Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_8a14c65479ebfba15630edf9e87fb019, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Kommentti: Iivo Niskanen on monella tavalla poikkeuksellinen huippu-urheilija – yksi esimerkki Puijolta kertoo paljon – Uutisalue

Kommentti: Iivo Niskanen on monella tavalla poikkeuksellinen huippu-urheilija – yksi esimerkki Puijolta kertoo paljon

Kolmen olympiavoiton Iivo Niskanen on yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista urheilijoista mutta myös hyvän kotikasvatuksen saanut jännittävä persoona. Fyysiseltä kapasiteetiltaan hän on poikkeuksellinen suomalainen kestävyysurheilija, kirjoittaa urheilutoimittaja Jussi-Pekka Reponen.

Hämmennys oli varmaankin molemminpuolista.

Paluulento Pyeongchangin olympialaisista helmikuussa 2018 oli lähdössä Etelä-Koreasta, ja olin lysähtänyt rättiväsyneenä lentokoneen penkkiin.

Toiveena oli saada olla hiljaa omien ajatusten kanssa ja aloittaa jonkinlainen palautuminen lähes kolmeviikkoiselta, poikkeuksellisen raskaalta työreissulta.

Viereinen penkki oli vielä tyhjä, mutta sitten sen viereen ilmestyi tuttu hahmo, tuore 50 kilometrin hiihdon olympiavoittaja Iivo Niskanen.

Niskanen tarkisti vielä, täsmäsikö paikan numero, ja sitten hänen naamalleen ilmestyi huvittunut virne. Taisi tokaistakin jotain, että joutuuko tässä Reposen vieressä matkustamaan Suomeen.

Siinä yllättävässä tilanteessa juolahti mieleen, että nyt olisi mukava jutella Niskasen kanssa kuin ihminen ihmiselle eikä kuin toimittaja urheilijalle.

Olin jo aikaisemmin miettinyt, että sopivan tilaisuuden tullen pitää tarkistaa Niskaselta yksi asia: oliko hän tietoinen, että meillä oli yksi yhteinen tuttu työympyröiden ulkopuolella. Kyse oli Niskasen kanssa samanikäisen poikani hyvästä kaverista, jonka olin tavannut muutaman kerran.

Niskanen tunsi tämän nuoren miehen niin ikään perhepiirinsä kautta. Hän otti tiedon vastaan yllättyneenä mutta ilmeestä päätelleen ihan myönteisesti.

Juteltiin muutenkin niitä näitä, ja kun tilanne oli erityinen, otin epäammattimaisesti meistä muistoksi selfien.

Kun nousun jälkeen turvavöiden merkkivalot olivat sammuneet, lentoemäntä kävi kutsumassa olympiavoittajan jatkamaan matkantekoa bisnesluokassa, jossa oli mukavampi levätä pitkällä lennolla.

”Hän on paitsi loistava urheilija myös kiinnostava persoona.”

Viimeistään nyt Iivo Niskanen on yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista urheilijoista, jo ihan mitalitilastojenkin perusteella.

Olympiavoittoon kolmissa kisoissa peräkkäin, kahdeksan vuoden aikajänteellä, oli ennen häntä yltänyt vain kolme urheilijaa, juoksija Paavo Nurmi, hiihtäjä Veikko Hakulinen ja soutaja Pertti Karppinen.

Niskanen on saavuttanut jättipottinsa aikana, jolloin eräänlaisesta urheilun yhtenäiskulttuurista ei ole kuin rippeet jäljellä.

Niskasesta tekee erityisen kiehtovan se, että hän on paitsi loistava urheilija myös kiinnostava persoona. Jälkimmäistä ei voi sanoa kaikista menestyneistä urheilijoista.

Sponsoroinnin ja viestinnän tutkimusyritys Sponsor Insight on selvittänyt jo monen vuoden ajan, ketkä ovat suomalaisten suosikkiurheilijoita.

