Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_8ccf07d82b05435bfccbf1b4e7a15173, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Kommentti: Hyvä paha ydinvoima – vastuullisen sijoittajan vaikea valinta – Uutisalue

Kommentti: Hyvä paha ydinvoima – vastuullisen sijoittajan vaikea valinta

Pitäisikö ydinvoimaa hankkia vastuullisen sijoittajan salkkuun uusiutuvan energian rinnalle sillä perusteella, että ydinsähkö on ilmakehää lämmittävien kasvihuonekaasujen tuottajana yhtä puhdasta kuin tuulisähkö?

Kysymys on kiistanalainen ja vaikea. Kysymys on myös ajankohtainen, sillä Euroopan unioni (EU) on tiettävästi luokittelemassa ydinvoiman vihreäksi energiamuodoksi rahoitusmarkkinoiden ohjaamiseksi tarkoittamassaan luokittelussa.

Kyse on EU:n taksonomiaksi kutsumasta luokittelusta, jolla EU haluaa selkeyttää rahoitusmarkkinoiden tulkintoja sijoitus- ja rahoituskohteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Taksonomian varsinainen tarkoitus on edistää EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita ohjaamalla enemmän ja edullisempaa rahoitusta puhtaisiin kuin likaisiin kohteisiin.

EU-komission valmistelema luokittelu perustuu tieteellisiin arvioihin, mutta myös tulkintoihin – ja poliittisiin paineisiin.

Ydinvoiman luokittelu on taksonomiaa viivyttävä kuuma kiistakysymys, jonka ratkaisemiseksi ehdolle noussut kompromissi voi merkitä vihreää leimaa paitsi ydinvoimalle myös maakaasulle.

Ydinvoiman luokittelu on taksonomiaa viivyttävä kuuma kiistakysymys.

Ranska, Suomi ja muut EU:n ydinvoimamaat katsovat likimain nollapäästöisen ydinsähkön osaksi EU:n ilmastoratkaisua ja vaativat ydinvoimalle taksonomiassa puhtaan papereita.

Saksa ja muut ydinvoimaa hylkivät hiili- ja maakaasumaat vaativat vastapainoksi myös maakaasulle vihreää leimaa sillä perusteella, että kaasun polttaminen on puhtaampaa kuin hiilen tai öljyn polttaminen.

Poliittiset ristipaineet ovat yhtä kovia kuin komission halu saada kiistat sovittua ja taksonomia valmiiksi. Siksi paketti päätynee kompromissiin, jossa sekä ydinvoima että maakaasu luokitellaan ainakin melkein yhtä puhtaiksi kuin tuuli- ja aurinkovoima.

Tällainen kompromissiluokittelu olisi jyrkässä ristiriidassa vastuullisen sijoittamisen vakiintuneiden tulkintojen kanssa.

Energia kuuluu vastuullisuuspuntariin

Kasvava määrä sijoittajia pikkusummien yksityissijoittajista miljardisummien mammuttirahastoihin on sitoutunut niin sanotun vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin.

Vastuulliseksi mielletyssä sijoittamisessa sijoituskohteita valitaan tavanomaisten tuotto-odotusten lisäksi esimerkiksi sijoituskohteen ympäristövaikutusten ja yhteiskunnallisten vaikutusten perusteella.

Sijoittajien vastuullisuustarkastelut ovat viime aikoina kiinnittäneet yhä enemmän huomiota sijoituskohteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin.

Suomenkin suurimmat sijoittajat, kuten eläkelaitokset, ovat jo hyvän aikaa seuranneet sijoitustoimintansa ”hiilijalanjälkeä” ja pyrkineet vähentämään sijoitustensa ilmastorasitusta.

Yksi kaavamainen tapa on sulkea ilmastoa eniten kuormittavat sijoituskohteet pois salkusta ja ohjata varat näitä vähemmän ilmastoa kuormittaviin kohteisiin.

Yksi kaavamainen tapa on sulkea ilmastoa eniten kuormittavat sijoituskohteet pois salkusta.

Valinta kiteytyy esimerkiksi kysymykseen, kuinka paljon ja minkälaista energiaa puntariin pantu sijoituskohde tuottaa tai käyttää – ja minkälaisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia siitä syntyy.

