Banner Before Header

Kommentti: Jan Vapaavuori paljasti todelliset karvansa – näin hän kaappasi Olympiakomitean omiin tarkoitusperiinsä

Taistelu siitä, pitäisikö Olympiakomitean olla huippu-urheiluorganisaatio tai jotain aivan muuta, on ratkeamassa.

Huippu-urheilun rumaksi tappioksi.

Olympiakomitean syyskokouksessa lähes päivälleen vuosi sitten puheenjohtajaksi valittu entinen Helsingin pormestari ja kokoomusministeri Jan Vapaavuori aikoo lauantaina juntata läpi massiivisen organisaatiouudistuksen Olympiakomiteassa.

Kuulostaa paperinmakuiselta järjestöbyrokratialta, mutta etenkin huippu-urheiluväen Suomessa pitäisi nyt olla tarkkana. Esityslista on unettava, mutta läpi mennessään sen vaikutukset voivat olla järisyttävät.

Tuore puheenjohtaja Vapaavuori on nyt muuttamassa suomalaisen huippu-urheilun ikiaikaista kruununjalokiveä liikuntaorganisaatioksi – jos ja kun syyskokous hankkeen lauantaina 20. marraskuuta siunaa.

Tämä tarkoittaa, että Olympiakomitean jo nyt laajaan tehtäväkenttään lisätään valtaisa, sekainen ja hankalasti hallittava kokonaisuus eli liikuntapolitiikka, mutta näköpiirissäkään ei ole, että Olympiakomitean resurssi, siis raha ja henkilökunnan määrä, kasvaisi tehtävien suhteessa.

Huippu-urheilun puolesta huolta kantavien mielestä organisaatiouudistus johtaa vääjäämättä siihen, että yhä pienempi osuus Olympiakomitean resurssista ohjautuu enää huippu-urheiluun.

Tämä on lohduton tilannekuva.

Jan Vapaavuori valittiin Olympiakomiten johtoon 21.11.2021.

Vapaavuori rakentaa liikuntasotea

Jopa järjestön sisältä kuuluu kriittistä ääntä, jonka mukaan Vapaavuori on lisäämässä Olympiakomitealle soten piiriin kuuluvia tehtäviä.

Se on vähintäänkin ristiriitaista, kun muistaa miten raivokkaasti Vapaavuori Helsingin pormestarina vastusti soteuudistusta ja maakuntamallia.

Vapaavuoren perustelut hankkeelle löytyvät Olympiakomitean sivulta. OK:n hallitus päätti Vapaavuoren esityksestä 20. lokakuuta esittää syyskokoukselle strategian muuttamista.

– Olympiakomitean on syytä ottaa suurempaa roolia myös koko kansan liikuttamisessa ja liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Kyse on paitsi liikuntakulttuurin edistämisestä, myös laajemman yhteiskuntavastuun kantamisesta, Vapaavuori sanoo tiedotteessa.

– On harvoja asioita, joiden yhteiskunnallinen panos–tuotos-suhde on niin hyvä kuin se, jonka panostus liikuntaan ja urheiluun tuottaa.

Tästä harvalla onkaan nokan koputtamista. On myös kansanterveydellisesti varmaan viisaampaa, että miljoona suomalaista harrastaa liikuntaa kuin että kymmeneen urheilee ammatikseen, mutta näiden asioiden ei pitäisi sulkea toisiaan pois – paitsi jos asioista vastaaminen alistetaan samaan organisaatioon.

Suomessa on jo nyt valtava satsaus liikuntatyöhön, mutta hyvin repaleisen järjestökentän kautta. Yhteisestä rahapotista rahoitetaan miljoonilla jo muun muassa Työväen urheiluliiton ja Likesin kaltaisia, puhtaasti liikuntaan keskittyviä organisaatioita.

Kannattaa muistaa, että kaikista tärkein liikuntakasvatusta tekevä taho ovat urheiluseurat, joiden kehittäminen kuuluu jo nyt Olympiakomitean ydintehtäviin.

Siksi onkin ihmeellistä, että Vapaavuoren pitää haalia tätä tehtävää lisää Olympiakomitealle, jonka moni toivoisi edelleen voivan keskittyä huippu-urheiluun.

Looginen suunta

Toisaalta jos asiaa ajattelee Vapaavuoren kannalta, niin suunta on looginen. Helsingin pormestarina hän työskenteli tarmokkaasti liikunta-asioiden edistämiseksi – usein ohi vastuupormestarin – ja liikuntapolitiikka oli hänen puheenjohtajavaalikampanjansa kulmakivi.

Ei ole syytä ajatella, etteikö hän olisi vilpitön liikunta-asiamies ja tuskin yksikään asiantuntija kiistää liikunnan ja kansanterveyden palkitsevan yhteyden.

Liikunta lienee ylivoimaisesti paras keino taklata edessä häämöttävää sotekulujen räjähdysmäistä kasvua.

Mutta onko Vapaavuorella muitakin motiiveja? Liikunnan terveysvaikutuksista puhuminen ilman muuta parantaa kenen tahansa julkista kuvaa. Se on vähän kuin paasaisi sotien ja nälänhädän lopettamisesta: kukaan ei ole eri mieltä.

Vapaavuori ilmaantui hieman yllättäen puheenjohtajakampanjaan. Häntä tehtävään houkutteli ja ajoi Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti vastavetona jääkiekkoväen uhkaavalle ylivallalle.

Vapaavuori innostui, mutta hänen motiivikseen epäiltiin joku ihan muu kuin suomalaisen urheilun tai edes hyvinvoinnin edistäminen. Suositun ja menestyneen kokoomuspoliitikon arveltiin näkyvään, ei-poliittiseen rooliin hakeutumalla jo petaavan asemiaan tulevaan presidenttipeliin, mutta nämä spekulaatiot Vapaavuori on jyrkästi kiistänyt.

Suomessa olisi jo ollut liuta organisaatioita, jotka tekevät arvokasta liikuntatyötä. Niistä moni olisi mielellään ottanut vastaan ja jopa tarvinnut Vapaavuoren profiilin, osaamisen ja dynaamisuuden, mutta Vapaavuori laski, että hän saavuttaa tavoitteensa paremmin nimenomaan Olympiakomitean kautta.

Sen ajaminen liikuntajärjestöksi on kyllä poliittisesti fiksu veto. Kun tehtäväkenttään otetaan asia, jonka onnistumista on mahdoton mitata, ei puheenjohtaja voi epäonnistua työssään.

Jos tavoitteena olisi, kuten joskus jotkut rohkeat huippu-urheiluihmiset ovat uskaltaneet asettaa, esimerkiksi mitalien määrä, jopa nukkemestari Vapaavuoren näpit voisivat palaa.

Voihan olla, että suomalainen huippu-urheiluväki nyt vasta tajuaa Vapaavuoren todelliset karvat. Lauantaina hän suorittaa näyttävän Sammon ryöstön, kun hän alistaa Olympiakomitean ajamaan omaa asiaansa.

Source Link is.fi