Banner Before Header

Keskusta­lähteet arvioivat Saarikon johtajuutta IS:lle: Vanha haava verestää yhä – ”Hän toimi aika härskisti”

Kun valtiovarainministeri Annika Saarikko valittiin keskustan puheenjohtajaksi kaksi vuotta sitten, hän syrjäytti istuvan puheenjohtajan Katri Kulmunin selvin luvuin 1 157–773. Kulmuni ehti toimia puheenjohtajana vain vuoden.

Kulmuni erosi valtiovarainministerin paikalta, kun paljastui, että hän oli saanut esiintymiskoulutusta ministeriön piikkiin keskustan puheenjohtajakisan alla. Hän olisi kuitenkin halunnut jatkaa puolueen puheenjohtajana ja odotti Saarikon tukevan häntä.

Osalle keskustalaisista on jäänyt hampaankoloon Kulmunin syrjäyttäminen ja kohteleminen huonosti.

– Saarikko toimi aika härskisti, kun Kulmuni joutui vaikeuksiin. Hän rupesi antamaan haastatteluja, jotka perustuivat huhuihin, että keskusta on lähdössä hallituksesta, sanoo yli 25 vuotta puolueen toiminnassa mukana ollut mies.

Keskustan puoluehallituksen varajäsen Ville-Veikko Rantamaula näkee, että Kulmunin syrjäyttäminen näkyy yhä keskustan kentässä ja on vielä aistittavissa Saarikostakin.

– Se oli repivä vaali, kun hänet valittiin. Vaikka hän on voimakas nainen, sanavalmis ja hyvä esiintymään, niin itsevarmuuteen jäi pieni särö puheenjohtajavaalista, Rantamaula sanoo.

Puheenjohtajakisan jälkeen Annika Saarikko kaavaili Katri Kulmunille merkittävää roolia puolueessa, mutta Kulmuni ei antanut Saarikolle mahdollisuutta korjata tilannetta.

Puheenjohtajakisan jälkeen Saarikko kaavaili Kulmunille vahvaa roolia puolueessa, mutta Rantamaulan käsityksen mukaan loukkaantunut Kulmuni ei antanut Saarikolle minkäänlaisia mahdollisuuksia korjata tilannetta.

– Se teki hänestä marttyyrin oloisen. Jos Katri olisi lähtenyt puolueeseen tekemään töitä ja tullut mukaan Annikan porukkaan, luulen, että hänestä olisi tullut vielä ministeri tämän hallituksen aikana.

Kulmunia tukenut naisvaikuttaja sanoo, että kokouksesta jäi Kulmunille itselleen ja hänen tukijoilleen syvät haavat.

– Hyvä toimintatapa on, että uusi valittu johtaja vetää mukaan ne ihmiset, jotka ovat kaikkein pettyneimpiä. Siitä ei ole mitään merkkejä.

Tämän katsotaan näkyvän myös ministerivalinnoissa. Monet, jotka tukivat Kulmunia puheenjohtajaksi, kokevat olevansa ulkokehällä.

– En pidä siitä, että ministerivaihdoksissa ovat mitä ilmeisemmin kaveruudet vaikuttaneet.

Useat haastatellut kritisoivat ministerivalintojen miehisyyttä.

– Kovasti on hämmennystä herättänyt keskustan kentässä, että Annika valitsee aina vain miehiä ministereiksi. Ei koskaan ketään toista naista itsensä rinnalle, sanoo Kulmunia tukenut miesvaikuttaja.

Pätevänä maa- ja metsätalousministerinä nostetaan esille kansanedustaja Anne Kalmari. Tiede- ja kulttuuriministeriksi olisi sopinut professori Laura Kolbe tai pestiä Saarikon vanhempainvapaan ajan hoitanut kansanedustaja Hanna Kosonen. Myös Kulmuni mainitaan.

– Katri olisi voitu pyytää tiede- ja kulttuuriministeriksi. Olisi osoitettu maalaisliittolaisille, että heilläkin on tilaa puolueessa.

