Kiinan mysteeripallo saattoi olla tiedustelun täsmäisku tai jotain aivan muuta – katso, miten jättipallo toimii

Epäillyllä vakoilupallolla on voitu kerätä elektromagneettista säteilyä tai testata Yhdysvaltain ilmapuolustusjärjestelmää, arvioivat turvallisuusalan asiantuntijat.

Kiinan epäilty vakoilupallo on saattanut olla “täsmäisku”, jolla on täydennetty satelliitilla saatua tiedustelutietoa. Näin arvioi yliopistonlehtori Jyrki Isokangas Jyväskylän yliopistosta.

– Vaikka pallossa olisi heikompilaatuisiakin sensoreita, se kykenee olemaan satelliitteja pidempään yhden kohteen päällä, Isokangas sanoo.

Yhdysvallat ampui lauantaina mereen kiinalaisen sääpallon, jota se epäilee käytettävän vakoiluun. Kiina on kiistänyt väitteet vakoilusta. Toinen samantyyppinen pallo on havaittu viime päivinä Etelä-Amerikassa.

• Lue lisää: Kiina ”hyvin tyytymätön” Yhdysvaltain päätöksestä ampua alas epäilty vakoilupallo – katso video pallon pudotuksesta

Turvallisuusalan asiantuntija Jukka Savolainen spekuloi, että pallolla on voitu kerätä sähkömagneettista säteilyä tai mitata magneettikenttiä. Elektromagneettisen säteilyn kerääminen tarkoittaisi esimerkiksi puheluiden seuraamista. Tätä dataa kerätään matalammalta kuin satelliittien keräämää dataa, joten pallo olisi ollut oikeilla korkeuksilla.

Savolainen on palkattomalla vapaalla Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtajan tehtävästä, koska hän on ehdolla eduskuntaan kokoomuksen listalta Varsinais-Suomessa.

Ei kovin tehokas tiedustelujärjestelmä

Yliopistonlehtori Isokangas pitää mahdollisena, että sääpallossa on mukana laserkuvaus- tai laserkeilausjärjestelmä. Mukana voi olla myös SAR-tutka eli synteettisen apertuurin tutka. Yhdysvalloilla on omat sensorit maassa, joiden avulla se tunnistaisi tällaisten laitteiden käytön.

Laserkeilauksessa lähetetään kohteeseen eri taajuisia lasersäteitä ja ne heijastuvat takaisin piirtäen kuvaa kohteesta. SAR-tutkalla voidaan kuvata pimeällä ja millä tahansa säällä.

Isokankaan mukaan sääpallo ei ole kovin tehokas tai helppokäyttöinen tiedustelujärjestelmä, koska sen ohjaaminen on hankalaa. On mahdollista, että Kiina testaa, kuinka herkästi Yhdysvaltojen ilmapuolustusjärjestelmä reagoi ilma-aluksiin.

Kansainvälisissä sopimuksissa ei ole määritelty tarkkaa korkeutta, missä kunkin valtion ilmatila päättyy ja avaruus alkaa. Savolaisen mukaan Kiinan pallo lensi kuitenkin niin matalalla, että kyseessä oli kiistattomasti ilmatilaloukkaus ja Yhdysvalloilla oli oikeus ampua se alas.

Kiinalla oli koko Tyynimeri aikaa ottaa pallo alas

Ilmatieteen laitoksen arktisen avaruuskeskuksen yksikön päällikön Jyri Heilimon mukaan mediassa olleiden kuvien perusteella pallon tehon tarve on todennäköisesti ollut suuri, koska aurinkopaneelit ovat suuria, jopa kymmeniä neliömetrejä.

Laitteet ovat kuluttaneet paljon sähköä. Tällaiset laitteet ovat usein signaaleja lähettäviä laitteita, eivätkä esimerkiksi kuvaavia tai vastaanottavia laitteita, ja ne painoivat todennäköisesti 1000–2000 kiloa.

Heilimo kertoo, että kyseessä olisi ilmakehäsatelliitti, tarkemmin sanottuna HAPS (High-altitude pseudo satellite). Ne voivat olla paitsi palloja myös ilmalaivoja tai miehittämättömiä lentokoneita.

HAPS-satelliitit asetetaan hiljaisen tuulen alueelle 20 – 35 km korkeudelle, jotta niitä pystytään ohjailemaan. Kun pallon painetta säädetään, se saadaan haluttuihin virtauksiin, jolloin pallo ohjautuu sinne minne halutaan.

Pallon saama kuvamateriaali on voinut olla huomattavasti tarkempaa kuin tiedustelusatelliittien.

Heilimo kertoo, että tiedustelusatelliitit ovat yleensä noin 400 kilometrin korkeudella. Näiden satelliittien kuvien tarkkuus eli resoluutio on noin 30 senttimetriä – eli kuva koostuu 30-senttisistä ruuduista.

Heilimon mukaan on mahdollista, että pallossa on voinut olla vastaavanlainen kamera kuin satelliiteissa 400 kilometrin korkeudella.

Pallo kulki Heilimon mielestä yllättävän pitkän matkan. Vertailun vuoksi, esimerkiksi Ruotsin Kiirunasta lähetettiin tutkimuspallo, joka laskeutui lopulta Suomen lappiin.

• Lue lisää: Jättimäinen tutkimuspallo nousi Kiirunasta 35 kilometrin korkeuteen ja laskeutuu Suomen Lappiin – tutkimuksessa saadaan lisätietoa ilmastonmuutoksesta ja säteilystä

Heilimo pohtii, että Kiinan lähettämä pallo on saattanut olla myös tutkimuspallo, jonka laskeutumismekanismi rikkoutui. Kiinallahan oli koko Tyyni valtameri aikaa ottaa pallo alas.

Etelä-Amerikassa lentää vastaavanlainen HAPS-pallo. Heilimo pitää epätodennäköisenä, että mekanismi olisi molemmissa rikkoutunut.