Ranskan presidentti Emmanuel Macron osoittaa masokistisia taipumuksia, jotka herättävät ihmetystä hänen maansa ulkopuolella.
Viikonloppuna Macron kertoi ranskalaisille toimittajille puhuneensa ”sata tuntia” puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa joulukuun jälkeen. Macronin mielestä olisi rauhan este, jos Putin joutuisi ”nöyryytetyksi” aloittamassaan sodassa Ukrainassa.
Tämä tietysti raivostutti Ukrainan. Ulkoministeri Dmytro Kuleban mukaan tällaiset vaatimukset Venäjän kasvojen säilyttämisestä nöyryyttävät vain Ranskaa. Kuleba sanoo, että Venäjä on itse nöyryyttänyt itseään, mikä laajalti pitänee paikkansa.
Ukrainalaiset saavat raivolleen tukea Puolasta, Baltiasta ja englanninkielisistä maista. Pohjolassakin Macronin puheet herättävät närkästystä.
Masokistinen piirre on siinä, että Macron toistaa niitä. Muutama viikko sitten Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ärähti, kun Macron silloin sanoi, että Putinia ei saisi nöyryyttää. Hänen mukaansa Macron etsi ”turhaan Venäjälle pakotietä”.
Tuolloin Macronin esikunta vakuutti, että hän puhui Putinin kanssa vain aiheista, joihin oli Zelenskyin suostumus. Macron vaikuttaa kuitenkin päättäneen tehdä selväksi, että Ranskalla on asiassa oma linjansa.
Miksi ihmeessä, kun se tuo vain mainehaittaa maalle? Hiljasta ymmärrystä Macron voi toivoa lähinnä Saksan liittokanslerilta Olaf Scholzilta.
Kansainväliseksi mielipidejohtajaksi noussut presidentti Zelenskyi ei ymmärrä Macronin puheita.
Ilmeinenperuste Macronin kannalle olisi se, että Venäjä on ydinasevalta, joka nurkkaan ajettuna voi käyttää ydinasetta. Tämä ajattelu ei saa suosiota, koska Venäjän oikeudeton hyökkäys Ukrainaan ja sen joukkojen hirmuteot siellä herättävät niin suurta raivostusta lännessä. Venäjän katsotaan yrittävän mahdollistaa rikoksiaan juuri ydinaseilla uhkaamalla.
Ukrainan johto julistaa ajavansa venäläiset miehittäjät kokonaan maasta, kunhan saavat tarpeeksi tehokkaita aseita lännestä. Viime viikkoina Yhdysvallat on toimittanut ja luvannut tykkejä, raketinheittimiä ja tehokkaita taistelulennokkeja. Sen rohkaisemina myös muut länsimaat lähettävät tehokkaita aseita.
Ukrainalaisia rohkaisevat heidän suuret voittonsa Kiovan ja Harkovan ympäristössä. Sota Donbasin alueella on kuitenkin erilaista. Venäläiset keskittävät nyt rajatuille alueille suurta tulivoimaa ja välttävät huoltoteidensä katkeamista.
Ukrainan voitto vaatisi pitkää ja veristä sotaa. Maa julistaa olevansa tähän valmis.
On selvää, että Zelenskyi ei jaa Macronin huolta Putinin tunnetiloista. Silti Macron pitää siitä kiinni.
Presidentti Putin antoi kukkia Emmanuel Macronin vaimolle Brigittille vuonna 2018. Vain vuotta aiemmin venäläisiä syytettiin pariskuntaa hyvin henkilökohtaisesti loukkaavaan propagandan levittämisestä.
Macronilla ei ole mitään syytä rakastaa Putinia ja on vaikea uskoa, että hän erityisesti nauttii puhelinkeskusteluistakaan Venäjän presidentin kanssa. Venäjän television propagandassa Macronista tehdään pilkkaa.
Venäjän väitettiin mustamaalanneen Macronia jo vuonna 2017, kun tämä kävi ensimmäistä presidentinvaalikampanjaansa. Netissä levitetty pilkka oli hyvin henkilökohtaista. Putinin kannalta kaikki tuolloiset varteenotettavat Ranskan presidenttiehdokkaat oikealta ja vasemmalta olivat tuolloin Macronia mieluisempia.
Venäjän ehdoton suosikki Ranskassa on ollut Kansallisen liittouman Marine Le Pen. Tuoreiden presidentinvaalien toisella kierroksella Le Pen keräsi äänistä 41 prosenttia. Hänen puolueensa on saanut vaalilainaa venäläisomisteiselta pankilta. Le Pen on tehnyt Venäjän Ukrainan hyökkäyksen jälkeen eroa Putiniin minimaalisesti.
Ranskan parlamenttivaalien ensimmäinen kierros käydään ensi viikonloppuna. Ne ovat heti presidentinvaalien jälkeen, koska ajatuksena on se, että näin tuoreessa nosteessa oleva presidentti saisi vahvan tuen myös parlamentissa.
Näin ei nyt välttämättä käy. Le Penin äärioikeiston lisäksi Macronin joukot saa vastaansa myös uuteen yhteistyöhön pyrkivän Ranskan vasemmiston. Macronin taustajoukkoja pidetään heikkoina.
On silti kaukaa haettu ajatus, että mielistelemällä Putinia Macron yrittäisi saada taakseen Le Penin äänestäjiä. Putinin sota on yleisesti tuomittu Ranskassakin.
Macronin linjalle voi hakea selitystä siitä, että hän pelkää suuren tilaisuuden karkaamista. Britannian jätettyä EU:n ja Saksan vahvan Angela Merkelin vetäydyttyä eläkkeelle unionin johtomaaksi on tyrkyllä Ranska.
Macron tuskin pitää itseään uutena Napoleonina, mutta ranskalaisilla on sisään rakennettu käsitys itsestään eurooppalaisena suurvaltana. Asema vain yhtenä EU- ja Nato-maana tuntuu heistä tukalalta. Pitää olla oma linja.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuitenkin tempaisi aloitteen Ranskalta. Lännen vetovastuun otti Yhdysvallat. Britanniassa puheet ovat vielä tiukempia.
Macron uhkaa jäädä lehdellä soittelemaan. Hänen visionsa Euroopan tulevista ”turvallisuusarkkitehtuureista” kuuluvat kuuroille korville. Tähän Macron vastaa vain toistamalla itseään ja toivomalla tulevansa jotenkin ymmärretyksi.
Tietysti muidenkin sanoja ruoditaan.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi perjantaina, että ”Ukrainasta ei sovita ilman Ukrainaa”. Biden ei halua kertoa ukrainalaisille ”mitä heidän pitäisi tai ei pitäisi tehdä”.
Bidenkin kuitenkin sanoi, että jossain vaiheessa tarvitaan jonkinlainen sopimus Venäjän ja Ukrainan välillä. Tästäkin puheesta voi tehdä erilaisia tulkintoja.
Sodan ja rauhan kysymykset ovat sellaisia.