Kommentti: Maapallon viimeiseksi toivoksi mainittu COP26 päättyy – mutta tuottiko Glasgow’n ilmastokokous pelkkää bla bla blaata?
YK:n suuri ilmastokokous COP26 päättyy virallisesti Glasgow’ssa perjantaina. Siellä kävivät kuninkaalliset, Hollywood-tähdet ja maailman valtioiden johtajat, osa heistä tyylikkäästi liikesuihkukoneella.
Glasgow’n konferenssikeskuksessa istuu vieläkin noin 40 000 delegaattia, järjestöjen edustajaa ja erilaisten sidosryhmien lobbaria lähes 200 valtiosta. Näin suuri määrä ihmisiä puhuu maapallon tulevaisuudesta! Se on kaikkien ilmastokokousten ennätys.
Ylitöiksi saattaa mennä. Delegaatiot yrittävät laittaa kasaan Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimukseen liittyvän yleispäätöksen ja sääntökirjan sekä sopia kehittyvien maiden ilmastorahoituksesta. Hankalaa hommaa – neuvottlut vaativat vesipuhvelin hermoja, teräsvatsaa ja paksua takapuolinahkaa.
Nuoret ilmastoaktivistit tsemppasivat neuvottelijoita julistamalla heti aluksi, että kokous on epäonnistunut. Jo riittää bla bla blaa, jo riittää luonnon hyväksikäyttö, sanoi Greta Thunberg.
Glasgow’ssa ei pelasteta maapalloa, siinä Thunberg on oikeassa. Ilmastonmuutos etenee. Puheet ja julistukset eivät muutosta enää pysty kääntämään taaksepäin.
Neuvotteluissa on kuitenkin menty oikeaan suuntaan, arvioi Euroopan unionin pääneuvottelija Frans Timmermans torstaina mediatilaisuudessa.
– Me aloitimme 2,7 asteen polulla, ja nyt olemme päässeet lähelle kahta astetta. Silti maailma on vielä aivan liian kaukana siitä, missä meidän pitää olla: puolessatoista asteessa, Timmermans sanoi.
– Suurin osa valtioista on tuon tavoitteen kannalla. Meidän pitää muuttaa tuo tuki konkreettisiksi toimiksi, jotka vievät meidät maaliin saakka.
Jeps. Yrittäkää!
Työ maapallon keskilämpötilan nousun hillitsemiseksi jatkuu tämänkin kokouksen jälkeen. Yhtä tärkeää on myös työ ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Mutta mitä Glasgow’sta jää käteen? Puheenjohtajamaa Britannia julkisti keskiviikkona ensimmäisen luonnoksen kokouksen yleispäätöksestä. Valtuuskunnat yrittävät parhaillaan – ja aivan viimeiseen saakka – saada tekstin mielensä mukaiseksi.
Kunnianhimoisen yleispäätöksen syntyminen ei ole itsestään selvää. Kööpenhaminan ilmastokokous vuonna 2009 oli fiasko. Se tuotti vain lehmän henkäyksen lämpöisen loppulausunnon, jonka sisältö oli yhtä tyhjän kanssa.
Glasgow’n kokoukselta on lupa odottaa paljon enemmän. Britannian luonnos on jo aika lupaava. Sen mukaan COP26 kehottaa osapuolia ”kiihdyttämään toimia”, jotka tähtäävät hiilen käytön alasajoa ja fossiilisille polttoaineille annettavan tuen lopettamista.
Uskomatonta kyllä, hiilen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä ei ole erikseen mainittu yhdenkään edellisen ilmastokokouksen yleispäätöksissä. Tämä olisi ensimmäinen kerta, jos luonnosteksti hyväksytään.
Sanoja ”hiili” ja ”fossiiliset polttoaineet” on leikillisesti kutsuttu ilmastodiplomatian f- tai n-sanoiksi. Koska sopimuksista ja kokousten yleispäätöksistä pitää sopia yksimielisesti, niiden käyttöä vältetään teksteissä.
Sanat ”öljy” ja ”maakaasu” loistavat silti poissaolollaan COP26:n yleispäätösluonnoksesta. Niiden mainitseminen olisikin ollut jo todella rohkeaa.
Kiina on maailman suurimpia kivihiilen käyttäjiä. Kuva hiilikaivoksesta Datongissa, Shanxin maakunnassa.
Näin maallikkona ei voi kuin ihmetellä sitä, ettei ilmastokokousten päätösteksteissä ja julistuksissa puhuta suoraan itse asiasta. Maailmantalous ja energiantuotanto ovat yhä tiukasti sidoksissa fossiilisiin polttoaineisiin. Glasgow’ssa on delegaatioita maista, jotka ovat suorastaan hirttäytyneitä fossiilitalouteen. Kuten esimerkiksi Venäjä, joka ei ole esiintynyt kovin rakentavasti COP26:ssa.
Tätä kirjoittaessa ei ole lainkaan varmaa, pysyykö maininta hiilen ja fossiilisten polttoaineiden käytön ja tukemisen alasajosta Glasgow’n yleispäätöksen lopullisessa tekstissä. Joku tai jotkin maat voivat haluta sen sieltä pois. Keskustelu jatkuu.
Tämä on juuri sitä kuuluisaa bla bla blaata, josta Thunberg puhui.
tekstiluonnoksessa on paljon hyvääkin. Tavoite rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu puoleentoista asteeseen on kirjattu siihen aika vankoin sanakääntein.
Monilla mailla ja maaryhmillä on kuitenkin tarvetta heikentää lopputekstiä ja laskea sen kunnianhimoa – ja näin hidastaa siirtymää puhtaisiin energianlähteisiin.
Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin kertoi Suomen ja EU:n tavoitteista keskiviikkona toimittajille. Nummelinin mukaan yleispäätöksessä olisi hyvä päästä tasapainoon erityisesti suurten talouksien lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteissa.
Maailman teollistuneilla G20-mailla on kyllä kunnianhimoisia, puolentoista asteen tavoitteen mukaisia linjauksia tuleville vuosikymmenille. Ongelmana on se, että toimiin pitäisi ryhtyä paljon näitä linjauksia nopeammin. Tämä ristiriita pitäisi ottaa huomioon yleispäätöksessä.
– Sitä tässä tekstissä ei tällä hetkellä ole, koska sitä ovat jotkut maat vastustaneet, Nummelin sanoi.
G20-maat ovat olennaisen tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ne tuottavat valtaosan maapalloa kuumentavista päästöistä.
Glasgow’n kokouksessa näkyi se, että Yhdysvallat on taas mukana ilmastotalkoissa.
Presidentti Donald Trump irrotti Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta, mutta hänen seuraajansa Joe Biden kumosi päätöksen.
Yhdysvallat ja Kiina lähentyivät Glasgow’ssa toisiaan. Maiden edustajat ilmoittivat myöhään keskiviikkona sopineensa yhteistyöstä ilmastotoimissa tällä vuosikymmenellä. Yhteisessä julistuksessa on paljon symboliikkaa ja vähän konkretiaa, mutta hyvä näinkin.
Ainakin nämä kaksi maailman suurinta tupruttajaa myöntävät, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja maailman valtioiden nykyisten sitoumusten välillä on aukko. Se aukko pitäisi kuroa kiinni, ja nopeasti.
Siinä sitä onkin urakkaa COP26:n loppumetreiksi. Vaatii aika vahvaa uskoa ihmisen hyvyyteen, jos odottaa Glasgow’n kokouksesta maapallon jäähdyttävää jättimenestystä.