Banner Before Header

Kirjeenvaihtajalta: Kazakstanin mellakat vahvistavat Venäjän asemaa ja saavat Putinin tarrautumaan yhä tiukemmin valtaansa

MOSKOVA Presidentti Vladimir Putin esiintyi lähialueittensa turvallisuuden takaajana, kun Venäjän johtama sotilasliitto piti eilen maanantaina (siirryt toiseen palveluun) ylimääräisen videokokouksen.

Ennen Kazakstanin tapahtumia Kollektiiviseksi turvallisuusjärjestöksi kutsuttu sotilasliitto ODKB ei ole juuri ylittänyt kansainvälistä uutiskynnystä. Nyt järjestö on käynnistänyt Kazakstanin presidentin Kasym-Žomart Tokajevin pyynnöstä ensimmäisen sotilasoperaationsa koko 20-vuotisen olemassaolonsa aikana.

Kazakstanissa tammikuun alussa puhjenneet väkivaltaisuudet keskittyivät lähinnä maan entiseen pääkaupunkiin Almatyyn. Mies seisoi kaupungin keskustassa poltetun auton vieressä sunnuntaina. Kuva: Valery Sharifulin/TASS/All Over

Venäjän johtama sotilaallinen väliintulo auttaa Tokajevia pysymään vallassa, kun Kazakstanissa puhjenneet väkivaltaisuudet on saatu kuriin. Tilanne hyödyttää myös Venäjää.

Kreml pystyy vastaisuudessa luottamaan pelastamansa Tokajevin uskollisuuteen ja kasvattamaan vaikutusvaltaansa Kazakstanissa. Putinille operaation onnistuminen on vähintään yhtä tärkeää myös sotilasliiton roolin kasvattamiseksi.

Venäjällä on suuria suunnitelmia kehittää Kollektiivista turvallisuusjärjestö ODKB:ta neuvostoaikaisen Varsovan liiton korvaajaksi ja vastapainoksi läntiselle sotilasliitto Natolle. Tähän asti ODKB on ollut pelkkä paperitiikeri, joka ei ole kyennyt yhteistyöhön tosipaikassa jäsenmaidensa kanssa. Venäjän lisäksi sotilasliittoon kuuluu tällä hetkellä Armenia, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia ja Tadžikistan.

ODKB on päässyt pienen mutta merkittävän askeleen eteenpäin kunnianhimoisissa suunnitelmissaan, kun se omien sanojensa mukaan suorittaa Kazakstanissa ”kansainvälistä rauhanturvaoperaatiota”.

Operaation todellisesta luonteesta kertoo kuitenkin se, että lähinnä venäläisistä eliittisotilaista koostuvia joukkoja johtaa kenraalieversti Andrei Serdjukov.

Serdjukov tunnetaan Venäjän salaisista sotilasoperaatioista. Hän johti Krimin valtausta tunnuksettomien erikoisjoukkojen eli niin kutsuttujen ”pienten vihreiden miesten” avulla. Ukraina myös syyttää (siirryt toiseen palveluun) Putinin luottomiehenä tunnettua Serdjukovia Venäjän sotatoimista Itä-Ukrainassa.

Kiovassa osoitettiin sunnuntaina mieltä Venäjän päätöstä vastaan lähettää joukkoja Kazakstaniin. Ukrainalaiset pitävät Kazakstanin operaatiota johtavaa Serdjukovia vastuussa Krimin miehityksestä ja Venäjän sotatoimista Itä-Ukrainassa. Kuva: STELLA Pictures/ddp/abaca press

Kazakstanin Tokajev on kiitellyt vuolaasti Putinia venäläissotilaiden lähettämisestä rauhoittamaan ”vallankaappausyritykseksi” ja ”Kazakstanin vastaiseksi terroristiseksi sodaksi” kutsumaansa tilannetta.

Tokajev on korostanut maan ulkopuolelta tulleiden terroristien ja rikollisten osuutta maansa sekasortoon, mutta kärjistyneiden levottomuuksien taustalla näyttää olevan ennen kaikkea maata johtavien klaanien valtataistelu.

Kolme vuosikymmentä itsevaltaisesti Kazakstania johtanut Nursultan Nazarbajev luovutti presidentin virkansa kolme vuotta sitten Tokajeville. Tosiasiallisesti hän jatkoi maansa johtamista kulisseissa.

Kasym-Žomart Tokajev on toiminut Kazakstanin presidenttinä maaliskuusta 2019 alkaen, mutta kuliseissa maata on johtanut senkin jälkeen hänen edeltäjänsä. Kuva: Evgeny Biyatov / EPA

Itsevaltaisen naapurimaan vallanvaihtoa on seurattu Venäjällä mielenkiinnolla. Nazarbajevin luopumista presidenttiydestä on jopa pidetty jonkinlaisena mallina sille, kuinka Putin voisi siirtää valtansa seuraajalle.

Viimepäiväiset tapahtumat ovat hylänneet Kremlin toiveet Kazakstanin mallista.

Presidentti Tokajev on kammennut Nazarbajevin ulos maan vaikutusvaltaisen turvallisuusneuvoston johdosta. Perustuslailla ”kansakunnan johtajaksi” nimetty Nazarbajev on hävinnyt täysin julkisuudesta, eikä hänen olinpaikastaan ole varmuutta. Nazarbajevin läheisin liittolainen ja maan tiedustelupalvelun johtaja Kärim Mäsimovin on puolestaan pidätetty epäiltynä maanpetoksesta.

Naapurimaan epäonnistunut vallanvaihto saaneekin Putinin tarrautumaan entistä tiukemmin omaan asemaansa.

Yhtä kaikki Kreml näyttää löytävän syyn Kazakstanin sekavaan tilanteeseen tutusta ilmansuunnasta.

– Emme voi sallia, että omassa kodissamme horjutetaan tilannetta ja toteutetaan ”värivallankumousten” käsikirjoitusta, Putin lausui kommentoidessaan Kollektiivisen turvallisuusjärjestön kokouksessa Kazakstanin levottomuuksia.

Vladimir Putin osallistui maanantaina Kollektiivisen turvallisuusjärjestön videokokoukseen. Kuva: Alexei Nikolski / EPA / AOP

Värivallankumouksilla Putin viittaa entisissä neuvostotasavalloissa tapahtuneisiin kansannousuihin ja vallankumousyrityksiin. Kreml pitää niitä länsimaiden masinoimina vallankaappausyrityksinä.

Putin siis vihjaa rivien välissä, että länsimaat olisivat aiheuttaneet Kazakstanin tilanteen.

Hän antaa ymmärtää, että syy naapurimaan levottomuuksiin ei ole Venäjässä tai edes Kazakstanin omissa toimissa, vaan pikemminkin siellä, missä yleensäkin – siis lännessä.

Lisäksi Putin viittaa “omaan kotiimme” puhuessaan Kazakstanista. Näin Venäjä pitää aiemmin Neuvostoliittoon kuulunutta Kazakstania yhä erottamattomana osana vaikutuspiiriään Valko-Venäjän ja Ukrainan tapaan.

Mitä mieltä olet Venäjän toimista Kazakstanissa? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon, 12.1.2022 klo 23 saakka.

Lue lisää:

Source Link yle.fi