Monet näkevät, että nostamalla Antti Kurvinen maa- ja metsätalousministeriksi ja Petri Honkonen tiede- ja kulttuuriministeriksi, Saarikko yrittää sitouttaa heitä, jotta he eivät lähtisi haastamaan häntä.

– Jos gallupluvut laskevat, Kurvinen ja Honkonen ovat ne kaksi nuorta leijonaa, joilla on kova halu keskustan puheenjohtajaksi.

Monet näkevät, että Annika Saarikko nosti Petri Honkosen tiede- ja kulttuuriministeriksi ja Antti Kurvisen maa- ja metsätalousministeriksi, jotta he eivät lähtisi haastamaan häntä.

Vaikka keskustan kannatus mataa alhaisemmalla tasolla kuin eduskuntavaaleissa, Saarikko ei ole saanut varteenotettavaa haastajaa puoluekokoukseen. Kannatus oli vaaleissa 13,8 prosenttia ja viimeisimmässä Ylen gallupissa 12,1 prosenttia.

Keskustan entinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen on toki ehdolla puheenjohtajaksi, mutta hänen ei uskota saavan kuin hajaääniä.

– Ei tämä tilanne houkuta. Vaalit ovat kymmenen kuukauden kuluttua, pitkän linjan miesvaikuttaja sanoo.

Keskusta on vaihtanut vaalikauden aikana puheenjohtajaa jo kahdesti, eikä se ole tepsinyt. Kaksi edellistä henkilövaalia ovat olleet raskaita, eikä puoluekentässä ole enää yhtyä.

– On hirveän paljon kytevää tyytymättömyyttä kannatusalhoa kohtaan. Itse koen, että se työ on jäänyt tekemättä, mikä olisi pitänyt tehdä 2019 vaalien jälkeen, naisvaikuttaja sanoo.

Neljännesvuosisadan mukana ollut miesvaikuttaja arvelee, että tämän vaalikauden jälkeen ”nuohotaan piiput”.

Puolueen kannatusvaje ei ole syntynyt Saarikon puheenjohtaja-aikana, vaan puolueen kannatus on ollut laskusuunnassa Juha Sipilän kauden puolivälistä, vuodesta 2016 lähtien.

– Meitä perinteisesti äänestänyt noin kaksi kertaa suurempi joukko suomalaisia ei tällä hetkellä tunnista puoluetta siksi, jota on aiemmin kannattanut.

Hänen mielestään Esko Ahon ja Matti Vanhasen aikana puolueessa hallittiin paremmin politiikan sisältökysymykset, saavutettiin tuloksia ja poliittinen linja oli selkeä.

– Tämä kaikki on nyt hämärtynyt. Nykyinen johto ja Saarikko sen etunenässä painottaa, että tärkeintä on, miten sanoitetaan ja viestitään. Tämä ei pure valtaosaan niistä ihmisistä, jotka ovat perinteisesti keskustaa äänestäneet.

Aluevaaleissa Annika Saarikon keskusta osui lankulle. Keskustan kannatus oli 19,2 prosenttia.

Lähes kaikki haastatellut näkevät, ettei keskustan linja ole selkeä. Äänestäjät eivät tiedä, mitä keskusta edustaa.

– Kaikki puhuvat puolueessa siitä, että meiltä puuttuu uskottava suunta Suomelle, jolla pystyttäisiin puhuttelemaan ihmisiä eri yhteiskuntaryhmistä ja eri alueilta, ministerin erityisavustajana toiminut henkilö sanoo.

Toisen mielestä keskustan linja ei voi olla vain sitä, että ”lässytetään omille väkevällä retoriikalla ja pontevilla sanoilla”.

– Mitä meillä on sanottavaa niille ihmisille, joilla ei ole kohta varaa käydä töissä, kun bensan hinta on hirvittävä?

Keskustassa nähdään, että nykyinen poliittinen tilanne antaisi hyvän mahdollisuuden tuoda esille keskustan perinteisiä tavoitteita, kuten kotimaisuus, paikallisuus, uudistuvuus, huoltovarmuus ja vihreys.

