Kiinassa 11 miljoonaa yliopisto-opiskelijaa on vaarassa jäädä ilman työpaikkaa – vastavalmistunut Ylelle: Paineet nakertavat mielenterveyttä
Zhang Biaolle, 22, ja miljoonille muille yliopistoissa opiskeleville annettiin ymmärtää, että elämä olisi helppoa yliopiston pääsykokeen jälkeen. Nyt, valmistumisen kynnyksellä luulo on paljastunut vääräksi.
– Lukiossa opettajat sanoivat, että kun vain opiskelette lujaa ja pääsette hyvään yliopistoon, voitte ottaa rennosti ja odottaa hyväpalkkaista työpaikkaa, Zhang sanoo Ylelle videohaastattelussa.
Hän teki yli 50 hakemusta ennen kuin työpaikka löytyi, ja syykin takkuiseen työnhakuun on selvä: tänä keväänä Kiinan yliopistoista valmistuu ennätykselliset liki 11 miljoonaa opiskelijaa. He joutuvat kilpailemaan edellisten koronavuosien rutistuksessa ilman työtä jääneiden kanssa.
Zhang lähetti hakemuksia Kiinan kuuluisiin teknojätteihin: Alibabaan, Tencentiin, Bytedanceen ja pienempiin startup-yrityksiin, mutta vastassa oli lähinnä hiljaisuus.
– Työtilanne ei ole ollenkaan hyvä. Kaikissa harjoittelupaikoissani on lopetettu rekrytointi. Tiedän, että viime syksynä työhön valittujen sopimuksia ei luultavasti jatketa, Zhang kertoo.
Oli helppoa masentua kaikkien elämän, opiskelun ja työnhaun paineiden alla. Zhang Biao
Teknojätit ovat olleet merkittävä nuorten työllistäjä ja palkka on ollut hyvä. Nyt nekin suunnittelevat jopa 15 prosentin vähennystä työvoimasta, kertoo muun muassa Reuters.
Syynä ovat Kiinan kovat sääntelytoimet.
Zhang huomasi viime harjoittelujaksollaan Tencent-yhtiössä, että osa-aikaista harjoittelupaikkaa väijyi häntä paljon pidemmälle koulutettuja, ulkomaillakin opiskelleita nuoria.
Hän sanoo, että paine on ollut ajoittain liian kova.
– Se on käynyt tunteisiin parin viime kuukauden aikana. Oli helppoa masentua kaikkien elämän, opiskelun ja työnhaun paineiden alla.
Näin opiskelijat kuvailevat odotuksiaan tulevasta Ylelle:
Opiskelijat ovat olleet eristyksissä kampuksella koronarajoitusten takia.
Zhangin kämppäkaverit olivat jääneet uudenvuoden loman jälkeen koteihinsa, kun opiskelijoiden liikkumista kampukselta alettiin rajoittaa koronatartuntojen leviämisen takia.
Hän kirjoitti gradua yksin huoneessaan. Työpaikkahaastatteluihin hän osallistui verkossa.
– Yksinäisyys oli vaativaa mielenterveydelleni. Enimmäkseen vain söin ja nukuin asuntolassamme. Minulla ei ollut rentouttavaa puuhaa, enkä kuntoillut, Zhang muistelee.
Yliopistoista valmistuvat nuoret haluavat tänään muutenkin enemmän kuin vanhempansa, joiden sukupolvi pyöritti liukuhihnalla Kiinan rattaita maailman vientitehtaaksi.
Zhang käyttää termiä “lie flat”, maata pitkällään. Siitä on tullut trenditermi kuvaamaan Kiinan nuorta sukupolvea, joka haluaa irrottautua lujavauhtisesta oravanpyörästä tai ainakin haluaa elämältä muutakin kuin pelkkää työssä raatamista.
– En halua olla pelkkä yksi ruuvi työpaikalla. Haluan kehittyä urallani, Zhang miettii.
Palkka ei riitä vuokraan, vanhemmat auttavat
Zhaopin-rekrytointiyrityksen mukaan valmistuvat nuoret saavat keskimäärin 12 prosenttia pienempää palkkaa kuin viime vuonna.