Siksi energia-ala itsessään kuuluu automaattisesti sijoittajan vastuullisuuspuntarointiin, jossa määrittyy kanta eri energiamuotojen ja -raaka-aineiden sekä niiden tuottamiseen osallistuvien yritysten sopivuudesta tai sopimattomuudesta salkkuun.

Tätä puntarointia EU:n taksonomia-luokittelun pitäisi ainakin periaatteessa selkeyttää.

Tehtävä on vaikeampi kuin äkkiseltään vaikuttaa.

Ei fossiilista mutta ei uusiutuvaakaan

Energiasijoitusten jako jyviin ja akanoihin alkaa ilman EU:n luokitteluakin ainakin ilmastovaikutusten osalta suhteellisen helpolla valinnalla fossiilisten ja uusiutuvien energiamuotojen välillä.

Kun valinta – ja karsinta – keskittyy hiilidioksidipäästöihin, alkaa karsinta luontevasti fossiilisista – ja yleensä hiili, öljy ja niihin liittyvät liiketoiminnot lentävät ensin ulos salkusta.

Jonkin verran hiiltä ja öljyä vähemmän likainen mutta niin ikään fossiilinen maakaasu seuraa usein perässä.

Yhtä suoraviivaisella ja yleisellä tavalla salkun hiilitasetta kohennetaan sijoitusten siirtämisellä fossiilisista uusiutuviin energiamuotoihin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan sekä niiden tuottamiseen tavalla tai toisella osallistuviin yrityksiin.

Ydinvoimakin on olennainen osa energiataloutta, ja siksi sekin kuuluu sijoittajan vastuullisuuspuntarointiin. Vastuullisen sijoittajan valinta on kuitenkin vaikea, onko ydinvoima hyvää vai pahaa – ja kuuluuko se sulku- vai ostoslistalle.

Vastuullisen sijoittajan valinta on vaikea, onko ydinvoima hyvää vai pahaa.

Ydinvoima ei ole fossiilista mutta ei myöskään uusiutuvaa, joten siihen eivät sovellu aivan yhtä suoraviivaiset valinnan perusteet kuin vaikkapa hiili- ja tuulivoimaan.

Jos valinta pitäisi tehdä pelkästään hiilidioksidipäästöjen – ja likaisten sijoituskohteiden pois sulkemisen – perusteella, olisi sijoittajan valinta suhteellisen suoraviivainen:

Ydinvoima tuottaa suunnilleen yhtä vähän hiilidioksidipäästöjä kuin tuulivoima, joten pelkkien ilmastovaikutusten perusteella ydinvoima kuuluisi hiilineutraaliin salkkuun uusiutuvien rinnalle.

Mutta vastuullisen sijoittajan puntarissa painavat muutkin seikat kuin sijoituskohteen ilmastovaikutukset.

Juuri noiden muiden seikkojen takia ydinvoima on ainakin toistaiseksi päätynyt useammin vastuullisten sijoittajien sulku- kuin ostoslistoille.

Radioaktiivinen sijoitusongelma

EU-komission alkuperäinen taksonomiavalmistelu oli muiden energiamuotojen luokittelussa suhteellisen selkeää, mutta työ tyssäsi ydinvoiman muihin kuin ilmastopäästöihin liittyviin ongelmallisiin piirteisiin.

Keskeinen ydinvoiman ongelmallinen piirre on ydinreaktoreissa tarvittavan polttoaineen, kuten uraanin, radioaktiivinen säteily – ja se, että kyseinen säteily on ihmisille ja ympäristölle äärimmäisen haitallista.

Radioaktiivisesta säteilystä seuraa monenlaisia ongelmia.

Vaikka ydinvoimalaonnettomuudet ovat harvinaisia ja laitosten turvallisuusvaatimukset ankaria, turmia on sattunut ja niistä on koitunut laajaa ja vakavaa vahinkoa.

Radioaktiivisesta säteilystä seuraa monenlaisia ongelmia.

Ilman turmiakin käytöstä poistettu polttoaine jatkaa erittäin voimakasta ja vaarallista säteilyään jopa toistasataa tuhatta vuotta. Ja vaikka ydinvoimaloita on ollut vuosikymmenten ajan, yhtään käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitosta ei ole olemassa.

