Puolen vuoden takaisista rajuista levottomuuksista toipuvassa Keski-Aasian Kazakstanissa kansalaiset äänestävät tänään useista uudistuksista maan perustuslakiin kansanäänestyksellä.
Muutokset tähtäävät presidentin vallan rajoittamiseen ja pyrkivät vahvistamaan parlamentaarista ja paikallista päätöksentekoa.
Maa hakee uutta suuntaa sen jälkeen, kun maassa tammikuun alussa alkaneet mielenosoitukset yltyivät väkivaltaisiksi levottomuuksiksi. Nestekaasun hinnankorotuksista alkunsa saaneissa levottomuuksissa kuoli yli 200 ihmistä ja lähes 10 000 mielenosoittajaa otettiin kiinni.
Järjestystä turvaamaan saapuivat presidentti Kasym-Zhomart Tokajevin pyynnöstä myös Venäjän johtaman CSTO-turvallisuusjärjestön joukot.
Kazakstanissa presidentin laajat valtaoikeudet ovat peruja presidentti Nursultan Nazarbajevin valtakaudelta, jolloin hän haali valtaa itselleen useaan otteeseen. Vaikka Nazarbajev vetäytyi presidentin tehtävästä vuonna 2019, varmisti hän itselleen merkittävän poliittisen vallankäyttäjän aseman säilyttämällä itsellään kansankunnan johtajan arvonimen.
Aloite perustuslain muutoksiin tuli nykyiseltä presidentiltä Tokajevilta. Tokajev on Nazarbajevin valitsemana seuraaja, jonka katsottiin ennen alkuvuoden levottomuuksia olevan vain nimellinen hallitsija, jonka taustalla todellista valtaa käyttää Nazarbajev ja hänen äveriäs lähipiirinsä.
Tokajevin ja Nazarbajevin yhteistä historiaa vasten käänteentekevinä muutoksina on pidetty niitä, jotka riisuvat etuoikeuksia ja kansankunnan johtajan tittelin Nazarbajevilta. Perustuslain muutokset myös estäisivät presidenttiä jatkossa kuulumasta poliittisiin puolueisiin ja hänen lähipiiriään työskentelemästä merkittävissä tehtävissä maan hallinnossa.
Kazakstanissa ei ole ollut huomattavaa muutosehdotuksia vastustavaa liikehdintää, ja perustuslakimuutosten uskotaan toteutuvan.