Miesvaikuttaja näkee, että tämän hetkisessä maailmantilanteessa keskustan kannatuksen pitäisi olla 30 prosenttia, mutta perinteinen kenttäväki on menettänyt luottamuksensa keskustaan.

– Liikaa on ollut puoluejohdossa ja vaikuttajina väkeä, joilta puuttuu kosketus kentän tuntoihin. Oli (Paula) Lehtomäen jätevesiasetus ja (Anne) Bernerin taksilait. Ei se kokoomuslaisia haittaa, jos köyhiä vähän kuritetaan, mutta se on meidän kentällä vähän eri juttu.

Puoluetta luonnehditaan myös mauttomaksi. Rantamaula arvelee, että puolueen laahaavaa kannatusta selittää se, että normaalin kansalaisen on vaikea olla mitään mieltä keskustasta.

– Jos puolueesta on kuva, että ihan jees ja ihan mukava puheenjohtaja, niin ei se kannatus ainakaan nousuun lähde.

Rantamaula tekee tässä yhteydessä vertauksen pääministeri Sanna Mariniin (sd), jolla on ”järkyttävän kova itseluottamus ja tekemisen meininki”.

Hallituksen sisäisissä väännöissä Annika Saarikon katsotaan pärjänneen verrattain hyvin.

Saarikko valittiin keskustan puheenjohtajaksi tilanteessa, jossa puolueella on meneillään identiteettikriisi.

Sipilän hallituskaudella puolue leimattiin kylmäksi oikeistolaiseksi ja vaalitappion jälkeen keskusta halusi painottaa asioita eri tavalla punamultahallituksessa.

– Julkisessa keskustelussa oppositio onnistui leimaamaan hallituksen punavihreäksi, erityisavustajana työskennellyt toteaa.

Kansanedustaja Anu Vehviläisen mielestä Saarikko on pärjännyt hyvin, vaikka olosuhteet ovat olleet vaikeat huonosti menneiden eduskuntavaalien jälkeen.

– Annika on tyyppinä paras hankalaan tilanteeseen. Hän on aika kokenut eikä jää seinäruusuksi, Vehviläinen sanoo.

Hän luonnehtii Saarikkoa hyvähermoiseksi, työteliääksi ja luotettavaksi sekä karismaattiseksi.

Vehviläisen mukaan puolueen on hankala päästä irti mielikuvasta, että keskusta on hallituksessa vasemmistolaisen politiikan tukimiehenä.

– Meidän kynnyskysymykset ovat kyllä täyttyneet, mutta hallituspohja on rasittanut keskustan kannatusta.

Kansanedustaja Mikko Savola näkee, että keskustan kannatus on junnannut paikoillaan koko vaalikauden, koska keskustalaiset eivät ole kokeneet omakseen nykyistä hallituskoalitiota.

Savola huomauttaa, että vaaleissa keskusta on pärjännyt Saarikon johdolla gallupeja paremmin.

– Vaalitenteissä Saarikko on pärjännyt todella hyvin.

Myös Edistyksellisten keskustanaisten puheenjohtaja Eeva Kärkkäinen näkee, että Saarikko on onnistunut kahdesti vaaleissa.

– Sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa hän on osunut lankulle. Puolue on onnistunut molemmissa vaaleissa suoriutumaan paremmin kuin mitä ennakko-odotukset ovat olleet ja vaalitulosten kautta on nostatettu puolueväen itsetuntoa, Kärkkäinen sanoo.

Hän katsoo, että vaaleissa keskusta on onnistunut rakentamaan selkeän profiilin.

Hallituksen sisäisissä väännöissä Saarikon katsotaan pärjänneen verrattain hyvin. Keskustan katsotaan saaneen läpi tavoitteita, jotka olisivat muutoin mahdottomia. Toisaalta se on edellyttänyt keskustalta myös vastaantuloja.

