Banner Before Header

Kommentti: 105 kunnian päivää Ukrainassa – Euroopan tuli­koe

Keskiviikkona Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt 105 päivää. Yhtä kauan kuin Suomen talvisota, 105 kunnian päivää.

Helmikuun lopusta lähtien talvisotaa ja nyt Ukrainassa käytävää sotaa on verrattu toisiinsa jatkuvasti. Myös Ukraina on torjunut ylivoimaisen vastustajan hyökkäyksiä ja jopa ajamaan sen suurilta vallatuilta alueilta.

Suomi on alakynnessä ja toivoo aseapua demokraattisilta mailta, kuten Suomikin aikanaan.

Mutta Ukrainan sota ei ole talvisota.

Suomalaisten valtaama tankki Summassa vuonna 1940. Ukrainassa käytävään sotaan löytyy talvisodasta yhtäläisyyksiä, mutta myös eroja.

Talvisodan rintamat ja erämaat olivat yleensä kaukana siviileistä. Ukrainassa siviilit ovat taistelujen keskellä kuin samoilla alueilla toisen maailmansodan aikana. Hirveintä jälkeä tehtiin Mariupolissa, jossa menehtyneiden määrästä on vain arvauksia.

Talvisota oli osa toista maailmansotaa, jonka kuohuihin se monissa ulkomaalaisissa historiikeissa hukkuu. Talvisodan käynnistäjä Stalin joutui miettimään liikkeitään toisin kuin sodan Ukrainassa käynnistänyt Putin.

Nykyään yleisen käsityksen mukaan pelko joutumisesta suoraan selkkaukseen Ranskan ja Britannian kanssa sai Stalinin solmimaan rauhan, jossa Suomi säilytti itsenäisyytensä kovin menetyksin. Tämä ei olisi ollut mahdollista, jos suomalaiset sotilaat eivät olisi heti sodan alussa pysäyttäneet puna-armeijan etenemistä.

Nykyinen hyökkääjä Putin on sotineen koko Euroopan huomion keskipisteenä. Hän on voinut luottaa siihen, että lännen suurvallat eivät lähetä joukkojaan sotaan. Sen takaa suora Stalinin perintö, Venäjän ydinase.

Mutta nyt länsimaat eivät joudu varomaan toista suurta vastustajaa, kuten natsi-Saksaa talvisodan aikana. Aluksi asehanat aukesivat kitsaasti ja vasta viime viikkoina Ukrainalle on luvattu sen pyytämää raskasta aseistusta. Asevirta jatkuu, koska sillä on länsimaissa kansalaisten tuki.

Talvisodan aikana Suomi sai Ruotsista mittavaa aseellista tukea, joka on välillä unohdettu. Ranskalla oli todellinen pyrkimys lähettää sotilaitaan Pohjolaan. Hankkeen kariutuminen johti pääministeri Édouard Daladierin eroon vuonna 1940.

Mutta enemmän yksin Suomi oli kuin Ukraina nyt.

Dmitri Medvedevin kielenkäyttö ukrainalaisista on rajumpaa kuin Stalinin sanat suomalaisista sotien aikana.

Talvisotaa käytiin reilut kolme kuukautta. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on jatkunut kahdeksan vuotta. Ihmishenkiä on menetetty koko ajan. Vuoden 2022 yllätys ei ollut Venäjän aggressio vaan sen raivokkuus.

Tiistaina Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev ilmoitti ”vihaavansa ukrainalaisia”, jotka ovat ”äpäriä ja roskaväkeä”. Medvedev aikoo tehdä kaikkensa saadakseen heidät ”katoamaan”.

Stalinin Suomen valtaus olisi todennäköisesti merkinnyt Suomen tuhoa. Medvedevin kaltaista kieltä hän ei suomalaisista käyttänyt sotien aikana.

Vielä jokunen kuukausi sitten Medvedeviä pidettiin vapaamielisenä nykyiseen presidenttiin Vladimir Putiniin verrattuna.

Ei pidä ihmetellä, kun Ukrainan johtajat puhuvat kansanmurhan uhasta. Ennen Venäjän hyökkäystä maassa oli asukkaita 45 miljoonaa.

Sota Ukrainassa on murskannut Euroopan palapelin tavalla, johon viimeksi pystyi Hitler yli 80 vuotta sitten. Suurimman osan Eurooppaa se on yhdistänyt Venäjää vastaan. Putinin liittolaiset ovat vähissä.

Lännen leiri tiivistyy, mutta paine synnyttää säröjäkin. EU- ja Nato-maa Unkarin poliittiset pelit raivostuttavat kumppaneita. Nato-maa Turkki estää omissa peleissään Suomen ja Ruotsin pääsyä järjestöön. Samalla presidentti Recep Tayyip Erdogan kalistelee sapeleita Kreikan suuntaan.

Selkeästi Ukrainaa tukevilla Euroopan maillakin on näkemyseroja siitä, millainen voitto ja rauha Ukrainalle riittäisivät. Tämä ei tietenkään tunnu hyvältä Kiovassa. Suuressa mitassa Ukrainan auttaminen silti jatkuu.

Rauhaan on matkaa. Tänä keväänä Venäjän häikäilemätön johtaja vei Euroopan tielle, jonka määränpäätä ei tiedetä.

Source Link is.fi