Vasta Suomi, Ruotsi ja Ranska ovat edenneet ydinjätteen loppusijoituslaitosten perustamisessa piirustuspöytää pidemmälle ja syvemmälle, mutta muualla tuhansien vuosien jäteongelma on ratkaisematta. Siksi vastuulliset sijoittajat yleensä välttävät ydinvoimaa.

Vastuullisuuspuntaroinnissa vaaka voi kallistua ydinvoimaa vastaan myös siksi, että ydinpolttoainetta on mahdollista jatkojalostaa ydinaseiden tarpeisiin ja siksi käytetty uraani voi vääriin käsiin päädyttyään koitua vaaraksi ihmiskunnalle.

Muun muassa tällaisista muista kuin ilmastosyistä esimerkiksi Norjan öljyrahasto eli virallisemmin maan keskuspankin sijoitusrahasto on sulkenut ydinvoiman ulos salkuistaan.

Norjan öljyrahasto on maailman suurin julkinen sijoittaja ja todennäköisesti myös maailman suurin ja vaikutusvaltaisin vastuullisiin sijoitusperiaatteisiin sitoutunut sijoittaja.

Se on hyllyttänyt ydinvoiman samalle näihin emme sijoita -sulkulistalle, jolla ovat myös hiili- ja öljyenergia. Sen sijaan se sijoittaa suuria summia uusiutuvan energian tuottamiseen ja kehittämiseen.

Ydinvoima on teoriassa turvallista

Ydinvoiman haastavuutta kuvaa, että EU:n taksonomiaa valmistellut tekninen asiantuntijaryhmä ei kyennyt arvioimaan ydinvoiman mahdollista haitallisuutta saati ottamaan kantaa ydinvoiman luokitteluun sen enempää puhtaaksi kuin likaiseksi.

Komissio kokosi erityisasiantuntijoista erillisen tutkimusryhmän tutkimaan ja tulkitsemaan, aiheutuuko ydinvoimasta ihmisille ja ympäristölle vakavaa haittaa vai ei.

Riippumattomaan tutkimustietoon työnsä perustanut ryhmä tulkitsi ydinvoiman paitsi hyväksi ilmastolle myös turvalliseksi ihmisille ja ympäristölle, uraanin louhinta ja käsittely sekä jätteiden käsittely ja loppusijoitus mukaan luettuna.

Ydinvoimalle suotuisa tulkinta on jokseenkin toista maata kuin vastuullisen sijoittamisen vakiintuneet tulkinnat.

Komission taksonomiatyötä avustanut tutkimusryhmä toteaa itsekin raportissaan, että radioaktiivisen jätteen lopullinen käsittely ja loppusijoitus on käytännössä ratkaisematta – ja että se on ennen pitkää pakko ratkaista jollakin sellaisella tavalla, joka pitää jätteen ja säteilyn turvallisesti säilössä jopa toistasataa tuhatta vuotta.

Ydinvoimalle suotuisa tulkinta on jokseenkin toista maata kuin vastuullisen sijoittamisen vakiintuneet tulkinnat.

Ydinvoiman tulkitseminen jäteongelmineen turvalliseksi energiaksi vaikuttaakin perustuvan oletukseen, että vasta teoriassa pätevät ratkaisut on ennen pitkää mahdollista toteuttaa myös käytännössä – ja että teoriat pätevät ja käytäntökin toimii teorioiden edellyttämällä tavalla.

Vaikka komission taksonomiatyötä avustaneen asiantuntijaryhmän tulkinta voi osoittautua oikeaksi ja vastuullisen sijoittamisen yleinen tulkinta vääräksi, pitänee vastuullisen sijoittamisen valtavirta edelleen etäisyyttä ydinvoimaan.

Poliittinen ja sosiaalinen paine voivat toki kääntää valtavirtaa.

Jos ilmastovaikutukset saavat nykyistäkin suuremman painon sijoittajien vastuullisuuspuntarissa, voivat ydinvoiman nollapäästöt nousta säteilyongelmaa tärkeämmäksi valintaperusteeksi.

Ja toki vailla vastuullisuusvaatimuksia sijoituskohteitaan valitseva sijoittaja voi tulkita ydinvoima-alan joka tapauksessa houkuttelevaksi sijoituskohteeksi, jos arvelee maailman ilmastotavoitteiden edellyttävän lisää nollapäästöistä sähköä.