Banner Before Header

Kommentti: Glasgow’n ilmastosopimus jää historiaan pettymyksenä, mutta ei täydellisenä epäonnistumisena

Ei tarvitse olla ilmastotieteilijä huomatakseen, että Glasgow’n ilmastokokous petti odotukset.

Katsotaan vaikka COP26:n yleispäätöksen englanninkielistä ilmaisua, joka kirjaa tavoitteen hiilen polttamisen alasajosta. Britannian esittämässä ensimmäisessä päätösluonnoksessa luki phase out, mutta lopullisessa versiossa lukee phase down.

Siinä on valtava ero. Sopijavaltiot eivät pyri eroon hiilen polttamisesta. Nyt ne pyrkivät vain vähentämään sitä.

Tämän sopimuskohdan vesittivät Intia ja Kiina, vieläpä aivan viime tipassa.

Lue lisää: Glasgow'n ilmasto­sopimus päättyi vesitettyyn sopuun – puheen­johtaja kyynelehti

Hiilen käyttö on suurin yksittäinen ilmastokaasujen lähde: siitä aiheutuu 46 prosenttia maailman hiilidioksipäästöistä. Peräti 72 prosenttia sähköenergiasta tuotetaan hiiltä polttamalla.

Nyt valtioilla ei ole selkeää, sopimukseen kirjattua tavoitetta ajaa hiilienergiaa alas. Niiden tarvitsee vain vähentää hiilen käyttöä.

Yleispäätökseen tuli kirjaus valtioiden fossiilisille polttoaineille antamasta tuesta. Kirjaus on ensimmäinen COP-kokousten historiassa. Financial Times -lehden laskelmien mukaan maailman valtiot maksavat vuosittain 5900 miljardia dollaria tukea hiilen, öljyn ja maakaasun tuotantoon, jotta niiden hinnat pysyvät kuluttajille alhaisina.

Glasgow’ssa nähtiin monia ilmastomielenosoittajia.

Tätä koskeva sopimuksen kirjaus vesittyi. Luonnoksessa luki, että osapuolet lupaavat ”kiihdyttää toimia”, jotta ”tehottomat” tuet fossiilisille polttoaineille voidaan lopettaa. Englanninkielinen ilmaus oli tässäkin sopimuskohdassa aluksi phase out. Fossiilitaloudesta riippuvaiset tahot saivat kuitenkin lopulliseen versioon ilmauksen phase down.

Ei ihme, että COP26:n puheenjohtajaa Alok Sharmaa itketti päätösistunnossa. Hän oli syvästi pahoillaan siitä, miten kokouksen viimeiset tunnit etenivät.

Ilmastokokouksen puheenjohtaja Alok Sharma oli silminnähden pettynyt kokouksen päätyttyä.

Glasgow’n ilmastokokouksen piti ohjata maapallo polulle, joka pitää elossa tavoitetta rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Kokouksen ehkä suurin saavutus olikin yksimielisyys siitä, että kaikki valtiot haluavat 1,5 asteen polulla. Sitä varten ne ovat valmiita kiristämään päästövähennystensä aikataulua.

Arviot siitä, olemme vielä Glasgow’n kokouksen jälkeen tällä polulla, vaihtelivat.

YK ja COP26-kokouksen tiedotuskoneisto yrittivät pitää yllä optimismia. COP26 tiedotti näin: Kokous piti 1,5 asteen tavoitteen elossa, mutta vain sillä edellytyksellä, että valtiot pitävät antamansa lupaukset ja että sitoumuksista syntyy nopeaa toimintaa. Pääsihteeri Antonio Guterresin viesti oli tämä: lopputulos on kompromissi ja tärkeä askel eteenpäin, mutta toimet eivät ole vielä riittäviä.

Näin puolestaan kommentoi Greenpeace Internationalin toimitusjohtaja Jennifer Morgan: ”Tulos oli vaatimaton ja heikko, ja 1,5 asteen tavoite on henkitoreissaan. Mutta viesti hiilen aikakauden päättymisestä on nyt annettu, ja sillä on merkitystä”.

Pettymys oli myös se, että kehittyneet teollisuusmaat saavat kasaan alhaisen tulotason maille tarkoitetun 100 miljardin dollarin vuosittaisen ilmastorahoituksen vasta vuonna 2023, kolme vuotta myöhemmin kuin tavoitteena oli. Hyvää taas oli se, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattu rahoitus päätettiin kaksinkertaistaa. Sen sijaan rahaa ei teollisuusmailta herunut ilmastonmuutoksen jo nyt aiheuttamien tuhojen korjaamiseen kehittyvissä maissa. Tämä ei ole alhaisen tulotason maiden näkökulmasta oikeudenmukaista.

Hyvää oli sen sijaan se, että kokouksessa saatiin sovittua niin sanottu Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimuksen sääntökirja. Siihen liittyvä markkinamekanismi jäi kuitenkin epämääräiseksi.

Ei kai kukaan odottanutkaan Glasgow’sta täydellistä menestystä.

Tavoitteita tarkistetaan seuraavan kerran vuoden kuluttua. Silloin ovat vuorossa seuraavat lupaukset ja sitoumukset. Näkemiin siihen saakka.

Source Link is.fi