Kommentti: ”Avioliiton aikana en juuri ajatellut rahaa” – se on valtava virhe, jonka huomaa viimeistään erossa

Sitä ajattelee, että näitä juttuja ei koskaan enää tarvitsisi lukea. Haastatteluita ja kyselyitä, joissa ihminen kertoo, ettei hän avioliittonsa aikana oikeastaan ajatellut rahaa. Ajatus oli, että liitto kestää ikuisesti.

Kunnes tulee se päivä, että päädytään eroon.

Tänään asiasta on voinut lukea Helsingin Sanomista (juttu on maksumuurin takana). Nelikymppinen Hanna kertoo, miten puolison erotoive tuli yllätyksenä, eikä hänellä eron hetkellä ollut työpaikkaa eikä säästöjä.

Hän oli ollut vuosia perhevapailla ja hoitanut pariskunnan lapsia, samalla kun oli opiskellut ja tehnyt satunnaisia pätkätöitä.

Hannan nimi on muutettu ja tuntuu pahalta ruotia hänen päätöksiään julkisesti. Silti aion tehdä niin. Hanna vastasi HS:n verkkokyselyyn siitä, miten ero on vienyt taloudellisesti tiukoille.

Käsittämättömin kohta Hannan kertomuksessa on se, ettei hän juuri ajatellut rahaa avioliittonsa aikana. Ei siitä huolimatta, vaikka jutusta välittyy kuva, että hänellä ei juuri ollut omia tuloja. Hanna ajatteli perheen olevan yhteisyritys.

Jos olisi mahdollista, kysyisin, miten hän ajatteli tulevansa toimeen, mikäli liitto päättyy eroon. Nimenomaan tätä hän ei ilmeisesti ajatellut.

Se on pelottava ja silti ilmeisesti varsin yleinen ajatusmalli. Samassa jutussa talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista sanoo, että on hyvin tyypillistä ajatella oman liiton kestävän ikuisesti. Raijaksen mielestä rahasta puhutaan parisuhteissa usein liian vähän.

Se on valtava virhe.

Rahasta pitäisi puhua parisuhteissa paljon. Siitä, miten menot jaetaan. Halutaanko yhteinen vai erillinen pankkitili – vai otetaanko molemmat? Jos toinen on pitkään kotona hoitamassa lapsia, pitää puhua myös siitä, miten kotonaolijalle kertyy eläkettä.

Hyvä olisi tietää myös puolison palkka, koska hämmästykseni kaikki eivät tiedä. Silloin molemmilla olisi käsitys siitä, miten samalla viivalla raha-asioissa ollaan.

”

Jätetäänkö muitakin yhteiselon kannalta keskeisiä asioita puhumatta?

Miten sovitaan hankinnoista ja niiden rahoittamisesta, jos ei ole käsitystä siitä, minkä verran toinen saa palkkaa?

Jos raha-asioista puhuminen koetaan jotenkin epäluottamuslauseeksi tai ”varautumiseksi” eroon, olen vielä enemmän ihmeissäni. Jätetäänkö muitakin yhteiselon kannalta keskeisiä asioita puhumatta?

Kukaan ei ajattele eroavansa siinä vaiheessa, kun menee naimisiin. Silti kannattaa miettiä läpi, miten selviää mahdollisen eron jälkeen taloudellisesti. Asiaa on suhteellisen karmivaa alkaa miettiä siinä tunnekuohussa, jonka ero ihmisessä väkisin aiheuttaa.

Olen kirjoittanut seuraavan kehotuksen varmasti sata kertaa, mutta kirjoitan sen nyt 101. kerran.

Puhukaa rahasta!

Puhukaa siitä, kun menette yhteen. Puhukaa siitä, kun hankitte yhteistä asuntoa. Puhukaa siitä, jos aiotte hankkia lapsia. Puhukaa siitä, kun mietitte hoitovapaita.

Ja puhukaa rahasta vielä lapsillennekin.

Onneksi toivoa on. Anu Raijas sanoo huomanneensa, että nuoret puhuvat rahasta vanhempiaan avoimemmin.

Onneksi.

Lue myös: Kommentti: Tein jo teini-ikäisenä tärkeän talouspäätöksen, jota noudatan edelleenkin parisuhteessani