Banner Before Header

Kiina ja Venäjä lujittavat otettaan Latinalaisessa Amerikassa, kun Yhdysvaltojen valta hiipuu – boikotit varjostavat Amerikan huippukokousta

Los Angeles, Kalifornia. Los Angelesiin odotetaan tällä viikolla kymmeniä valtioiden päämiehiä ja ministereitä, mutta monen maan osallistuminen Amerikan valtioiden väliseen huippukokoukseen on epävarmaa.

Kokous pidetään kerran kolmessa tai neljässä vuodessa Amerikan valtioiden järjestöön (OAS) kuuluvien 35:n Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikan sekä Karibian maiden kesken. Isäntämaalla on oikeus päättää, kenet kutsutaan mukaan.

Presidentti Joe Biden jätti Kuuban presidentin Miguel Díaz-Canelin kutsumatta. Myöskään Nicaraguan ja Venezuelan presidenttejä ei pyydetty osallistumaan, koska valtioilla ei ole demokraattisesti valittuja johtajia.

Mies heristää sormea.
Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador jättää huippukokouksen väliin. Hän lähettää paikalle ulkoministeri Marcelo Ebrardin. Luis Barron/Eyepix Group/Shutterstock/All Over Press

Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador boikotoi kokousta henkilökohtaisesti, koska kaikkia maita ei kelpuutettu mukaan. Bolivian, Chilen, Hondurasin ja Guatemalan presidentit ovat myös epävarmoja osallistumisestaan, vaikka Biden lähetti valtuuskunnan suostuttelukiertueelle kyseisiin maihin toukokuun lopussa.

Kokoontuminen tarjoaa OAS-maiden johtajille mahdollisuuden edistää demokratiaa, joka on yksi järjestön pääpilareista, neuvotella kauppasopimuksista ja keskustella alueen ongelmista, kuten Yhdysvaltojen ja Kuuban suhteesta.

Korkean tason tapahtuma pidetään vasta toista kertaa Yhdysvalloissa vuoden 1994 jälkeen, jolloin päättäjät kokoontuivat ensi kertaa yhteen Miamissa.

Historia toistaa itseään

Päätös jättää tiettyjen maiden johtajat kutsumatta on osa Yhdysvaltojen välttelyn politiikkaa, sanoo Loyola Marymount -yliopiston valtio- ja latinotieteiden professori Fernando J. Guerra.

– Venezuelan, Nicaraguan ja Kuuban presidenttien jättäminen pois vieraslistalta osoittaa selvästi sen, että Yhdysvallat haluaa keskustella vain asioista, jotka tuovat maat yhteen ja sivuuttaa eroavuuksien käsittelemisen, Guerra toteaa Ylelle puhelimessa.

Mies lukee kirjaa seisoaltaan kirjahyllyn ja ikkunan edessä.
Loyola Marymount -yliopiston valtio- ja latinotieteiden professori Fernando J. Guerra kritisoi Yhdysvaltojen politiikkaa Latinalaisessa Amerikassa.Johanna Juntunen / Yle

Muut jäsenet, esimerkiksi Meksikon presidentti López Obrador, olisivat halukkaita avoimeen vuoropuheluun siten, että kokous olisi kuin illallispöydän ympärille kokoontunut kansainvälinen suurperhe.

Guerra pitää isäntämaan asennetta tekopyhänä. Yhdysvallat on tukenut monia oikeistolaisia diktatuureja ja sotilasjunttia Latinalaisessa Amerikassa vasemmistoaatteen ja kommunismin pelon takia 1970- ja 1980-luvuilla.

– Juuri me olemme luoneet eniten autokraatteja Amerikoissa. Monet amerikkalaiset eivät tunne historiaa, joten he eivät ymmärrä, miksi Latinalaisen Amerikan maat katsovat asioita eri näkökulmasta.

Suhtautuminen demokratiaan ja sen tulkitseminen on yksi jäsenmaita erottava tekijä. Guerra katsoo amerikkalaisen demokratian osoittaneen heikkoutensa viimeisen neljän-viiden vuoden aikana.

– Perustuslakien osalta Latinalaisen Amerikan maat ovat meitä huomattavasti demokraattisempia. Valitsijamieskäytäntö, senaatin toimintatavat ja vaalipiirien rajojen vilpillinen järjestely vähättelevät koko demokratian laajempaa käsitettä, professori arvostelee.

Mies hymyilee.
Huippukokouksen vähäinen kiinnostus ei mairittele Yhdysvaltojen presidenttiä Joe Bidenia. Myös protesteja on odotettavissa. Hollandse Hoogte/Shutterstock/All Over Press

Guerran mielestä tapahtuma olisi antanut Bidenille mahdollisuuden vahvistaa alueellisia siteitä, parantaa suhteita ja lisätä yhteistyötä. Yksittäiset maat, Yhdysvallat mukaan lukien, eivät pysty ratkaisemaan monia ongelmiaan ilman yhteistä toimintasuunnitelmaa jäsenmaiden kesken.

Kokouksen päätavoitteita on rajoittaa ennätyslukemissa olevaa siirtolaisuutta, edistää koronaviruksen taannuttamaa taloudellista kasvua ja taistella ilmastonmuutosta vastaan vähentämällä fossiilisten energialähteiden käyttöä.

– Ilmastonmuutos on eksistentiaalinen uhka, jonka ratkaisemista Yhdysvallat haluaa johtaa ainakin teknologisessa mielessä. Samalla se itse jatkaa fossiilisen energian tuottamista, mutta läksyttää muita niiden käytöstä, Guerra sanoo.

Kiina täyttää Yhdysvaltojen jättämän aukon

Guerra pitää Yhdysvaltain hiipunutta huomiota läntiseen pallonpuoliskoon virheenä, joka on johtanut maan vaikutusvallan vähenemiseen alueella.

– Yhdysvaltojen Latinalaiseen Amerikkaan kohdistuvalla politiikalla ei ole suuntaa eikä johdonmukaisuutta, jyrisee Guerra.

Hän mainitsee esimerkkinä Bidenin hallinnon hitauden nimittää alueelle suurlähettiläitä, jotka luovat koko infrastruktuurin yhteistyölle.

Venäjä, ja etenkin Kiina ovat viime vuosina luoneet läheisimpiä suhteita Latinalaisen Amerikan maiden kanssa ja kasvattaneet poliittista vaikutusvaltaansa alueella, kuten El Salvadorissa, Panamassa ja Nicaraguassa.

Trooppinen ranta El Salvadorissa.
Kiina on luonut tiiviitä suhteita monien Keski -ja Etelä-Amerikan valtioiden, kuten El Salvadorin, kanssa.Johanna Juntunen / Yle

Venäjä on ostanut laajat öljynporausoikeudet koskemattomasta Amazonin sademetsästä Brasiliassa.

Kiinan rahoittama infrastruktuuriprojekti, joka on osa “uusi silkkitie” -hanketta, etenee nopeasti Argentiinassa. Vesivoimalaprojektin pelätään aiheuttavan mittavia tuhoja luonnonvaraisilla alueilla ja alkuperäiskansojen mailla, mutta rakentaminen jatkuu ympäristölakien rikkomisesta huolimatta.

– Yhdysvallat olisi paljon paremmassa asemassa tällaisia hankkeita ajatellen, eikä pelkästään maantieteellisen sijainnin takia. Huippukokous olisi mainio tilaisuus tehdä suunnanmuutos, esittää Guerra.

Lue myös: Suurvallat kilpailevat vaikutusvallasta Tyynenmeren piskuisissa saarivaltioissa – nyt aluetta koluaa Kiina, viikko sitten Biden vieraili Aasiassa

Onko peli menetetty?

Kuuba on ollut hylkiöasemassa OAS-maiden huippukokousten ja koko järjestön historiassa. Saarivaltio erotettiin järjestöstä kommunismiin siirtymisen jälkeen vuonna 1961, mutta otettiin takaisin jäseneksi vuonna 2009.

Kuuba ei juurikaan osallistunut huippukokouksiin, kunnes presidentit Raul Castro ja Barack Obama kättelivät Panamassa vuonna 2015. Symbolinen ele pehmitti USA:n ja Kuuban välejä, mutta Donald Trumpin ja Bidenin presidenttikaudella suhteet ovat jälleen viilentyneet.

Mikäli boikotit toteutuvat, ne kaatavat kylmää vettä kokouksen järjestäjien niskaan, sillä Valkoinen talo on korostanut alueen yhtenäisyyttä tapahtuman valmisteluissa.

– Kyse on lähinnä menetetyistä mahdollisuuksista, ei niinkään merkittävistä seurauksista. Ne on korjattava kahden välisissä tapaamisissa, mutta niiden järjestäminen vaatii enemmän aikaa, Guerra selittää.

Professori pelkää, että myös isäntäkaupunki Los Angeles jää nuolemaan näppejään ja sanoo, että kokouksen merkittävyydestä huolimatta ”kukaan ei tiedä siitä mitään”.

– Pormestari on tietysti lähettänyt kutsut kaupungin järjestämälle illalliselle, mutta suurta tapahtumaa ei hehkuteta lainkaan paikallisella tasolla.

Nainen seisoo kadulla värikkäässä hupparissa ja lippalakki päässä.
Laura Migeotte ei ollut lainkaan tietoinen kansainvälisestä tapahtumasta Los Angelesissa, vaikka hän seuraa uutisia eri medioista.Johanna Juntunen / Yle

Paikallisten kommentit tukevat Guerran väitettä heikosta tiedottamisesta. Ylelle vastanneista kuudesta henkilöstä kukaan ei ollut tietoinen huippukokouksesta.

– En ole kuullutkaan, että tämän luokan tapahtuma on Los Angelesissa. Luulisi, että sitä toitotettaisiin kaikkialla, ihmettelee Laura Migeotte.

Mikäli tämä kokous olisi ollut lähes missä tahansa muualla, se olisi taatusti ollut vuoden tai ainakin kuukauden tapahtuma, professori Guerra uskoo.

– Täällä se ei välttämättä ole edes päivän tärkein tapahtuma.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun 9.6. kello 23 asti.

Lue myös:

Lähes kolmannes maailman väestöstä asuu maissa, jotka ovat Venäjän puolella – kartat näyttävät, miten jakautunut maailma on Venäjä-reaktioissa

Putin, taliban ja jääräpäinen demokraattisenaattori – Joe Bidenin ensimmäinen vuosi presidenttinä on ollut vuoristorataa

Latinalaisen Amerikan politiikka on murroksessa pandemian ja talouskriisin keskellä

Source Link yle.fi