyys. Se on osa linjaa, ei reaktio käsillä olevaan tilanteeseen.
Petteri Orpo: Nato-jäsenyys pitäisi hoitaa silloin kun on rauhanomaista eikä jättää sitä siihen, kun kriisi on päällä. Jäsenyys ei ole pelkästään meistä itsestämme kiinni. Liittymiseen tarvitaan myös eduskunnan selkeä enemmistö ja suomalaisten tuki. Nyt on tärkeää keskustella avoimesti, mitkä ovat eri puolueiden näkemykset Suomen turvallisuuspoliittista ratkaisuista. Kokoomuksen kanta tähän asiaan on ollut jo 15 vuotta selvä.
Riikka Purra: En näe pelkoa siitä, että Naton ovi sulkeutuisi. Suomella on mahdollista liittoutua sotilaallisesti ja lunastaa Nato-optio, mikäli siihen päädymme. Tätä asiaa ei kuitenkaan päätetä vaalikeskusteluissa eikä sosiaalisessa mediassa eikä varsinkaan Venäjällä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjamme vakaus ja ennustettavuus, mutta myös tietty pidättyväisyys ovat olleet vahvuuksiamme. Suomi ei ole koskaan ollut sinisilmäinen geopoliittisissa tai geostrategisissa kysymyksissä. Tätä yleistä linjaa ei ole tarpeellista muuttaa jokaisesta rasahduksesta.
Petri Honkonen: Mielestämme asiassa ei pidä hötkyillä. Presidentti Niinistökin totesi, että meillä on tuore ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja. Viime vuonna on yhteisesti todettu, että vaikka Euroopassa on olemassa sodanuhka, Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtaista. Nato-option olemassaolo on edelleen pätevä linja.
Iiris Suomela: Nato-jäsenyys ei ole pikaratkaisu vaan se vaatii pidemmän linjan harkintaa. Jäsenyyden varaan ei voi pelata akuutin kriisin ratkaisua, vaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitää olla vakaalla pohjalla. Nato-jäsenyys edellyttäisi puolueiden enemmistön tukea. Tätä tukea ei tällä hetkellä ole, joten päätöstä tuskin voitaisiin viedä läpi tässä eduskunnassa. Liittyminen vaatii lisäksi Nato-maiden yksimielisen hyväksynnän. Nykytilanteeseen pitää reagoida ensisijaisesti tällä hetkellä käytettävissä olevilla keinoilla. Tässä korostuu voimakkaasti EU:n yhteinen toimintalinja.
4. Kuinka huolissanne olette Euroopan turvallisuustilanteesta?
Tytti Tuppurainen: On syytä olla huolissaan, koska tilanne ei ole tavanomainen. Venäjä on selkeästi ilmaissut halunsa palauttaa etupiirit ja tähän emme voi suostua. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on kuitenkin rakennettu pitkäjänteisesti ja siinä on varauduttu vaikeisiin tilanteisiin.
Petteri Orpo: Tilanne on tällä hetkellä erittäin jännittynyt ja poikkeuksellinen. Retoriikka on koventunut koko ajan. Pitkästä aikaa voi sanoa, että sodan uhka Euroopassa ja Suomen lähialueella on ihan todellinen. Vaikka olen huolissani, jaksan uskoa siihen, että dialogilla löydetään ratkaisuja ja maltillinen tolkun polku eteenpäin.
Riikka Purra: Itä-Ukrainan sotaa käydään nyt kahdeksatta vuotta. Venäjän asema vanhana suurvaltana on monelta kantilta heikentynyt. Yhdysvallat taas on keskittynyt omiin kansainvälisiin haasteisiin, kuten Lähi-Itään ja Kiinaan. Euroopan tilanne on tällä hetkellä epävakaa eikä Venäjä ole ainoa ongelma, mutta en ole äärettömän huolestunut Euroopan turvallisuustilanteesta.
Petri Honkonen: Jos katsotaan vuosia, vuosikymmeniä taaksepäin, tilanne on poikkeava. Kyllä tästä on syytä olla huolissaan. Suomen pitkä linja on ollut, että pidetään ovet ja ikkunat auki ja käydään tiivistä vuoropuhelua sekä Venäjän että Yhdysvaltain johdon kanssa. Tämä on tilanteen hallinnassa ja Suomen intressien kannalta edelleenkin paras vaihtoehto. Tieto on valtaa tässäkin asiassa.
Iiris Suomela: Putinin viime aikaiset lausunnot ovat huolestuttavia ja tilanne itäisessä Euroopassa on monella tapaa hauras. Mielestäni turvallisuutta on syytä pohtia myös laajemmin kuin vain akuutin sotilaallisen hyökkäyksen uhan kautta. Monissa maissa turvallisuustilannetta on heikentänyt demokratian ja kansainvälisten keskusteluyhteyksien heikkeneminen. Tämä avaa ovia hybridivaikuttamiselle ja eripuran ja väkivallan lietsomiselle, joka heikentää valtioita. Tämä voi sotilaallisen kriisin syttyessä johtaa entistä vaikeampaan tilanteeseen. Mielestäni tästä laajemmasta kehityskulusta on myös syytä olla huolissaan.
Yhdysvallat tukee Pohjoismaiden itsenäistä valintaa
Petteri Orpo ja Iiris Suomela suhtautuvat myönteisesti siihen, että presidentti Niinistö kutsuisi koolle puolueiden yhteiskokouksen. Riikka Purra odottaisi ensi viikon neuvotteluiden lopputulosta.
Niinistö puolusti Suomen valinnanmahdollisuuksia viimeksi uudenvuodenpuheessaan.
– Ja todettakoon taas kerran: Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme. Naton asia on niin sanottu avoimien ovien politiikka, jonka jatkuminen on Suomelle toistuvasti julkisestikin vahvistettu.
Niinistö viittasi Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin ja Pohjois-Atlantin neuvoston vierailuun loppusyksystä Helsingissä, jolloin pääsihteeri lupasi sotilasliiton jatkavan avoimien ovien politiikkaansa.
Tiistaina viiden Pohjoismaan edustajat sekä Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan keskustelivat etäyhteyksin. Tapaamisesta annetussa lausunnossa (siirryt toiseen palveluun)maat vahvistivat, että jokaisella maalla on oikeus tehdä omat päätöksensä liittoutumisestaan.
Yhteistä lähestymistapaa toi esiin myös Yhdysvaltain varaulkoministeri Wendy R. Sherman maan ulkoministeriön tiedotteessa torstaina. Euroopan-vierailua on edeltänyt (siirryt toiseen palveluun)sen mukaan laaja yhteydenpito eurooppalaisten kumppanien kanssa.
Nato on kiistänyt väitteet siitä, että sen laajeneminen olisi uhka Venäjälle. Naton mukaan sen toiminnan tarkoituksena on puolustaa jäsenmaitaan, eikä se tavoittele vastakkainasettelua.
Sotilasliitto on linjannut uusien jäsenten ottamisesta Washingtonin sopimuksessaan. Sen mukaan mikä tahansa Euroopan valtio voidaan kutsua yksimielisellä päätöksellä mukaan, jos valtiolla on edellytyksiä edistää liittokunnan periaatteita ja osaltaan myötävaikuttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuteen.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.
Lue myös: