Banner Before Header

Kiinan koronapolitiikka voi näkyä kauppojen hyllyillä Suomessakin – ekonomistien mukaan maan ”nollatoleranssi” vaikuttaa talouteen monella tavalla

Virallisten lukujen valossa Kiinan koronavirustilanne näyttää olevan hyvin hallinnassa. Maailman väkirikkaimmassa maassa on viime päivinä raportoitu vain parisen sataa uutta tartuntaa päivässä.

Alhaisten tartuntalukujen taustalla on Kiinan tiukka koronapolitiikka. Maa on pandemian alusta alkaen pyrkinyt tukahduttamaan kaikki tartuntaryppäät. Tartuntaluvut ovat pysyneet alhaisina, mutta ”nollatoleranssin” vaikutukset ovat valtavia. Kokonaisia miljoonakaupunkeja on eristetty yksittäisten koronavirustartuntojen takia.

Millaisia talousvaikutuksia Kiinan tiukalla koronapolitiikalla on? Miten kiinalaiskaupunkien koronasulut heijastuvat maailmantalouteen ja suomalaisyritysten toimintaan?

Yle kysyi tätä Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhemmalta ekonomistilta Juuso Kaaresvirralta ja pankkikonserni Nordean pääekonomisti Tuuli Koivulta.

Globaaleihin toimitusketjuihin tulee lisää häiriöitä

Xi’anin kaupungin koronasulku alkoi joulukuussa eikä 13 miljoonan asukkaan kaupungin pahimmilla tautialueilla saa paikoin poistua edes ruokakauppaan. Reilun miljoonan asukkaan Yuzhoun kaupunkiin tuli samanlainen sulkutila viime viikolla sen jälkeen, kun siellä paljastui kolme oireetonta koronatartuntaa. Tiistaina koronasulkuun laitettiin viiden miljoonan asukkaan Anyang.

Kuva: Harri Vähäkangas, Samuli Huttunen / Yle

Alueiden palvelusektorille tällainen koronasulku on iso isku, mutta tiukan koronapolitiikan vaikutukset eivät koske vain Kiinaa.

Kiina on maailman toiseksi suurin talousmaa ja merkittävä solmukohta monien yritysten tuotanto- ja toimitusketjuissa. Sitä kautta maan koronatoimet heijastuvat laajalle.

– Kansainvälisen ja Suomenkin talouden kannalta herää heti kysymys, kuinka paljon tehtaita menee kiinni ja miten paljon rajoitukset vaikuttavat kansainvälisiin tuotantoketjuihin, Tuuli Koivu sanoo.

Rajoitukset ovat tiukentuneet myös Pohjois-Kiinassa sijaitsevassa Tianjinin kaupungissa, jossa todettiin sunnuntaina 21 oireellista virustartuntaa. Tianjin on Pekingin lähellä sijaitseva noin 14 miljoonan asukkaan satamakaupunki, jossa on muiden muassa eurooppalaisen lentokonevalmistaja Airbusin tuotantolaitos.

– Myös pohjoismaalaisilla yrityksillä on toimintaa Tianjinin alueella ja joten kyllä sieltä varmaan hankaluuksia tulee, Koivu sanoo.

Kiinalaisrokotteiden teho omikron-virusmuunnosta vastaan herättää huolta. Kuva Xi’anista, jossa asuintalon edustaa vartioidaan varotoimena. Kuva: AFP

Suomen Pankin Kaaresvirran mukaan Kiinan tiukka koronapolitiikka voi näkyä suomalaisten kauppojen hyllyillä, sillä sulut pahentavat jo meneillään olevaa komponenttipulaa.

Joulukuun lopussa (siirryt toiseen palveluun) kaksi isoa siruvalmistajaa, Samsung ja Micron, varoittivat, että Xi’anin koronasulku uhkaa haitata niiden toimintaa.

– Erilaisten elektroniikkatuotteiden saatavuudessa on ollut ongelmia, sillä tiettyjä siruja ei ole ollut saatavilla riittävästi. Näin koronasulut voivat haitata tuotteiden saatavuutta entisestään ja pidentää odotusaikoja.

Kansainvälisten yritysten Kiina-tehtävät kiinalaisten käsiin

Kiinaan matkustaminen on ollut hyvin hankalaa pakollisten karanteenijaksojen takia. Myös maan sisällä matkustaminen on rajoitettua. Tuuli Koivun mukaan tiukat matkustusrajoitukset ovat jo nyt vaikuttaneet suomalaisten yritysten toimintaan.

– Suomalaisilla ja muilla länsimaisilla yrityksillä on paljon vähemmän länsimaisia työntekijöitä Kiinassa. Asioita on jouduttu hoitamaan etänä tai kiinalaisen henkilökunnan voimin. On selvää, että työtehtäviä on siirtynyt kiinalaisille työntekijöille ja uskon tämän jatkuvan.

Koivun mukaan länsimaisten työntekijöiden korvaaminen kiinalaisilla on voinut olla maan johdolle myös tarkoitushakuinen tavoite.

– Joillekin yrityksille on jopa sanottu, että kyllä paikalliset osaavat nämä hommat tehdä.

”Iso kysymys on, milloin kiinalaiset alkavat väsymään”

Kiinan keskushallinnon tavoitteena on voimistaa kotimaista kysyntää ja vahvistaa siten talouden kasvua. Juuso Kaaresvirran mukaan tiukka koronapolitiikkaa ”ampuu tätä tavoitetta vastaan”, kun miljoonat ihmiset eivät pääse käyttämään palveluita tai tekemään ostoksia tavalliseen tapaan.

– On täysi mysteeri, miksi ne tarttuvat pieniin tartuntamääriin näin kovalla kädellä. Tämä on taloudelle huono asia. Vaikutukset ovat tietysti suuria alueilla, joihin sulku kohdistuu. Etenkin palvelusektori kärsii.

Tilastotieto Kiinan palvelusektorista ja etenkin työmarkkinoista on Tuuli Koivun mukaan heikkolaatuista. Se kuitenkin tiedetään, että rajoitukset osuvat pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja palvelusektoriin, jolloin ne tuntuvat myös työmarkkinoilla, Koivu sanoo.

Koko Kiinan bruttokansantuotten kasvussa sulut eivät ole toistaiseksi pahemmin näkyneet. Koivun mukaan Kiinan vientisektori on vetänyt hyvin ja talouden rattaat isossa kuvassa pyörineet. Tiukka koronapolitiikka on silti nähty ”jarruna jo jonkin matkaa”, Koivu sanoo.

Kiinan talous toipui nopeasti pandemian alun jälkeen, mutta kasvu on sittemmin hidastunut ja sen ennustetaan yhä hidastuvan tulevina vuosina. Mikäli omikron-tartunnat pääsevät Kiinassa leviämään ja siellä otetaan käyttöön koko maata koskevia rajoituksia, joudutaan Koivun mukaan todennäköisesti laskemaan paitsi Kiinan omia myös maailmanlaajuisia kasvuennusteita.

Pekingissä järjestetään ensi kuussa talviolympialaiset. Viranomaiset tekevät osin sen tähden nyt kaikkensa taudin leviämisen patoamiseksi. Kaaresvirta ei usko, että Kiinan koronapolitiikkaan tulee muutoksia talviolympialaistenkaan jälkeen.

– Aina on joku suuri puoluekokous tai tapahtuma tulossa. Tuntuu, että Kiina pelkää virusta todella paljon.

Syy pelkoon voi olla siinä, että kiinalaiset rokotteet eivät näytä toimivan kovin hyvin omikron-muunnokseen. Kiinalaiset rokotevalmistajat pyrkivät paraikaa kehittämään tehokkaampia koronavirusrokotteita. Huolena on, että maan terveydenhuoltojärjestelmä ei kestäisi esimerkiksi monen Euroopan maan kaltaisia tartuntamääriä, Tuuli Koivu toteaa.

– Iso kysymys on, milloin kiinalaiset alkavat väsymään esimerkiksi matkustusrajoituksiin. Kuinka kauan kärsivällisyys kestää? Luulen, että paine [rajoitusten päättämiselle] tulee enemmän tästä kuin rajoitusten taloudellisista seurauksista.

Voit keskustella aiheesta 12.1. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Source Link yle.fi