Kommentti: Eeppisen sijoitushuuman ainekset kasassa – vihreä vallankumous voi kehittyä kaikkien aikojen kuplaksi
Finanssihistorian suurimmat sijoitushuumat ja -kuplat ovat useimmiten alkaneet jonkinlaisesta mullistavasta uutuudesta, kuten tekniikan tai rahoituksen vallankumouksesta.
Nyt on meneillään kenties jopa höyrykoneen ja polttomoottorin keksimistä mittavampi mullistus, jota voinee luonnehtia vaikka talouden vihreäksi vallankumoukseksi.
Tämänkertaisessa mullistuksessa on tarkoitus muutaman vuosikymmenen kuluessa uudistaa likimain koko maailman energiajärjestelmä. Ei enempää eikä vähempää.
Energiamullistus voi olla tarpeen, jotta hiilidioksidipäästöt vähenisivät ja ilmaston lämpeneminen hidastuisi. Ja jos tavoite onnistuu, siitä voi koitua ilmastolle, ympäristölle ja ihmiskunnallekin monenlaista yleistä hyötyä pitkäksi aikaa.
Mutta yleisten hyötyjen lisäksi talouden mullistus tarjoaa tälläkin kertaa myös kaikki klassisen sijoitushuuman likimain vastustamattomat houkutukset.
Koska talouden vihreä vallankumous on vasta lähtötelineissä ja suurimmat teknologiamullistukset vasta valmisteilla olevia visioita, voi vihreä sijoitushuumakin olla vasta aluillaan.
”Talouden vihreä vallankumous on vasta lähtötelineissä.
Siksi on ennalta vaikea tai jopa mahdoton aavistella, kuinka pitkään vihreä mullistus ja siinä sivussa likimain väistämättä syntyvä vihreä sijoituskupla tarjoavat sijoittajalle enemmän houkutuksia kuin riskejä.
Klassisten kupla-ainesten lisäksi tässä talousmullistuksessa on muutama poikkeuksellinenkin erityispiirre, joiden vaikutuksesta tämä teknokupla voi paisua kaikkien aikojen muhkeimmaksi.
Perinteisen kuplakaavan mukaan tälläkin kertaa sijoittajien varhainen vähemmistö vaurastuu eniten ja aikansa, kun taas myöhäinen enemmistö polttaa lopulta näppinsä.
Mutta ainainen ajoituksen vaikeus tarkoittaa tälläkin kertaa sitä, että kuplan lakipistettä – ja puhkeamisen hetkeä – ei voi ennalta kuin aavistella.
Tekniikka on uutta mutta huumat samoja
Kaikissa talouden suurissa teknologiamullistuksissa on ollut omat ainutlaatuiset ja ennen näkemättömät erityispiirteensä, ja juuri siksi niistä on kehkeytynyt mullistuksia.
Näin kävi 1700- ja 1800-lukujen teollisissa vallankumouksissa, joiden aikaan höyrykoneen, rautateiden ja terästeollisuuden kaltaiset uutuudet mullistivat taloutta ja yhteiskuntaa.
Ja näin kävi 1900-luvun alkupuolen uusissa vallankumouksissa, joissa polttomoottorin ja sähkön kaltaiset mullistukset synnyttivät kokonaan uusia teollisuudenaloja ja muuttivat monin tavoin maailman menoa.
Viimeksi taloutta ja yhteiskuntaa uudistanut teknomullistus on 1970-luvulta lähtien voimistunut ja yhä voimistuva mikropiirien ja tietotekniikan kehitys. Vuosituhannen vaihteen teknokupla oli yksi tämän mullistuksen välietappi, mutta sama murros jatkuu edelleen.
Tällaiset suuret teknologiamullistukset ovat synnyttäneet talouteen ja yhteiskuntaan pitkäaikaisia vaikutuksia, ja siksi niiden vaikutukset sijoitustoimintaankin ovat olleet suuria ja pitkäaikaisia.
Suurten teknologiamullistusten lupaaviin alkuaikoihin ja talouden murrosvaiheisiin on lähes poikkeuksetta kuulunut myös suuri määrä huteja ja sijoittajien railakkaita ylilyöntejä.
Niistä on kuplat tehty.
”Talouden murrosvaiheisiin on lähes poikkeuksetta kuulunut myös suuri määrä huteja ja sijoittajien railakkaita ylilyöntejä.
Tuskin tarvitsee olla kaksinen ennustaja olettaakseen, että juuri niin käy myös paraikaa meneillään olevassa talouden vihreässä mullistuksessa.
Yksityiskohdat ovat toki tälläkin kerralla upouusia, mutta juuri uusien lupaavien näkymien houkutukset – ja niistä voimaa saava sijoitushuuma sekä lopulta paisuva kupla – ovat aivan samoja kuin aiemmissakin talousmullistuksissa.
Teknisten yksityiskohtien puolesta pitää toki paikkansa, että ”tällä kertaa kaikki on toisin”. Mutta sijoitusnäkymiin tuo hokema ei päde tälläkään kerralla, sillä sijoitushuuman ja -kuplan ainekset ovat pääpiirteissään samat kuin kaikissa aiemmissa talousmullistuksissa.
Rahaa on enemmän kuin hyviä ideoita
Energian tuottaminen joillakin uusilla ja aiempaa puhtaammilla tavoilla olisi kiistatta mahtava uudistus, josta koituisi kuka ties kuinka paljon yleistä hyötyä.
Samoin teollisuuden, liikenteen ja muidenkin yhteiskunnan toimintojen uudistaminen nykyistä puhtaammiksi olisi suuri askel kohti nykyistä puhtaampaa maailmaa.
