Kemi haluaa rakentaa autotien merenrantapuistoon – vastustajien mielestä ajoneuvot eivät kuulu virkistysalueelle

Kemissä kiistellään autotien rakentamisesta merenrantapuistoon. Virkistysalueen halki suunniteltua tietä vastustavien mielestä autoyhteys pilaa puistoalueen. Vaikka suunnitteilla on hidaskatu, puistokadulle pelätään tulevan turhaa huviajelua.

Muutoksia puoltavien mielestä tien rakentaminen ei syö puiston virkistysarvoa, vaan voi päinvastoin lisätä puiston käyttöä ja pönkittää merellisen kaupungin imagoa.

Osa kemiläisistä vastustaa puistoon rakennettavaa tietä kuntalaisaloitteella.

Kemin ajatuksena on pitkään ollut se, että keskustan ranta pidetään kaikille yhteisenä virkistysalueena. Siitä onkin tullut suosittu ”olohuone” niin kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin.

Kemi on tuntuvasti kohentanut keskustan merenrannan ilmettä; sisäsatamassa on rantabulevardi palveluineen, ja viimeksi on kaunistettu Mansikkanokan ranta polkuineen ja laavuineen.

Kemin ydinkeskusta karttakuvassa. Punaisella on piirretty Mansikkanokankadusta jatkuva uusi tielinjaus puistoalueen läpi.

Mansikkanokan puiston halki rakennettava katu toisi suoran ajoyhteyden Lumilinna-alueelta sisäsatamaan. Nyt lumilinnasta pääsee autolla rantabulevardille olemassa olevaa katuverkkoa pitkin. Kuva: Tommi Pylkkö / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Tietä kuntalaisaloitteella vastustavien mielestä tietä ei voi toteuttaa niin, ettei se verottaisi ympäristön viihtyisyyttä ja virkistysarvoa.

– Katu tuhoaa puiston luonteen. Puiston läpi on tulossa noin 400 metrin kaksisuuntainen katu, ja sen vuoksi on kaadettava puita ja tehtävä kymmenen metriä leveä roilo. Puistoa tuhotaan merkittävissä määrin, sanoo Jorma Pimperi, joka on yksi kuntalaisaloitteen 900 allekirjoittajasta.

Myös Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys on pitkään vastustanut ranta-alueen ajoneuvoliikenteen lisäämistä.

– Pidämme tien rakentamista tarpeettomana ja käsittämättömänä, varsinkin kun otetaan huomioon kaupungin huono rahatilanne, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Aimo Tervahauta. Hän on myös Vasemmistoliiton valtuutettu Kemin kaupunginvaltuustossa.

Asiaa valmistelleet ja kaavamuutoksesta päättäneet näkevät asian toisin. Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen haluaa huomauttaa, että tietä ei rakenneta puiston halki, vaan puiston reuna-alueelle, mikä säästää puistoa. Hän katsoo, että ajoneuvoyhteys parantaa matkailullisia edellytyksiä.

– Olennaista tässä on se, että saadaan kytketyksi sisäsatama ja Lumilinna-alue toisiinsa ja koko ranta-alue valmiiksi. Tie mahdollistaa sen, että liikenne ei kulje asuinkortteleiden kautta.

Myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja SDP:n valtuutettu Pekka Tiitinen arvioi, että hidaskatu ei verota puistoalueen virkistysluonnetta, mutta lisää saavutettavuutta ja käytettävyyttä.

– Tie liittyy isoon kokonaisuuteen, jossa on mukana laajasti ranta-alue ja myös uusi koulu- ja liikuntakeskus.

Puistotiestä pelätään tulevan rallireitti

Tietä vastustavat ovat huolissaan siitä, että puistotie houkuttelee turhaan läpiajoon ja kortteliralliin. Kaupunki torjuu pelkoja.

– Ajoneuvoyhteydestä tulee hidaskatu, ja käytössä on monia tapoja huolehtia siitä, ettei väylästä tule rallireittiä, sanoo kaupunginjohtaja.

Puistotien suunnittelu on meneillään, ja suunnitelma tulee kevättalvella kuntalaisten kommentoitavaksi. Tietä vastustava kuntalaisaloite on jätetty kaupungille, ja se on tulossa käsittelyyn piakkoin.

Vihreän Kemin periaate?

Kemi kertoo muun muassa verkkosivuillaan olevansa aidosti vihreä kunta, joka haluaa noudattaa vähähiilisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita. Miten puistoon rakennettava autotie sopii vihreän kaupungin periaatteeseen?

Tien vastustajien mielestä ei mitenkään, kaupungin mielestä ristiriitaa ei ole.

– Hiukan provosoivasti sanon, että vihreä Kemi ei tarkoita sitä, että asfalttitiet laitetaan hiekalle tai nurmelle, vaan sitä, että alueella kokonaisuutena on helppo ja hyvä olla, elää ja liikkua, kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen sanailee.

Pipopäinen nainen talvisessa puistossa.

Kuivaniemeläinen Jenna Ylitalo oli perhekuntineen Mansikkanokalla ulkoilemassa, laskemassa pulkkamäkeä ja paistamassa makkaraa. Hänen mielestään tieaie tuntuu hassulta. –Tämä on niin hienoa retkeilyaluetta, ja lähistöllä on teitä, joten puistotie tuntuu turhalta. Kuva: Taina Nuutinen-kallio / Yle

Puolen miljoonan euron investointi

Tientekosuunnitelman perumista esittävässä kuntalaisaloitteessa kummastellaan myös rahankäyttöä rahapulasta kärsivässä kunnassa. Tämän vuoden budjetissa tien tekemiseen on varattu 450 000 euroa.

Autotietä vastustavat eivät usko tien tuottavan matkailutuloa.

– Tie ei tuo yhtään lisää rahavirtaa Lumilinnaan eikä sisäsataman yrittäjillekään. Päinvastoin, suuri osa turisteista odottaa täältä rauhaa, hiljaisuutta ja luontoarvoja. Jos ne nyt tuhotaan, niin kaupunki kyllä sahaa omaa jalkaansa, Jorma Pimperi laukoo.

Pekka Tiitinen näkee asian toisin. Hänen mukaansa saavutettavuuden parantaminen, merellisyyden korostaminen ja alueen kehittäminen luo potentiaalia matkailuun.

– Jos emme investoi ja kehitä mitään, ei myöskään synny mitään uutta.

Talvinen puisto.

Mansikkanokan puistossa kävellään, pyöräillään, hiihdetään ja laavuillaan. Kesällä uimarannalle on paljon käyttöä. Kuva: Taina Nuutinen-kallio / Yle

Myös kaupunginjohtaja uskoo, että kun pitkäjänteinen työ rantakokonaisuuden kehittämiseksi on valmis, yrityksille voi avautua uudenlaisia mahdollisuuksia, esimerkiksi majoitustoimintaa.

– Kyllä toive on, että alueelle saataisiin majoitusta. Pidän tilannetta erittäin lupaavana nyt kun matkailijamäärät ovat nousussa. Hotellihankkeet eivät kuitenkaan ole kiinni kaupungista, vaan sijoittajista ja monista tekijöistä tulevaisuudessa.

Tietä vastustavien mielestä tiehen käytettäville rahoille olisi tähdellisempiäkin käyttökohteita. Matti Ruotsalainen sanoo, että rahankäyttökeskustelua käydään kaikkien hankkeiden yhteydessä.

– Käyttökohteita meillä kyllä riittää, mutta tämä investointi on tarpeellinen, koska se tuo päätökseen yhden vaiheen pitkäaikaisessa rannan kehittämistyössä, kaupunginjohtaja arvioi.

Muutosvastarinta on ymmärrettävää

Sekä Tiitinen että Ruotsalainen sanovat ymmärtävänsä, että keskustelua muutoksista syntyy ja näkemyserojakin voi olla. He kuitenkin muistuttavat, että myös aiempia rannan muutos- ja ehostussuunnitelmia on ennalta moitittu, mutta kun ne ovat valmistuneet, niitä on pidetty hyvinä.

– Kun muutama vuosi sitten oli alkamassa Mansikkanokan rannan raivaaminen ja siistiminen, sitäkin arvosteltiin. Nyt kun alue on kunnostettu, sitä kiittävät ”kaikki”, Tiitinen sanoo.

Source Link yle.fi