Banner Before Header

Keskustelu häirinnästä politiikassa roihahti – naisjärjestöjen Fatim Diarra: Ongelma pitäisi korjata eikä opettaa ihmisiä pelkäämään ja väistelemään

Suomessa on käyty viime päivinä vilkasta keskustelua epäasiallisesta käytöksestä politiikassa.

Naisjärjestöissä ollaan tyytyväisiä, että asiasta puhutaan.

– Olen hirvittävän tyytyväinen, että vihdoin käymme keskustelua häirinnän kulttuurista, joka Suomessa on valloillaan. On hyvä, että puhutaan myös politiikasta, sillä siitä ei ole mielestäni puhuttu tarpeeksi, naisjärjestöjen kattojärjestön Nytkiksen ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra sanoo.

Vihreitä edustava Diarra on toiminut myös pitkään politiikassa.

– Minulla on ystäviä kaikista puolueista ja voin sanoa, että kyllä sellaista käytöstä on. Käyttäisin termiä rikkinäisen portaan periaate: neuvotaan ihmisiä, että sitten kun on juhlat, kannattaa varoa tuota tyyppiä, koska hän ei osaa kännissä käyttäytyä. Niinhän sen ei pitäisi olla, vaan rikkinäinen porras pitää korjata eikä vain opettaa ihmisiä pelkäämään ja väistelemään, hän sanoo.

Keskustelu aihepiiristä alkoi, kun Helsingin Sanomat uutisoi viime viikonloppuna, että useat naiset ovat kokeneet kansanedustaja Wille Rydmanin (kok.) käytöksen ahdistavaksi.

Rydman itse on kiistänyt jyrkästi toimineensa epäasiallisesti. Häntä ei epäillä rikoksista.

Keskustelu aihepiiristä on sittemmin laajentunut. Ylen haastattelemien naisten mukaan politiikassa tapahtuu häirintää.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi viime viikonloppuna kokeneensa ahdistelua politiikassa ja uskoo sen olevan tavallista.

Helsingin Sanomissa puolestaan entiset aktiivit kertovat ahdistelun kulttuurista kokoomusnuorten järjestössä.

Seksuaalinen häirintä on yleinen ongelma Suomessa

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa tuskin on yhtäkään häirinnästä vapaata saareketta.

– On tietysti valitettavaa, että uudet yhteiskunnan osa-alueet nousevat keskusteluun erilaisten mediakohujen kautta sen sijaan, että tehtäisiin ennaltaehkäisevää työtä oma-aloitteisesti, hän sanoo.

Epäkohta pitäisi hänen mukaansa rehellisesti tunnustaa ja ryhtyä toimeen sen kitkemiseksi.

Ongelma paljastuu esimerkiksi kyselyissä: yli puolet alle 35-vuotiaista naisista on kokenut seksuaalista häirintää.

Maarianvaaran mukaan seksuaalinen häirintä on Suomessa valtava yhteiskunnallinen ongelma.

Henkilökuvassa, Jukka Maarianvaara, tasa-arvovaltuutettu.
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran mielestä lainsäädäntö on pääosin Suomessa kunnossa. Seksuaalirikoslainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Siinä lavennetaan esimerkiksi häirinnäksi tulkittavaa tunnusmerkistöä.Janne Lindroos / Yle

Hän huomauttaa, että häirintä liittyy usein valta-asemaan: häiritsijä tietää, että hän voi häiritä valta-asemastaan käsin eikä todennäköisesti saa siitä seuraamuksia.

– Politiikassa on nuoria, jotka pyrkivät kunnianhimoisesti eteenpäin poliittisella urallaan, joten tämä on varmasti asetelma, joka mahdollistaa häirintää.

Myös pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.) sanoo, että ilmiö esiintyy valitettavan laajana suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Ei politiikan kenttä ole mikään poikkeus vaan sitä esiintyy sielläkin. Se kertoo, että meillä on iso yhteiskunnallinen ongelma.

Tasa-arvovaltuutettu varoittaa lakaisemasta ongelmia maton alle

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara kiittelee sitä, että puolueissa on häirintäyhdishenkilöitä.

