Banner Before Header

”Kello tikittää nopeasti” – YK:n raportti paljastaa nykyisten ilmasto­toimien jättävän maailman kauas kriittisistä tavoitteista

Nykyiset ilmastotoimet johtavat siihen, että maapallon keskimääräinen lämpötila nousee tällä vuosisadalla keskimäärin 2,7 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan, todetaan YK:n ympäristöohjelman (Unep) tiistaina julkaistussa raportissa.

Se on kaukana Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 sovitusta 1,5 asteen tavoitteesta.

Jotta tavoitteeseen päästäisiin, vuotuiset päästöt olisi puolitettava seuraavan kahdeksan vuoden aikana, raportti toteaa.

Kyseessä on jälleen yksi vakava varoitus ennen Glasgow’ssa sunnuntaina alkavaa COP26-ilmastohuippukokousta, jossa käydään päästötavoitteista ja niiden aikatauluista kriittisiä neuvotteluja.

– Tämä on järisyttävä herätyksen paikka, sanoi YK:n pääsihteeri Antonio Guterres tiedotustilaisuudessa muun muassa BBC:n mukaan.

– Jos päästöjä ei vähennetä merkittävästi seuraavan vuosikymmenen aikana, olemme menettäneet lopullisesti mahdollisuuden saavuttaa 1,5 astetta.

YK:N raportin mukaan tehokkaasti toteutettavilla päästösitoumuksilla voitaisiin rajoittaa lämpeneminen vielä 2,2 asteeseen, mikä olisi jo lähempänä alle 2 asteen tavoitetta. Tämä vaatisi 30 prosentin leikkauksia päästöihin. Nykyisillä sitoumuksilla vaatimattomampikaan skenaario ei kuitenkaan ole mahdollinen.

Näin ollen G20-maat – joiden osuus maailman päästöistä on 80 prosenttia – eivät ole saavuttamassa alkuperäisiä tai uusia lupauksiaan. G20:een kuuluvat Argentiina, Australia, Brasilia, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Indonesia, Intia, Italia, Japani, Kanada, Kiina, Meksiko, Ranska, Saksa, Saudi-Arabia, Turkki, Venäjä, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.

Raportin mukaan aiempia ilmastotavoitteitaan näistä maista eivät ole täyttäneet Australia, Brasilia, Kanada, Meksiko, Etelä-Korea ja Yhdysvallat.

”Monissa kansallisissa ilmastosuunnitelmissa toimet lykätään vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Fossiilisten polttoaineiden, jätteiden ja maatalouden metaanipäästöjen vähentäminen voisi auttaa kuromaan umpeen päästöeron ja vähentää lämpenemistä lyhyellä aikavälillä”, raportissa todetaan.

Lue lisää: Näin eri valtiot ovat lobanneet YK:ta ilmastotoimien heikentämisen puolesta – tietovuoto paljasti

Myös hiilimarkkinat voisivat auttaa päästöjen vähentämisessä. Raportin mukaan tämä tapahtuisi kuitenkin vain, mikäli säännöt määritellään selkeästi ja jos ne kohdistuvat todellisiin päästövähennyksiin sekä jos niitä tuetaan järjestelyillä, joilla seurataan edistymistä ja varmistetaan avoimuus.

– Nykyisellä edistyksellä kuromme kiinni vuoden 2030 päästövajeen joskus 2080-luvulla, Oxfordin yliopiston geosysteemitieteen professori Myles Allen arvioi Reutersille.

Glasgow’ssa maailmanjohtajat joutuvatkin raportin kirkastamaan valokeilaan: saadaanko päästöt puolitettua vuoteen 2030 mennessä?

– On ehdottoman tärkeää, että kaikki G20-maat esittävät ennen Glasgow'ta tai Glasgow'ssa (lupauksia), jotka ovat yhteensopivia 1,5 asteen tavoitteen kanssa, YK:n Guterres painotti.

Määräaika päätöksille kolkuttaa vasta ovella, mutta tuloksista on kuultu jo skeptisiä arvioita.

Britannian pääministeri Boris Johnson sanoi maanantaina, että on epävarmaa, saadaanko tarvittavat sopimukset ilmastonmuutoksen torjumiseksi aikaan neuvottelujen aikana. Myös Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen arvioi aiemmin IS:n haastattelussa, että kovista odotuksista huolimatta COP26 ei ehkä pääse maaliin saakka.

Lue lisää: Kommentti: Vuosikymmeniä kestänyt hidastelu ilmasto­toimissa oli karmea virhe

Miettimisaikaa ei kuitenkaan enää ole, voi ilmastoasiantuntijoiden arvioista tulkita.

– Meillä on kahdeksan vuotta aikaa tehdä suunnitelmat, tehdä poliittiset päätökset, panna ne täytäntöön ja lopulta toteuttaa leikkaukset, Unepin pääjohtaja Inger Andersen sanoi.

– Kello tikittää nopeasti.

Sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Kuvassa tulviva katu Sisiliassa.

Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat tulleet jo osaksi ihmisten elämää ympäri maailman, esimerkiksi äärimmäisinä sääilmiöinä metsäpaloista tulviin.

Maailman ilmatieteen järjestö totesi hiljattain, että kasvihuonekaasupitoisuudet olivat viime vuonna ennätykselliset, ja että maailma on kaukana tavoitteista lämpötilan nousun hillitsemisessä.

YK:n pääsihteeri Guterres on aiemmin julkisuudessa kutsunut nykyistä ilmaston lämpenemistä ”yksisuuntaiseksi menolipuksi kohti katastrofia”.

Arktisilla alueilla maapallon lämpeneminen näkyy esimerkiksi luontokadon kiihtymisenä ja Grönlannin jääpeitteen sulamisena. Suomessa lumipeite supistuu, talvimyrskyt ja rankkasateet yleistyvät. Voit selata ilmaston lämpenemisen vaikutuksista Suomessa ja Euroopan alueella alla näkyvästä grafiikasta.