Kirjeenvaihtajan analyysi: EU:n ilmastopaketti kaatui yllättäen, ja poliitikot syyttävät nyt toisiaan – tavoitteet uhkaavat karata
Mikä show! Näin suomalaismeppi kuvaili Strasbourgin istuntontosalin tunnelmia keskiviikon kiihkeän ilmastoäänestyksen jälkeen.
Parlamentaarikot olivat hetkeä aikaisemmin päättäneet palauttaa päästökaupan laajentamiseen tähtäävän esityksen parlamentin ympäristövaliokunnan valmisteluun.
Samalla mepit päättivät lykätä päästökauppaan liittyvää sosiaalista ilmastorahastoa ja EU:hun tuotaviin tuotteisiin kohdistettavia hiilitulleja.
Paketin keskeisten osien kaatuminen äänestyksessä oli ilmeinen yllätys parlamentin poliittisille ryhmille, jotka syyttivät toisiaan tapahtuneesta.
Keskusta-oikeistolaisen EPP-ryhmän mukaan hyvä kompromissi torpaattiin turhan takia. Sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasenryhmän mukaan oli puolestaan oikein hylätä ilmastotavoitteiden näkökulmasta vesitetty esitys.
Kauhansa sopassa on myös parlamentin laitaoikeistolla, jonka suhtautuminen EU:n ilmastopakettiin on yleisemmin varautunutta. EPP ja sosialisteista, vasemmistosta ja vihreistä koostunut koalitio syyttivät toisiansa äärioikeiston kanssa veljeilystä äänestyksissä.
Yleisemmin äänestyksen lopputulokset kertovat parlamentin poliittisten keskiryhmien suhteellisesta heikkoudesta: pienten marginaalien äänestyksissä parlamentin kolmen ison ryhmän – EPP:n, sosiaalidemokraattien ja liberaaliryhmä Renew’n – yhtenäisyys ei pitänyt.
Ratkaisevana tekijänä olivat eriävät kannat päästökaupan tiukennuksiin ja päästöoikeuksien ilmaisjakoon liittyen. Ilmaisjaolla tarkoitetaan puhtaampaa teknologiaa käyttäville yrityksille tarjottavia ilmaisia päästöoikeuksia.
Oikeistossa ilmaisjaon jatkuminen saa enemmän kannatusta kuin vasemmalla ja vihreissä.
Elinkeinoelämä vastustaa osaltaan ilmaisjaon loppumista. Erityistä huolta herättää eurooppalaisten yhtiöiden kilpailuasema EU:n ulkopuolisissa matalampien ilmastostandardien maissa, jos päästöoikeuksien määrä vähenee ja ilmaisjako loppuu.
Pelkona on, että tuotantoa voi tämän seurauksena siirtyä EU:n ulkopuolella.
Parlamentti jatkaa siis sovun etsimistä ilmastopaketista. Optimististen arvioiden mukaan sopu voisi syntyä vielä kesäkuussa. Realistisempi arvio lienee, että asiaan palataan heinäkuun täysistunnossa.
Useat mepit ilmaisivat Strasbourgin täysistunnossa huolensa siitä, että parlamentin neuvotteluasema heikkenee suhteessa jäsenmaita edustavaan neuvostoon, jos päätökset venyvät.
Parlamentin tavoin myös jäsenmaat muodostavat parhaillaan kantojaan ilmastopaketin sisältöön. Jäsenmaiden toiveena on päästä eteenpäin omassa kannanmuodostuksessaan kesäkuun lopussa pidettävässä ympäristöministereiden kokouksessa.
Tämän jälkeen neuvoston ja parlamentin kannat on vielä sovitettava yhteen jatkoneuvotteluissa.
Ympäristöministereiden kokouksen voi nähdä tilinpäätöksenä sille, miten Ranska on onnistunut edistämään itselleen tärkeää ilmastoasiaa EU-puheenjohtajuutensa aikana.
Yleisemmin lähiviikkojen päätökset antavat viitteitä siitä, miten vakavasti EU:ssa suhtaudutaan ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin. Jos päätökset lykkääntyvät, EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet uhkaavat karata.
Venäjän herkeämättömät sotatoimet Ukrainassa korostavat osaltaan EU:n ilmastopäätösten merkitystä. Ilman vaihtoehtoisia energianlähteitä ja energiaa säästäviä toimia venäläisestä energiasta on vaikea luopua.
Ovatko EU:n ilmastotoimet riittäviä? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 11 kesäkuuta klo 23 asti.
Lue myös: