Kommentti: Nobelin rauhanpalkinto on vahva viesti Putinille ja Lukashenkalle – ja kaikille diktaattoreille
Norjan Nobel-komitea kunnioitti perjantaina ihmisiä, jotka tekevät oman turvallisuutensa vaarantaen työtä sotarikosten, ihmisoikeusloukkauksien ja vallan väärinkäytön paljastamiseksi.
Vuoden 2022 rauhanpalkinto on tunnustus taistelusta demokratian ja vapauden puolesta. Se sopii hyvin tilanteeseen, jossa Euroopassa riehuu Venäjän aloittama raaka hyökkäyssota.
Palkinto myönnettiin 70-vuotiaan Vladimir Putinin syntymäpäivänä. Olipa osuva sattuma.
Lue lisää: Nobelin rauhanpalkinto Ales Bjaljatskille ja ihmisoikeusjärjestöille – näin valintaa perusteltiin
Sattumaa ei sen sijaan ole, että rauhanpalkinto jaettiin kolmeen, verisen sodan repimään naapurivaltioon: Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan. Niistä Ukraina on hyökkäyksen uhri, Venäjä hyökkääjä ja diktaattori Aljaksandar Lukashenkan johtama Valko-Venäjä sodan osapuoli. Venäjä on lähettänyt Valko-Venäjän alueelta sekä ohjuksia että joukkoja Ukrainaan.
Taistelu ilmastonmuutosta vastaan jäi tällä kertaa huomiotta. Ilmastokriisi ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään, se pysyy uhkana ihmiskunnan turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Tänä poikkeuksellisena vuonna se on ollut Euroopassa riehuvan sodan taustalla. Ilmastotyön palkitseminen olisi näyttänyt oudolta.
Nobel-palkittu valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski on parhaillaan vankilassa. Niin on myös venäläinen oppositiohahmo Aleksei Navalnyi, jota joissakin spekulaatioissa veikattiin rauhanpalkinnon saajaksi.
Navalnyi on kansallismielinen poliitikko, joka tavoittelee valtaa, jos hän joskus pääsee vapaaksi. Hän on Putinin kiusa, mutta hän ei välttämättä edusta niitä arvoja, joita Alfred Nobel halusi testamentissaan vaalia.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Vladimir Putin käy jo omiaankin vastaan – Venäjällä tie auki tyranniaan
Memorialin valinta palkinnon saajaksi on kipeä isku Putinin hallinnolle. Valinta korostaa sitä, että menneisyyden käsittely on tärkeää nykyisyyden ymmärtämiselle. Akateemikko Andrei Saharovin perustama Memorial on tutkinut ja kaivanut esille Stalinin terrorin aikaisia rikoksia. Putinin aikana Stalin on noussut uuteen kunniaan, ja Kreml käyttää hyvinkin stalinistisia otteita hallitessaan maata.
Memorial on julistettu ulkomaiseksi agentiksi, ja sen toiminta on kielletty Venäjällä. Järjestön dokumentaatiokeskus määrättiin suljetuksi, mutta aktivistit jatkavat toimintaansa – improvisoiden ja poikkeusjärjestelyin, mutta jatkavat kuitenkin.
Norjan Nobel-komitea kunnioitti perjantaina kansalaisyhteiskuntaa, ruohonjuuritason työtä paremman maailman puolesta.
Toimiessaan KGB-upseerina DDR:ssä 1980-luvulla Putin oppi vihaamaan kansalaistoimintaa. Vapautta janonneet itäsaksalaiset kaatoivat kommunistihallinnon ja Berliinin muurin lokakuussa 1989. Putin varmaankin pelkää juuri nyt, että Venäjällä käy ihan samalla tavalla. Lähtölaskenta on jo alkanut.
Hallinnon kaatuminen uhkasi myös presidentinvaalien tulokset väärentänyttä Lukashenkaa vuosien 2020–2021 mielenosoitusten aikana. Sillä kertaa tämä hirmuvaltias vielä selvisi. Toistaiseksi.