Hän kuitenkin korostaa, että lisäksi on oltava selkeät kuviot, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun tieto häirinnästä on saavuttanut yhdyshenkilön. On myös huolehdittava siitä, että epäasiallisesta käytöksestä tulee seurauksia.

– Ettei käy niin, että tilanteet lakaistaan maton alle.

Maarianvaara kehottaa puolueita myös kerryttämään tietoa häirinnästä, jotta siihen voidaan puuttua tehokkaasti.

– Olisi syytä esimerkiksi kunkin puolueen selvittää erilaisilla anonyymeillä kyselyillä, että tapahtuuko häirintää, minkälaisissa tilanteissa, paljonko ja kenen taholta.

Naisjärjestöjen puheenjohtaja Fatim Diarra on samaa mieltä. Hänen mielestään suomalaisissa puolueissa, järjestöissä ja organisaatioissa tulisi istua alas ja käydä läpi se, mikä on asiallista käytöstä, missä rajat menevät ja mitä tapahtuu, jos yhteisiä pelisääntöjä rikotaan.

– Voi olla niin, että joku ajattelee, että enhän minä tässä ole tehnyt mitään ahdistavaa. Tämähän on vain kehumista, vaikka oikeasti se koetaan tosi ahdistavana.

Diarra uskoo, että häirinnästä voi olla vaikea kertoa esimerkiksi juuri sen takia, että on epäselvää, mitä sen jälkeen tapahtuu.

– Nuori kunnianhimoinen ihminen varmasti ajattelee, että miten vaikuttaa uraani, jos kerron tällaisista asioista.

Alkaako politiikan oma me too?

Suomi pärjää kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoasioissa hyvin, mutta myös ongelmia riittää.

– Meillä on raskaus- ja perhevapaasyrjintää työmarkkinoilla hyvin laajasti, todella suuri sukupuolten palkkaero ja seksuaalinen häirintä on todella iso ongelma, Jukka Maarianvaara luettelee.

Hän pitää mahdollisena, että Suomen maine jonkinlaisena tasa-arvon mallimaana estää näkemästä häirinnän kaltaisia ongelmia tai puuttumasta niihin.

– Kyllä se varmasti vähentää poliittista painetta, että minkä verran vaikkapa vaaleissa tasa-arvoasiat ovat agendalla tai minkä verran ne näkyvät hallitusohjelmassa ja konkreettisina toimina. Liika hymistely varmasti vähentää keskustelua ja painetta asioiden korjaamiseen.

Henkilökuvassa, Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri.
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist sanoo viime päivien osoittaneen, että Suomessakin riittää tekemistä tasa-arvokysymyksissä.Janne Lindroos / Yle

Alkaako viime aikojen keskustelusta politiikan oma ”me too”? Me too -kampanja alkoi vuonna 2017, kun naiset ympäri maailman kertoivat kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä.

Sitä on vaikea arvioida, tasa-arvoministeri Blomqvist sanoo.

– Se jää nähtäväksi, mutta se tiedetään, kun katsotaan historiassa taaksepäin, että kun tulee julkista keskustelua, se on johtanut siihen, että muutkin uskaltavat kertoa asioista.

Hän kuitenkin korostaa ymmärtävänsä hyvin myös niitä naisia, jotka eivät halua puhua ahdistavista kokemuksistaan.

Blomqvist uskoo, että uudet sukupolvet vievät asioita parempaan suuntaan.

– Keskusteluissa nuorten ihmisten kanssa tulee esiin, että he ovat paremmin tietoisia tästä asiasta. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö myös nuoret syyllistyisi tällaisiin asioihin, mutta suhtautuminen on minusta mennyt eteenpäin.

Lisää aiheesta:

Seksuaalirikosuudistus etenee eduskunnan häirintätapausten varjossa: näin pykäliä kiristetään

Tutkija toivoo, että Wille Rydmanin tapauksesta alkaisi ”politiikan oma me too”

* Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 27. elokuuta 2022 kello 23:een saakka.

Source Link yle.fi