Banner Before Header

Koillisväylän ajojäät ovat pysäyttäneet useita rahtilaivoja – murtaja-apua odotti myös suomalainen rahtilaiva M/S Kumpula

Parisenkymmentä kauppa-alusta Koillisväylällä on painiskellut ajojäiden puristuksessa marraskuun alussa. Reitillä on myös suomalainen kuivarahtialus M/S Kumpula.

Suomalaisen varustamon ESL Shippingin toimitusjohtajan Matti-Mikael Koskisen mukaan alus on kuljettanut tänä vuonna pari lastia venäläistä rautamalmikonsentraattia Murmanskista Kiinaan ja on nyt paluumatkalla Murmanskiin.

– Alus palaa tyhjänä Eurooppaan ja odottelee tällä hetkellä atomijäänmurtaja Vaigatšia Wrangelin saaren eteläpuolella Pohjoisen merireitin alkupäässä, missä venäläiset viranomaiset ovat pyytäneet alusta jäänmurtoapua odottamaan, kertoi toimitusjohtaja Koskinen viime tiistaina iltapäivällä.

Kumpulaa avustava atomijäänmurtaja Vaigatš on rakennettu 1989 Helsingissä Wärtsilä Marinen telakalla.

Alus oli tiistaina Koillisväylän itäpäässä Wrangelin saaren eteläpuolella. Matkaa oli jäljellä yli 5000 kilometriä. Perjantaina aamulla Kumpula on Ship Infon mukaan noin tuhat kilometriä lännempänä Itä-Siperianmerellä.

Viime tiistaina suomalainen rahtilaiva Kumpula odotteli jäänmurtajaa Wrangelinsaaren eteläpuolela. Nyt perjantaina alus on jo tuhat kilometriä lännempänä matkalla kohti Murmanskia. Sijaintitieto on Ship Info -sovelluksesta. Kuva: Derrick Frilund / Yle

Osalla aluksista puutteellinen jäävarustus

Jäävaikeuksista ensimmäisenä kertoneen norjalaisen uutissivusto Barents Observerin mukaan (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) mukaan useat laivat ovat viikkoja myöhässä eikä kaikkien jäävarustus ole riittävä vallitseviin jääoloihin.

Laivat kuljettavat tavaraa Beringin salmen kautta Aasian Tyynen meren ja Euroopan Atlantin välillä.

Suomalaisen varustamon ESL Shippingin mukaan M/S Kumpulan jääluokka on määräysten mukainen. Varustamon mukaan jääolot Koillisväylällä ovat tavanomaiset.

– Jäänmurtoavustuksen pitäisi alkaa kello 17 Moskovan aikaan ja siitä sitten matka taittunee 8–10 päivän kuluessa kohti Murmanskia, kertoi toimitusjohtaja Matti-Mikael Koskinen viime tiistaina.

Venäläisten jääkarttojen (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) mukaan Wrangelin saaren länsipuolella ja Siperian rannikon välissä on sekä ohutta että paksua vanhaa jäätä.

Ilmatieteenlaitoksen jääasiantuntijan Niko Tollmanin mukaan Venäjän jäätiedoissa Koillisväylän jäänpaksuus oli muutaman päivän takaisen datan perusteella valtaosin 10–30 senttiä.

Rahtialus Kumpulan viime tiistaisen sijainnin vesillä Wrangelin saaren länsipuolella ja saaren ja Siperian rannikon välissä on ohuen jään lisäksi myös paksumpaa ja lujempaa monivuotista jäätä. Tollmanin mukaan tuulet siirtelevät jäämassoja ja alueella on kyse ajojäästä.

Arktista merijäätä on Yhdysvaltain viranomaisten keräämien tietojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan parhaillaan keskimääräistä vähemmän, mutta kuitenkin enemmän kuin on ollut loka-marraskuun taitteessa lähivuosina, kertoo Tollman.

Jäissä voi yhä joutua odottamaan viikkojen ajan

Koillisväylän löytäjä, suomalainen tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskjöld retkikuntineen jäi ajojäiden vangiksi syyskuussa 1878.

Nordenskjöldin höyrykoneavusteinen purjealus Vega seisoi jäissä lähes vuoden Tšuktšien niemimaan rannikolla. Alus pääsi Tyynellemerelle elokuussa 1879.

ESL Shipping on liikennöinyt Koillisväylällä vuodesta 2014. Toimitusjohtaja Matti-Mikael Koskisen mukaan joinakin talvina jäissä on jouduttu odottelemaan useita viikkoja.

– Yleisesti voidaan sanoa että venäläiset hoitavat Koillisväylän liikennöintiä ja hallinnointia erittäin hyvin ja ammattitaitoisesti. Olemme olleet kaikki nämä vuodet tyytyväisiä yhteistyöhön, jota venäläisten viranomaisten kanssa on siellä ollut, sanoo Koskinen.

Pohjoisen merialueen liikennöintiä koskeva Polaarikoodi edellyttää että alukset ovat varautuneet seisomaan jäissä pitkäänkin. Niinpä Kumpulan miehistöllä on varustamon mukaan vettä ja ruokaa ja aluksella polttoainetta 2–3 kuukauden varalle.

Koillisväylän eli Pohjoisen merireitin avautumisesta lisääntyvälle rahtiliikenteelle on puhuttu paljon ilmaston lämpenemisen ja pohjoisen jääpeitteen pitenevien sulakausien takia.

Pohjoisen Jäämeren liikennettä seuraavan norjalaisen Centre for High North Logistics (CHNL) -säätion tietojen mukaan Koillisväylän kautta oli lokakuun puoliväliin mennessä kulkenut 71 alusta.

Venäjä kehittää reitin satamia, navigointirakenteita ja rakentaa muhkeaa atomijäänmurtajien laivastoa. Vladimir Putinin hallinto on julistanut, että Koillisväylän tavaraliikenne moninkertaistuu lähivuosina.

– Liikenne on ollut kohtalaisessa kasvussa viimeisten vuosien aikana ja viime vuosina tällaisia meidän kaltaisia irtolastilaivoja, koska tää kuitenkin lyhentää ja on siinä mielessä ympäristön kannalta hyvä ja tehokas tapa kuljettaa lastia, sanoo Koskinen.

Tuleeko rahtilaivoista nokea joka sulattaa Arktisen alueen jäätä?

– Me ajamme pääsääntöisesti puhtailla ja vähärikkisillä polttoaineilla. Nyt on tänä vuonna tullut jo kansainvälisesti meillä on voimassa uudet polttoaineiden puhtautta koskevat säädökset ja tää on varmasti auttanut hyvin paljon tässä asiassa, vakuuttaa Koskinen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella lauantaiihn 13.11. kello 23 saakka.

Lue myös: Venäjä kaivoi Neuvostoliiton suunnitelman esiin ja aikoo valjastaa Jäämeren reitin itselleen – tältä näyttää aluksella, joka tempun tekee

Source Link yle.fi