Tuoreimmassa, maaliskuussa 2021 julkaistussa tutkimuksessa Niskanen oli toiseksi suosituin edellään vain Kimi Räikkönen. Naisten mielestä Niskanen oli suosituin.

Vaikea kuvitella, että Niskasen asema ainakaan huonontuisi tulevassa tutkimuksessa.

”Niskasella on vimmattu kilpailuvietti.”

Mediassakin ajoittain velmua huumoria viljelevän Niskasen imago on pysynyt koko uran ajan ryvettymättömänä, vaikka kulisseista on silloin tällöin kuulunut, että hän tietää asemansa ja osaa myös sanoa mielipiteitään niin sanotusti isoilla kirjaimilla.

Kenties merkittävin imagotappio syntyi Falunin MM-kisoissa vuonna 2015, kun Niskanen koetteli itsepintaisesti Hiihtoliiton kanssa tekemänsä urheilijasopimuksen rajoja esiintymällä tv-kameroiden ja muutenkin median edessä energiajuomatölkin kanssa.

Voisi arvata, että nykyään Niskanen ei ole erityisen ylpeä venkoilustaan.

Se lienee ollut osa prosessia, jonka aikana Niskanen kasvoi urheilijana aikuiseksi, kuten silloinen päävalmentaja Reijo Jylhä on osuvasti myöhemmin todennut.

Monta kertaa eri yhteyksissä on käynyt selväksi, että Niskasella on vimmattu kilpailuvietti.

Kun tapasin hänet ensimmäisen kerran marraskuussa 2012, hän kävi niin kuumana, että tuskin huomasi varovaista puhutteluyritystä.

Niskasta risoi, että hän oli jäänyt neljänneksi Suomen cupin kilpailussa Rovaniemellä. Tuolloin hän oli 20-vuotias ja ensimmäistä kautta A-maajoukkueessa.

Toki vielä enemmän hiilenä Niskanen kävi viime talven MM-kisoissa, kun hänen pääkilpailussaan 50 kilometrillä kommunikaatio joukkueen sisällä tökki suksien vaihdossa.

Iivo Niskasen suksienvaihto tuotti pientä sanailua viime vuoden MM-kisojen 50 kilometrin kisan aikana. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

”Sanokaa nyt vittu numero, ykkönen vai kakkonen!” Niskanen kailotti samalla saksalaisella vuorenrinteellä, jolla 34 vuotta aikaisemmin tapahtui Marjo Matikaisen kuuluisa Havuja! Perkele! -episodi.

Huudollaan Niskanen pääsi Matikaisen rinnalle osaksi suomalaisen hiihdon folklorea, ja epäonnistuneen kisan jälkeen hän paiskoi suksiaan.

Huippu-urheilijan pitää olla varsinkin yksilölajissa jossain määrin itsekäs, mutta Iivo Niskanen osaa ottaa myös muut ihmiset huomioon.

Arkinen esimerkki tästä on se, että Niskanen katsoo silmiin ja tervehtii tuntemattomia vastaantulijoita harjoitellessaan kotimaisemissaan Kuopion Puijolla.

Omalla tavallaan samasta asenteesta kertoo myös se, miten Niskanen perjantain olympiavoittonsa jälkeen ihastutti hienolla eleellä, kun hän otti vastaan viimeisenä maaliin saapuneen Kolumbian hiihtäjän.

Iivo Niskanen otti lämpimästi vastaan perjantain kisan maalialueelle viimeisenä tulleen hiihtäjän, Kolumbian Carlos Andres Quintanan. Kuva: Marko Djurica / Reuters

Tällainen käytös on tuskin peräisin muualta kuin niin sanotusta hyvästä kotikasvatuksesta.

Tärkeä osa Niskasen urheilu-uraa – ja tietysti muutakin elämää – onkin tiivis perheyhteisö. Ainakin uran alkuvaiheissa esimerkkinä ja ladunavaajana toimi isosisko Kerttu Niskanen, joka oli hilkulla voittaa olympiakultaa torstaina.

Huippu-urheilussa kuulee usein fraasin, että pitää keskittyä omaan tekemiseen. Iivo Niskanen on varmasti toiminut näin, mutta urheilijana hän on aina katsonut myös ympärilleen ja ollut kiinnostunut muiden tekemisestä.

Jo uran ensimmäisen olympiakullan tuoneissa Sotshin kisoissa vuonna 2014 kävi ilmi, että Niskanen jaksoi varsinkin juniorivuosina katsoa väsymättömästi videoita tähtihiihtäjien suorituksista. Ihan vain oppimismielessä ja erityisesti hiihtotekniikan kannalta.

Edelleen Niskanen saattaa kuulemma selailla netistä jopa kansallisten hiihtokilpailujen tuloksia.

Kun Harri Kirvesniemi kertoi noin vuosi sitten tarkkoja lukemia uransa aikaisista maksimaalisen hapenoton lukemista, mutkan kautta tuli tieto, että Niskanen oli ollut varsin kiinnostunut siitä artikkelista.

”Hän on fyysiseltä kapasiteetiltaan poikkeuksellinen kestävyysurheilija.”

Omista hapenottomilleistään Niskanen ei ole suostunut suoraan puhumaan julkisesti, mutta selvää on, että hän on ainakin lähellä Kirvesniemen lukemia.

Yksi Niskasen hiihtomenestyksen peruspilareista on se, että hän on fyysiseltä kapasiteetiltaan poikkeuksellinen suomalainen kestävyysurheilija.

Hän on myös suorastaan järkähtämättömästi ja virheettömästi onnistunut ulosmittaamaan koko hurjan potentiaalinsa arvokisoissa vuoden 2017 Lahden maailmanmestaruudesta lähtien.

Erittäin merkittävä henkilö Niskasen huippuvuosina on ollut häntä vuodesta 2013 lähtien valmentanut Olli Ohtonen.

Säntillinen, analyyttinen ja järjestelmällinen Ohtonen toi tasapainoa ja vakautta ajoittain impulsiivisen Niskasen harjoitteluun. Kemiat toimivat, ja luottamus on saumatonta.

Olli Ohtonen onnitteli Pyeongchangin olympialaisissa kultaa hiihtänyttä Iivo Niskasta helmikuussa 2018. Kuva: Rio Gandara / HS

Kaksikko on optimoidun harjoittelun lomassa hyödyntänyt tarkkaa kuormituksen seurantaa ja kehittänyt menestyksekkään reseptin arvokisoihin valmistautumiseen. Ohtosen mukaan Niskasen vahvuuksiin kuuluu kyky tunnistaa poikkeuksellisen hyvin epävireisyyttä omassa elimistössään.

Täksi kaudeksi kaksikko palasi ”omaan sapluunan”, kuten Niskanen on asian ilmaissut, ja se tuotti täydellisen tuloksen.

Edellisten vuosien panostuksen luistelukapasiteetin kehittämiseksi palkitsi toistaiseksi parhaalla tavalla yhdistelmäkilpailun pronssimitali.

Tällä kaudella Niskanen on ollut paras versio itsestään ja pystynyt vastaamaan – jälleen kerran – valtaviin menestysodotuksiin. Siinäkin mielessä hän on poikkeuksellinen suomalainen huippu-urheilija.

Kun paluumatka neljä vuotta sitten oli edennyt Suomen ilmatilaan, Finnairin Airbus A350:n rinnalle ilmestyi ilmavoimien Hornet-hävittäjä kunnioittamaan erityisesti Iivo Niskasta, mutta myös samalla lennolla ollutta, kolme mitalia saavuttanutta Krista Pärmäkoskea. Pilotti heilutti ohjaamossa Suomen lippua.

Ei yllättäisi, jos sama tapahtuisi näidenkin kisojen paluulennolla.

Source Link is.fi