Zhang kertoo vanhemmilleen vain hyvät uutiset, kuten äskettäin saamansa työtarjouksen opetusmateriaalia tuottavasta startup-firmasta. Uuden työpaikan pieni palkkakaan ei ollut ongelma. Vanhemmat lupasivat maksaa asunnon vuokran, jos palkka ei riitä.
– He uskovat, että jos vain yritän parhaani, se riittää. Ja he auttavat, jos tarvitsen apua. Luulen, että kiinalaiset vanhemmat ovat suurelta osin tällaisia, hän sanoo.
Zhang sanoo, että työ ei ole juuri sitä mitä hän haluaa, mutta nyt ei ole nirsoilun aika. Alakulokin on väistynyt, kun yliopisto on loppu ja jotain työtä on tiedossa.
Julkisen alan pitkä ja kapea leipä kiinnostaa yhä useampaa kiinalaisnuorta. Niin kauan kuin valtio on pystyssä, työpaikkoja riittää. Samoin ajattelee 26-vuotias Li Qiankun.
– Viranomaisen työ on vakaa. Nyt pandemian ja huonon taloustilanteen aikana myös opiskelukaverini etsivät vakaata työpaikkaa, jossa voi pysyä eläkkeelle asti, Li sanoo.
Li on valmistumassa maisteriksi kansainvälisen politiikan opinnoista. Hän on viimein päässyt jatkoon työnhakuprosessissa ja odottaa haastattelua.
Tätä ennen hän ehti käydä noin 50:ssä työpaikkahaastattelussa, mutta tarjouksia on tullut vain muutama.
Li uskoo, että se johtuu enimmäkseen pandemiasta. Tilanne tuskin paranee pian.
– Korona kiduttaa meitä valmistuvia opiskelijoita. Vähän työpaikkoja, ja haastatteluja siirretään, hän sanoo.
Li ei syytä Kiinan hallintoa tilanteesta, päinvastoin. Hän uskoo maailman taloustilanteen aiheuttavan vaikeuksia Kiinalle.
En usko, että moni kiinalaisnuori haluaa lähteä ulkomaille. Siellä tilanne on vielä huonommin kuin Kiinassa. Li Qiankun
Paineita lisää myös huoli vanhemmista
Lin vanhemmat ovat maanviljelijöitä pienessä kylässä. He ovat investoineet lapsensa koulutukseen. Odotukset kotona ovat suuret.
Li on menestynyt opinnoissaan hyvin. Vanhemmat haluavat hänet valtion virkaan sen korkean sosiaalisen statuksen vuoksi. Myös Li pitää työpaikkaa houkuttelevana. Hän haluaa palvella kansalaisia.
Hän ja tyttöystävä ovat puhuneet häistä, mutta eivät vielä lapsista.
– Lapsen kasvatus vaatii paljon energiaa ja rahaa. Tulevaisuudessa joudumme huolehtimaan vielä neljästä vanhemmastamme. Se on iso taakka, enkä usko, että palkkani tulee olemaan iso, hän miettii.
Huonosta työpaikkatilanteesta huolimatta Li ei edes mieti muuttoa ulkomaille.
– En usko, että moni kiinalaisnuori haluaa lähteä ulkomaille. Siellä tilanne on vielä huonompi kuin Kiinassa, hän sanoo.
200 työhakemusta ei riitä
Yksi opiskelijoista ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään Kiinan sananvapaustilanteen takia.
Pian maisteriksi valmistuva opiskelija on kirjoittanut 200 työhakemusta. Aikaa on riittänyt, sillä Pekingin yliopistoissa opiskelijat ovat olleet eristyksissä kampuksilla koronavirusrajoitusten takia helmikuusta saakka.
– Huhtikuuhun asti saimme poistua kampukselta vain lääkäriin tai työpaikkahaastatteluun, hän kertoo. Sen jälkeen nekään eivät kelvanneet syyksi.