Mutta mikä tahansa noita tavoitteita edistävä keksintö ei välttämättä eikä ainakaan automaattisesti ole myös hyvä ja tuottoisa sijoituskohde.
Ei varsinkaan, jos käy niin kuin talousmullistusten aikaan on liki väistämättä aiemmin käynyt.
Suuri osa talous- ja teknologiamullistusten innostamista huumavaiheen sijoituksista on epäonnistunut joko liian suurten lupausten tai liian suurten odotusten – ja usein molempien – pettämiseen.
Murroksen orastavassa alkuvaiheessa uuteen teknologiaan virtaa kasvava määrä sijoituspääomaa, kun uuden teknologian kauppiaat lupaavat ja sijoittajat havittelevat kovaa kasvua ja suuria tuottoja.
Kun kasvusta alkaa näkyä muitakin merkkejä kuin lupauksia, ja kun aikaiset sijoittajat alkavat saada näyttäviä pikavoittoja, lähtee ”mukaan” lisää sijoittajia.
Rahavirran voimistuminen nostaa kursseja – ja houkuttelee apajille lisää saman mullistuksen toteuttajia ja saman kasvutarinan kauppiaita – ja ennen kaikkea lisää sijoittajia.
Ainakin tähän mennessä jokaisessa suuressa talousmullistuksessa ja sijoitusmarkkinoiden teknologiahuumassa uutta ja toiveikasta sijoituspääomaa on pakkautunut samojen tuottojen havitteluun paljon runsaammin kuin tarinan lupaamaa kasvua tai tuottoja on mitenkään mahdollista synnyttää.
Liian suuret lupaukset ja liian suuret odotukset ovat muuttuneet karvaiksi tappioiksi sen jälkeen, kun niiden paisuttama kupla on puhjennut.
”Liian suuret lupaukset ja liian suuret odotukset ovat muuttuneet karvaiksi tappioiksi.
Parhaat ja onnekkaimmat keksinnöt voivat jäädä pysyväksi ja lisäksi hyödylliseksi osaksi taloutta, niin kuin rautateille ja vaikkapa internetille on käynyt.
Mutta pitkäaikaiseksikaan osoittautunut yleinen hyöty ei ole säästänyt alkuhuumaan osallistuneita sijoittajia tappioilta.
Kaikki mukaan vaikka pakolla
Paraikaa meneillään olevassa vihreässä teknologia- ja talousmullistuksessa on kaikki hyödyllisen sijoitushuuman ja -kuplan ainekset – parilla poikkeuksellisella lisätehosteella.
Kunhan kaiken maailman sijoittajat oikein tosissaan alkavat suosia vihreän teknologian sijoituskohteita uusiutuvasta energiasta sähköautoihin ja vastaaviin puhtaiksi miellettyihin keksintöihin, saavat he kyllä sijoitushuuman ja -kuplankin aikaan.
Mutta tässä murroksessa sijoitushuumaa eivät synnytä ja vahvista ainoastaan tuottoja havittelevat sijoittajat ja tuottoja lupailevat sijoituskauppiaat keskenään.
Tämän mullistuksen taustatyöhön – ja kenties jopa kaikkien aikojen sijoituskuplan perustan valamiseen – ottavat osaa poikkeuksellisella tavalla myös suuri määrä maailman keskeisten teollisuusmaiden hallituksia ja joukko maailman vaikutusvaltaisimpia keskuspankkeja.
Edellisessäkin teknohuumassa hallitukset olivat pienessä sivuroolissa esimerkiksi innostamalla viestiliikenneyhtiöitä maksamaan tolkuttomia kuplahintoja matkapuhelintaajuuksista.
Samoin keskuspankit ovat olleet useiden kuplien osasyyllisiä pidettyään rahaoloja liian pitkään liian keveinä ja sallittuaan näin valtoimenaan virranneen velkarahan paisuttaa kuplia.
Mutta tässä vihreässä mullistuksessa hallituksilla ja keskuspankeilla ei ole vain sivurooleja, vaan ne toimivat ohjaajan osassa.
Toki sijoittajat saisivat epäilemättä ominkin neuvoin vihreästä talousmullistuksesta aikaan sijoitushuuman ja -kuplan, mutta nyt hallitukset ja keskuspankit ottavat aktiivisesti hankkeeseen osaa.
”Vihreässä mullistuksessa hallituksilla ja keskuspankeilla ei ole vain sivurooleja, vaan ne toimivat ohjaajan osassa.
Hallitukset ohjaavat sääntelyn keinoin talouden ja yhteiskunnan toimintoja kohti nykyistä puhtaampia menetelmiä ja ratkaisuja. Käytännössä tämä merkitsee myös rahavirtojen ohjaamista.
Samoin käy, kun euroalueen EKP:n kaltaiset keskuspankit alkavat omilla toimillaan ohjailla rahoitusoloja nykyistä vihreämpään viritykseen.
Vaikuttaakin mahdolliselta, että nyt vireillä olevaan vihreään mullistukseen ohjautuu ennen pitkää suurempia rahamääriä kuin yhteenkään teknologiamullistukseen aiemmin – ja että siksi kuplastakin kehkeytyy kaikkien aikojen kokemus.
Mutta jos hyvin käy, jää vihreänkin kuplan puhjettua jäljelle suuri määrä käyttökelpoista ja yleisesti ehkä hyödyllistäkin teknologiaa hyödynnettäväksi ties kuinka pitkäksi ajaksi.