Banner Before Header

Kolmosrokotteita hakevat nyt myös nuoret aikuiset – ylilääkäri haittavaikutuksista: ”Viesti on suorastaan rauhoittava”

Kolmannesta koronarokotteesta saadut oireet eivät poikkea aiempien annosten haittavaikutuksista, kertoo lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen.

– Haittavaikutusten profiili näyttää samalta kuin aiemmissakin annoksissa. Viesti on suorastaan rauhoittava, Kaukonen sanoo.

Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen ei usko, että uusia merkittäviä haittavaikutuksia enää ilmenee.

Haittavaikutuksista ilmoittaminen Fimeaan on vapaaehtoista ja suositeltua lähinnä vakavien ja uusien oireiden kohdalla.

Joulukuun 14. päivä mennessä Fimeaan oli tullut 165 kolmatta rokoteannosta käsittelevää haittavaikutusilmoitusta. Niistä 50:ssa haitta on ilmoitettu vakavaksi.

Vakaviksi haitoiksi luokitellaan synnynnäiset epämuodostumat ja muut poikkeamat sekä oireet, jotka ovat johtaneet hengenvaaraan, kuolemaan, sairaalahoitoon tai sen pitkittymiseen tai aiheuttaneet pysyvän vamman tai merkittävän toimintakyvyn alenemisen.

Tähän mennessä kolmannen annoksen on saanut Suomessa 21,8 prosenttia väestöstä. Kaukonen ei usko, että uusia merkittäviä haittavaikutuksia enää ilmenee.

– Suoraan sanoen olisin todella hämmästynyt, mikäli mitään uutta enää löytyisi. Rokottaminen on jo niin laajaa: pelkästään Pfizerin rokotetta on annettu maailmalla yli 400 miljoonaa annosta.

Kolmansia tehosteannoksia hakevat nyt yhä enemmän myös nuoret aikuiset. Kaukosen mukaan on olemassa epäily siitä, että nuoremmat ikäryhmät saavat tehosteannoksesta hieman useammin tai vakavampia sivuvaikutuksia kuin vanhemmat ikäryhmät.

Epäily perustuu aiemmin tehtyihin koronarokotetutkimuksiin, joissa nuorempien aikuisten ikäryhmissä haittavaikutuksia havaittiin selkeästi enemmän kuin vanhempien aikuisten kohdalla. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan erot johtuvat siitä, että nuorilla vasta-aineet ovat yleensä korkealla ja immuunijärjestelmä voimakkaammin reagoiva.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan erot ikäryhmien välillä johtuvat siitä, että nuorilla vasta-aineet ovat yleensä korkealla ja immuunijärjestelmä voimakkaammin reagoiva.

Fimean tietokantojen pohjalta ei kuitenkaan voida tehdä päätelmää siitä, että nuoret kärsisivät haittavaikutuksista enemmän.

– Koska sivuoireista ilmoittaminen on vapaaehtoista, ei meidän haittavaikutustietokannasta pysty päättelemään sitä, kuinka paljon oireita tulee. Ei siis myöskään voida suoraan päätellä, tuleeko nuoremmille vaikka useammin käsi kipeäksi kuin vanhemmille, Kaukonen sanoo.

Tämä ei ole järjestelmän kannalta ongelma, koska Fimea pyrkii ensisijaisesti tunnistamaan uusia ja harvinaisia oireita. Pakkausselosteissa luetelluista ja laajasti tiedossa olevista oireista, kuten päänsärystä, kuumeesta tai käden kipuilusta, ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

– Suosittelen ilmoittamaan vain, mikäli tulee vakavia tai yllättäviä oireita.

Kaukonen haluaa muistuttaa, että myös koronapandemian aikana esiintyy tavallisia sairauksia. Kaikki oireet eivät välttämättä johdu rokotteesta, vaikka ilmenisivätkin rokottamisen jälkeen.

– Olemme välillä saaneet sellaisia ilmoituksia, joiden kohdalla olemme epäilleet oireiden johtuvan jostain aivan muusta sairaudesta ja suositelleet tutkittavaksi hakeutumista. Onneksi näitä tapauksia tulee kuitenkin melko vähän.

Viime vuonna uutisoitiin siitä, kuinka esimerkiksi syöpädiagnooseja on tehty korona-aikana aiempaa vähemmän, vaikka väestön ikääntyessä vuosittaisen tapausmäärän on ennustettu päinvastoin kasvavan.

Oli kyse sitten rokotteen myötä saamista haittavaikutuksista tai jostain ihan muusta, suosittelee Kaukonen hakeutumaan hoitoon siinä vaiheessa, kun oireet häiritsevät normaalia elämää tai eivät mene ohi.

Source Link is.fi