– Uusiutuvan energian tuethan ovat käytännössä tukia kepulaisille paikkakunnille ja kepulaisten kuntien teollisuus- ja energiahankkeisiin, hallitustyöskentelyä läheltä seurannut sanoo.

Korona-aikana keskusta on saanut läpi tukipaketteja turkistalouteen ja kymmeniä miljoonia euroja turpeeseen, vaikka sen piti olla jo kuopattu.

– Nämä ovat nähdäkseni Saarikon vaikutusvallan ansiota, koska hän on persoonana sellainen, että hän osaa ärsyttää, mutta myös sopia. Hän ei ole koskaan nöyryyttänyt vastustajaa niin paljon, että tämä menettäisi kasvonsa.

Keskustan ja vihreiden välien paraneminen edesauttoi sitä, että hallituksen toimintakyky säilyi. Kuvassa Rkp:n Anna-Maja Henriksson, vihreiden Emma Kari, Sdp:n Sanna Marin, Annika Saarikko ja vasemmistoliiton Li Andersson.

Reilu vuosi sitten puoliväliriihessä keskusta oli hilkulla kaataa hallitukseen. Riihi venyi yhdeksän päivän mittaiseksi, kun hallituspuolueet väänsivät muun muassa valtiontalouden kehyksistä.

– Kehysriihi ei todellakaan ollut teatteria. Olimme aidosti siinä tilanteessa, että jos ei tahti muutu hallituksen sisällä, niin meillä ei ole enää edellytyksiä olla siellä.

Lopulta Saarikko päätti, että keskusta jatkaa hallituksessa. Asian ratkaisi kokoomus, sisäpiiriläinen kertoo.

– Kun kokoomus alkoi sekoilla EU:n elvytyspaketin kanssa, niin se käytännössä muutti tilanteen. Näytti, että kokoomus ei äänestäkään sen puolesta tai sieltä lipeää iso joukko. Se oli Petteri Orpon ja Kai Mykkäsen onnistuminen, että tämä hallitus jatkaa.

Talven mittaan yhteistä säveltä alkoi hallituksen sisältä alkoi löytyä. Keskustan ja vihreiden välien paraneminen edesauttoi sitä, että hallituksen toimintakyky säilyi ja sotakirveet haudattiin viimeisessä kehysriihessä.

– Annikalla on taitoa luoviin ratkaisuihin, kun ymmärretään, että kaikkien puolueiden on päästävä eteenpäin, avustajana työskennellyt sanoo.

Myös Saarikon ja Marinin välit ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Nato ja Ukrainan sota ovat yhdistäneet hallitusta.

Ihmisten kohtaajana Annika Saarikko on verraton.

Ihmisenä Saarikkoa luonnehditaan helposti lähestyttäväksi ja sosiaalisesti lahjakkaaksi. Ihmisten kohtaajana hänen sanotaan olevan verraton.

– Ihmisten kohtaamisessa hän on hyvin paljon samanlainen kuin Anneli Jäätteenmäki oli aikoinaan. Pystyy ottamaan huomioon ihmiset yli puoluerajojen ja erilaisista tulokulmista.

Savolan mukaan johtajana Saarikko on keskusteleva. Hän ottaa evästykset vastaan eduskuntaryhmältä ja kuuntelee myös kritiikin vakavalla korvalla.

– Hän todella avoimesti kertoo asioiden valmistelutilanteesta ja pitää ryhmän hyvin ajan tasalla. Hänellä on vahva luottamus sekä eduskuntaryhmässä että puoluehallituksessa, Savola sanoo.

Kärkkäinen näkee, että varteenotettavan haastajan puute kertoo siitä, että Saarikko on onnistunut toimimaan luottamusta herättävällä tavalla.

Seuraavat eduskuntavaalit ovat kuitenkin puolueelle kohtalonhetki. Pitkäaikainen keskustavaikuttaja näkee, että seuraavat vaalit ovat Saarikon viimeinen näytönpaikka.

– Vuoden 2019 vaalitulos oli karmaisevan huono. Jos vielä sen alle menee, niin Saarikon kyvyt on mitattu.

Source Link is.fi