Käyttöhuoneet eivät saa kannatusta 20 vuotta huumeita käyttäneeltä Tuomas Ketolalta: ”Mentiin vain lähimpään kauppakeskukseen tai kaverille”
Porilainen Tuomas Ketola on seurannut huumeiden käyttöhuoneista käytävää keskustelua kiinnostuneena.
Ketolan oma huumeidenkäyttö kesti parikymmentä vuotta. Hän on ollut kuivilla kolme vuotta.
– Emäntä tuli kuvioihin, se vaikutti. Aloin myös itse kyllästyä. Ei vaan jaksanut enää, Ketola kertoo.
Ketola kertoo käyttäneensä pääasiassa amfetamiinia ja subutexia. Hänet auttoi kuiville korvaushoito, jossa mies käy edelleen.
”Rattijuopoillekin omat kaistat”
Valvottuja huumeiden käyttöhuoneita vaativa kansalaisaloite keräsi 50 000 allekirjoitusta heinäkuussa, ja se etenee eduskunnan käsiteltäväksi.
Päihdetyöntekijät Satakunnassa toivottavat huumeiden käyttöhuoneet tervetulleiksi. Esimerkiksi Rauman seudun katulähetyksen toiminnanjohtaja Janne Rantala sanoo, että ennen kaikkea käyttöhuoneet tekisivät ympäristön turvallisemmaksi muille.
Tuomas Ketola on eri mieltä.
– Vähän raaka käsitys, mutta sitten pitäisi rattijuopoillekin olla omat kaistat.
Ketolan mielestä olisi järjetöntä käyttää rahaa siihen, että huumeidenkäyttäjälle olisi erillinen huone, jossa käydä piikittämässä. Hän ei usko sen olevan toimiva ratkaisu vähentämään esimerkiksi yliannostuksia.
– Suomessa suurin osa piikittää buprenorfiinia ja käyttää sitten vielä rauhoittavia lääkkeitä. Mahdollinen yliannostus voi tulla vasta tuntien päästä, jolloin käyttäjä on jo poistunut käyttötilasta, Ketola selittää.
Neuvonta ja puhtaat välineet hyvä asia
Tuomas Ketola istuu tiistaiaamuna aamukahvilla Lissu Social Clubin tiloissa Porin keskustassa.
Lissu on Sininauhasäätiön ylläpitämä matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jonne saa tulla päihtyneenä. Ketola on ollut mukana perustamassa Lissua ja on edelleen aktiivisesti sen toiminnassa mukana.
– Jos tällainen käyttöhuone olisi esimerkiksi Lissun yhteydessä, sellaisessa voisi olla järkeä. Siinä pystyisi sivusilmällä seuraamaan meininkiä.
Päihdetyöntekijät sijoittaisivat huumeiden käyttöhuoneet Satakunnassa kaupunkien keskustoihin.
Ketola itse asuu Sampolassa, joka on lähiö muutaman kilometrin päässä Porin keskustasta. Hän naurahtaa ajatukselle, että olisi lähtenyt polkemaan muualla olevan käyttöhuoneen perään silloin, kun itse vielä käytti huumeita.
– Kyllä silloin mentiin vain lähimpään kauppakeskukseen tai kaverille.
Jos käyttöhuoneet toteutuvat, niiden yhteyteen tulee myös neuvontaa, miten tarvittavien palveluiden piiriin pääsee. Tarjolle tulisi myös puhtaita välineitä.
Käyttäjille voitaisiin myös opettaa, miten piikittää oikein. Se vähentäisi terveyshaittoja.
– Sellainen olisi erittäin tervetullutta, se on ensimmäinen hyvä asia tähän liittyen. Liian usein näkee porukkaa käsi paisuneena, kun piikitetään väärin, Ketola miettii.
Ylipäätään Ketola pitää tärkeänä, että huumeita käyttävät nuoret saisivat paremmin apua. Siihen hänkin Lissussa pyrkii.
– En minä itsekään silloin nuorena ketään kuunnellut. Olin jääräpää, mielestäni kaikki muut olivat väärässä. Mutta yritän saada järkeä taottua nuorten päähän, jotenkin.
Tuomas Ketola on seurannut julkista keskusteltua huumeiden käyttötiloista aktiivisesti. Hän ei ole ollut siihen tyytyväinen.
– Keskustelu nostattaa tunteita pintaan. Asiasta puhuvat ihmiset, joilla on käytössään vain dataa. Enemmän pitäisi kuunnella esimerkiksi minunlaisiani ihmisiä. Meiltä saa parempaa infoa.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 17. elokuuta kello 23:een saakka.
Aiheesta aiemmin: