Kommentti: Koronahavainnot lähiympäristössäni herättivät – nyt tarvitaan kolmas rokote ja äkkiä
Koronapandemiassa eletään Suomessa nyt outoja aikoja.
Tartuntaluvut nakuttavat ennätyksiään, sairaalahoidossa potilaiden määrä kasvaa ja sairaaloiden tehohoidon riskiraja lähestyy. Hallitus ja viranomaiset eivät puhu veitsenterällä olemisesta eikä mistään muustakaan kovin dramaattisesta.
Kun pandemian alussa keväällä 2020 iskettiin kovia rajoituksia palveluihin ja liikkumiseen – huippuna Uudenmaan sulkeminen – en tiennyt ketään koronaan sairastunutta lähipiirissäni. Mutta nyt tiedän; aikuisia, lapsia, koululaisia, omaehtoisia karanteeneja.
Siis juuri nyt kun kaiken pitäisi mennä jo parempaan suuntaan.
Rokotekattavuus nousee, rajoituksia on purettu ja yhteiskunta pyrkii pääsemään taas normaaliin elämään, mutta vaikeaa se tulee olemaan. Viheliäinen virus ei anna lainaa, vaan se pyyhkii väestön läpi – tavalla tai toisella. Nyt kelkka on taas kääntymässä tiukempien rajoitusten suuntaan, koska muutakaan mahdollisuutta ei ole.
Koronan levinneisyydestä on vaikea saada kovin tarkkaa tietoa varsinkin nyt, kun testeihin hakeutuminen on vähentynyt. Tartuntaluvut voivat olla oikeitakin tai sitten jäävuorenhuippu, riippuu miten asiaa tarkastelee. Rokote suojaa pääosin sairastumiselta, mutta ei tartunnalta ja taudin levittämiseltä.
Pandemia on nyt leimallisesti rokottamattomien sairaus. Rokottamattomien osuus sairaalahoidossa suuri, ja ilman rokotteen tuomaa suojaa on 19-kertainen riski joutua erikoissairaanhoitoon ja 33-kertainen riski joutua tehohoitoon täyteen rokotussuojaan verrattuna.
On selvää, että ilman massiivista kansan koronarokotusta Suomessa ei päästä taudin herraksi. Siksi on masentavaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreiden lukujen mukaan rokotustahti on hidastunut Suomessa.
Se luo haastetta pandemian hallinnalle.
Kaiken pandemian torjuntatoimien keskellä kuulostaa vähän oudolta, että kolmannen rokotteen antamisessa vetkutellaan. Eikö nyt pitäisi laittaa iso pyörä pyörimään, eikä elää sen tiedon varassa, että kyllä tässä ehditään?
Tällä hetkellä kolmannen rokotteen saavat yli kuusikymppiset ja riskiryhmäläiset tai siis he voivat varata aikoja. Kolmannen piston saa, kun kakkospiikistä on kulunut kuusi kuukautta. Kolmannen rokotteen jakelusta tehdään päätöksiä ilmeisesti joulukuussa. Miksi vasta silloin?
Kolmas rokoteannos voidaan nyt antaa:
Voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille 2 kuukauden jälkeen toisesta rokotteesta
Yli 12 vuotta täyttäneille tytöille ja naisille sekä 30 vuotta täyttäneille miehille, jotka ovat saaneet toisen rokotteensa lyhyellä, alle 6 viikon annosvälillä ja yli 6 kuukautta aiemmin
60 vuotta täyttäneille
laitoksissa ja hoivakodeissa asuville yli 12-vuotiaille
Britanniassa ei kolmosen kanssa vitkastella, vaan siellä rokotetaan kohta jo nelikymppisiäkin täyttä häkää: kolmas rokote on annettu yli 13 miljoonalle britille.
Pandemia on pysynyt Suomessa kohtalaisen hyvin poliitikkojen ja viranomaisten hallinnassa: tehohoidon kapasiteetti riittää ja kuolleiden määrä ei ole karannut huippulukemiin kuten Ruotsissa. Tietynlainen ennakoimisen puute ja päätöksentekojärjestelmän monipolvisuus ovat tulleet pandemian hoidossa tutuksi, valitettavasti. Koronapassista ei saatu päätöksiä aikaan jo viime keväänä, vaikka selvitykset olivat olemassa. Nyt passi on käytössä rajatusti.
Lue lisää: Näissä tapahtumissa ja paikoissa saatetaan nyt kysyä koronapassia – katso oman alueesi tilanne
Kaikki viittaa siihen, että kolmannen rokotteen jakamisen kanssa uhkaa käydä ”koronapassit”.
Liian vähän liian myöhään.