Katso myös: Kuvat kertovat, kuinka Kiinan ankara koronakuri hiljensi Pekingin
Nuori nainen on harjoitellut työpaikkahaastatteluja varten, joihin hän osallistuu videopuhelulla, kuten tähänkin keskusteluun Ylen kanssa.
Vielä työnhaku ei ole tärpännyt. Hänen mukaansa vain harva kampuksella on löytänyt hyvän työpaikan. Paniikki kasvaa.
– Kaikki ympärilläni ovat koko ajan todella huolissaan työttömyydestä. Näyttää siltä, että opiskelijat ovat huolissaan koko tulevaisuudestaan, hän sanoo.
Valtio lisäsi tuntuvasti jatko-opiskelupaikkoja
Kiinassa on kolme kertaa enemmän työttömiä nuoria kuin kaikkia muita työttömiä yhteensä.
Joka viides nuori työnhakija on työtön. Siksi myös tämä opiskelija jatkoi kandidaatin tutkinnon jälkeen maisterin opintoihin. Hän halusi viivyttää työnhakua.
Toisin kuin Suomessa, Kiinassa moni lähtee työelämään jo kandidaatin tutkinnon jälkeen. Maisterin opinnoista puhutaan jatko-opiskeluna.
Haastateltavamme oli helppo saada jatko-opiskelupaikka, koska valtio on lisännyt opiskelijamääriä rajusti. Paikkoja lisättiin neljälläsadalla tuhannella kahden viime vuoden aikana reiluun miljoonaan.
Nyt hän katuu. Vetävästi mainostetut opinnot paljastuivat yksitoikkoiseksi laboratoriotyöksi.
– Opiskelijoista tulee halpatyövoimaa, hän sanoo.
Korkeasti koulutetuista nuorista on nyt ylitarjontaa Kiinan työmarkkinoilla. Valmistuva saattaa löytää työpaikan, mutta se ei useinkaan vastaa koulutusta ja palkka on surkean pieni.
– Eilisessä haastattelussa he kysyivät palkkatoivomustani. Sanoin että se on 13 000 juania [1 811 euroa], mutta he tarjosivat vain 7 000 juania, opiskelija kuvaa.
Koronasulkujen alettua tänä vuonna Kiinan somessa pyöri lyhyen aikaa videoita opiskelijoiden protesteista, mutta sensuuri poisti ne nopeasti. Nyt suuri osa opettajista on poistunut kampukselta, joten nuoret ovat yliopistolla keskenään.
Haastateltavamme nauraa, että tunnelma on nyt rento. Laboratorioissa pelataan jopa mahjongia, kiinalaista peliä.
Nuoret opiskelijat ovat eristyksessään valvontayhteiskunnassa yhtäkkiä vapaita ilmaisemaan itseään ja puhumaan tunnoistaan toisilleen. Auringonlaskun jälkeen he kokoontuvat yhdessä ulos.
– Illallisen jälkeen yliopistolla on superhauskaa. Opiskelijat urheilevat, juttelevat ja laulavat, hän kuvaa.
Epäonnistuneiden sukupolvi?
New York Times kirjoittaa, että moni kiinalainen nuori kokee sukupolvensa epäonnekkaaksi työllistymisvaikeuksien ja koronarajoitusten tähden.
Haastateltavamme mukaan hänen sukupolvensa haasteita ei voi verrata aiempiin sukupolviin. Kaikilla on ollut oma erityinen haasteensa Kiinassa. Isovanhemmat näkivät nälkää, kokivat sodan ajan ja epävakauden.
– Isoäitini mielestä hänen elämänsä on hyvää, kun hän saa tarpeeksi ruokaa. Hän ei pyydä enempää, hän sanoo.
Vanhemmille onneen riitti vakaa työ. Opiskelija sanoo, että hänen vaurauteen syntynyt sukupolvensa haluaa elämältä enemmän kuin rahaa.
– Minun ja edellisten sukupolvien erona on se, että heidän materialististen tarpeidensa tilalle ovat tulleet henkiset tarpeet, hän sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 11.6. kello 23 asti.
Lue myös: