Banner Before Header

Kissavahtina olleen Peten perjantai-ilta sai erikoisen käänteen – kuistilta kurkki yllätys­vieras

Kaikki kissavaihteina joskus olleet tietävät, että moinen touhu on toisinaan jopa meditatiivisen leppoisaa. Usein riittää, kun vain ottaa sohvalla rennosti ja rapsuttelee. Maailman huolet unohtuvat, kun karvainen ystävä kehrää tyytyväisenä sylissä.

Tällaisissa tunnelmissa oli myös oululaisen Pete Miettusen perjantai-ilta edennyt. Hän vietti ehtoota Limingassa vanhempiensa luona huolehtimassa heidän kahdesta kissastaan.

– Istuskelin siinä olohuoneen sohvalla, kun toinen kissoista tuli vierelle mouruamaan. Se ilmaisi haluavansa ulos. Siinä sitten nousin ja avasin kuistin oven.

Oven avattuaan Miettunen huomasi, että kuistilla odottikin jo vähän isompi kissaeläin. Ilveshän se.

– Vedin saman tien oven takaisin kiinni, eikä kissakaan sitten ulos lähtenyt. Otin puhelimen esiin ja aloin kuvata ilvestä ikkunan läpi.

Tupsukorva viihtyi Miettusen vanhempien pihapiirissä useamman minuutin. Miettusen kuvaamalla videolla näkyy, miten täpläturkkinen metsäkissa vilkuilee ympärilleen ja tutkii pihan puskia kaikessa rauhassa.

Lopulta eläin puikahtaa rennosti löntystellen takaisin metsän siimekseen.

– Kyllä se minutkin yllätti, että se tuossa niin kauan viihtyi. Ei se näyttänyt olevan läsnäolostamme moksiskaan.

Hänellä on mahdollinen selitys ilveksen uskaliaalle vierailulle.

– Toisella vanhempieni kissoista on kuistilla pieni peti, jossa se tykkää nukkua. Voi olla, että ilves oli tullut sitä haistelemaan.

Ovenraosta kurkistaessaan Miettunen ehti hetkellisesti jopa nokakkain kissapedon kanssa.

– Oli todella vaikuttava kokemus katsoa sitä silmästä silmään. Sen katse porautui jonnekin syvälle. Komea eläin, kerta kaikkiaan.

Täysin ennenkokematon kohtaaminen ei kuitenkaan ollut. Miettusen vanhemmat ovat asuneet talossa 17 vuotta. Tuona aikana kohtaamisia on ollut yhteensä kolme. Niissä Miettunen itse on ollut läsnä kahdesti.

– Edellinen bongaaminen tapahtui kymmenen vuotta sitten. Mutta silloin eläin vain koikkelehti nopeasti pihan poikki. Ehdin huomata vain tupsut ja pään muodon ja tunnistaa sen näiden tuntomerkkien perusteella ilvekseksi.

Kolmannen kerran ilveksen bongasivat Miettusen vanhemmat.

– Tuolloin eläin seisoi kauempana pellon laidassa muutaman pennun kanssa.

Aivan korvessa Miettusen vanhempien pihapiiri ei kuitenkaan sijaitse, eli villieläin oli uskaltautunut yllättävänkin lähelle taajamaa.

– Talo sijaitsee kujan päässä, eli tietyllä tapaa pussin perällä, mutta lähin naapuri on kuitenkin vain noin sadan metrin päässä. Mutta tällaista haja-asutusaluetta tämä on.

Tästä huolimatta Miettunen on ollut onnekas. Tavanomaisesti ilves kuulee lähestyjän jo kaukaa ja luikkii äkkiä pakoon, kertoo esimerkiksi Riistakeskus.

Miettunen kertoo metsissä itseään ahkerammin viihtyvistä ystävistään, joille on käynyt kuvatunlaisesti: metsien siimeksessä on tullut vastaan korkeintaan ilvesten tassunjälkiä ja jätöksiä.

– Ei kukaan ystävistänikään ole tällä tavalla ilveksen kanssa päätynyt tekemisiin, että sikälikin tämä oli hyvin erilainen tilanne!

Aiemmin uhanalainen vieras

Ilves on hetkellisesti ollut maassamme jopa uhanalainen.

  • Ilves tunnetaan myös latinankielisellä nimellä lynx lynx.

  • Ilves on levittäytynyt laajalle: sitä tavataan erityisesti pohjoisen Euraasian alueella. Suomessakin ilves viihtyy lähes koko maassa. Se on Suomen ainut luonnonvarainen kissaeläin.

  • Historiallisesti ilvestä on metsästetty Suomessa ahkerasti, ja 1930-luvulle tultaessa laji oli lähes hävitetty maasta. Vuonna 1976 eläin kuitenkin rauhoitettiin koko maassa, ja kanta alkoi elpyä. Ilvestä voi metsästää vain poikkeusluvalla.

  • Ilveksestä ei useimmiten ole ihmiselle vaaraa.

  • Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa on vuonna 2021 ollut noin 2 200 yli vuoden ikäistä ilvesyksilöä.

Source Link is.fi