Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_4af4f49f859a7ea253cd6328d8cb7ca9, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Kommentti: Nöyryytetyllä HIFK:lla on kaksi vaihtoehtoa – väärä valinta vie jättiseuran syvälle – Uutisalue
Banner Before Header

Kommentti: Nöyryytetyllä HIFK:lla on kaksi vaihtoehtoa – väärä valinta vie jättiseuran syvälle

Siitä ei ole pienintäkään merkkiä, että kolmen kauden taapertamisen jälkeen päävalmentaja Ville Peltonen pystyisi yhtäkkiä kääntämään HIFK:n kurssin, kirjoittaa Teemu Suvinen.

| Päivitetty

Helsingin IFK on jälleen kesälomalla aivan liian aikaisin.

Fanit ovat poikkeuksellisen turhautuneita. Nimekkään ja kokeneen joukkueen piti mennä pitkälle, kaikki oli pedattu sitä varten.

Läpi talven puhuttiin, kuinka helsinkiläisten joukkue on rakennettu kevään tosipelejä varten. Tähtisentteri Jori Lehteräkin ilmoitti, ettei kokenut joukkue tahdo syttyä runkosarjapeleihin.

Lopputulos? Pelicans runnoi puolivälierissä HIFK:n kesälomalle trillerisarjassa otteluvoitoin 4–3.

HIFK nousi 0–3-tappioasemasta kunniakkaasti aina seiskapeliin saakka. Meritoitunut joukkue osoitti luonnetta.

Urhoollisesta taistelusta huolimatta HIFK:n ympärillä on nyt syytä tarkastella isoa kuvaa. Helsinkiläisten kausi oli kokonaisuudessaan järisyttävä pettymys. Runkosarjan kuudes sija ja putoaminen puolivälierissä ovat täysin alle odotusten. Peltosen kolmen kauden aikana HIFK on selvinnyt vain kerran välieriin.

Vaikka HIFK onnistui selkä seinää vasten nappaamaan kolme voittoa Pelicansilta, joukkuetta kurittivat varsinkin ottelusarjan alussa samat ongelmat, jotka vaivasivat sitä koko runkosarjan ja ovat vaivanneet koko Peltosen päävalmentajakauden ajan.

Suurimmat ongelmat olivat hyökkäyspelissä, joka oli köykäistä sarjan huippujoukkueisiin verrattuna.

Helsinkiläisten hyökkäyksiinlähdöt olivat enimmäkseen neuvottomia. Näytti siltä, että puolustajien kiekolliset taidot loppuivat kesken. Tony Sundin loukkaantuminen ottelusarjan alussa oli paha isku, muttei Sundin puuttumisen olisi pitänyt totaalisesti lamaannuttaa helsinkiläisten pelin avaamista.

Urheilujohtaja Tobias Salmelainen rakensi Peltoselle täksi kaudeksi hurjan miljoonajoukkueen, mutta jos jotain puutteita kokoonpanosta kaivaa, niin puolustuksessa olisi voinut olla enemmänkin kiekollista taitoa. Nykyisestä ryhmästäkin Peltonen olisi toki voinut saada enemmän irti, jos hänen pelitapansa olisi monipuolisempi.

Tobias Salmelainen on jo vuosia työskennellyt HIFK:n urheilujohtajana. Kuva: Antti Hämäläinen

Pelitavan puutteista kertovat monet asiat. HIFK:n puolustajat olivat paineen alla ongelmissa ja joutuivat roiskimaan kiekkoa. Jos HIFK sai lähteä rauhassa liikkeelle, oli viivelähdön lopputuloksena yleensä heikko päätykiekko.

Yksipuolista oli myös HIFK:n hyökkääminen hyökkäysalueella. Punapaidat saivat sarjan aikana ajoittain luotua näennäistä painetta ja pitkiä hyökkäysmyllyjä, mutta murtautuminen varsinaisille maalipaikoille oli vaatimatonta.

SM-liigassa ei enää pärjää taktiikalla, jossa pelaajat pysyttelevät pakonomaisesti omilla kaistoillaan kuin Stiga-lätkäpelissä.

Kun vielä aivan perusasioihin nojanneessa puolustusalueen puolustuspelissäkin HIFK:lle sattui nukahduksia, Pelicans pääsi karkaamaan ensimmäisissä otteluissa kolmen voiton karkumatkalle.

Tehottomuus, pakottaminen, rentouden puute ja jäpittäminen vaivasivat helsinkiläisiä kyllästymiseen asti tälläkin kaudella.

HIFK kyllä syttyi Pelicansia vastaan hetkittäin, ja kokeneet pelaajat Lehterän ja Niko Hovisen johdolla astuivat esiin. Laajemmalla otannalla tarkasteltuna Nordiksella nähtiin kuitenkin tälläkin kaudella aivan liian usein aneeminen kotijoukkue.

Satojatuhansia tienaavilla huippuammattilaisilla on vastuu suorituksistaan, mutta katse kääntyy ennen kaikkea Peltosen suuntaan. Hän ei saanut joukkueestaan irti lähellekään maksimaalista panosta.

Urheilujohtaja Salmelaisella päättyi jo seitsemäs kausi helsinkiläisseuran johdossa. Sinä aikana HIFK ei ole saavuttanut yhtään finaalipaikkaa.

Runkosarjan sijoituksetkin kertovat karua kieltään epäonnistumisesta: 5, 6, 6, 2, 5, 6, 6. Vain kerran Salmelaisen aikana HIFK on siis sijoittunut runkosarjassa neljän parhaan joukkoon, ja silloinkin tulokset mitattiin koronan takia pistekeskiarvolla. HIFK pelasi vähemmän otteluita kuin muut.

Joka kevät Salmelainen on joutunut vastaamaan kysymyksiin siitä, mikä tällä kaudella meni vikaan.

Selityksiä urheilujohtaja on etsinyt ja löytänyt milloin mistäkin: koronasta, loukkaantumisista, keskeneräisestä prosessista ja niin edelleen. Toki Salmelainen on myös myöntänyt tehneensä aiemmilla kausilla joukkueen kasaamisessa virheitä.

Tälle kaudelle kaiken piti olla enemmän kuin kunnossa.

– Me olemme päässeet Villen kanssa kaksi vuotta rakentamaan runkoa ja analysoimaan sitä, mitä menestys vaatii. Me uskomme, että näillä palasilla, mitä olemme lisänneet, pystymme vahvistamaan niitä osa-alueita, jotka pystyvät viemään meidät päätyyn asti, Salmelainen kertoi Jatkoajassa viime kesänä.

Mestaruus jäi kuitenkin todella kauas.

Salmelaisen rakentamissa joukkueissa on usein ollut puutteita, vaikka nimimiehiäkin on lapannut sisään vuosi toisensa jälkeen.

Parin viime kauden ajan esimerkiksi ihmeteltiin, miksei Salmelainen hankkinut laadukasta ykkösvahtia, vaikka hyökkääjiä hän hommasi liikaa. Keväällä 2022 HIFK kaatuikin maalivahtipeliin, kun Niilo Halonen joutui kantamaan liian suurta vastuuta Michael Garteigin loukkaannuttua.

Salmelaisen ajanjakson päävalmentajavalinnatkin ovat olleet outoja. Jarno Pikkarainen on tasonsa myöhemmin todistanut kelvollinen liigavalmentaja muttei hänellä ollut vielä näyttöjä noustessaan HIFK:n päävalmentajaksi tammikuussa 2019.

Pikkaraisen johdolla HIFK saavutti vain yhden pronssimitalin, eikä häntä voi laskea Suomen kirkkaimpien valmennusnimien joukkoon.

Peltonenkin saapui HIFK:hon ohuilla näytöillä työskenneltyään vain pienen hetken päävalmentajana Sveitsissä. Hyvin toimeentulevan suurseuran resursseilla punapaitoja pitäisi vuodesta toiseen valmentaa joku Suomen absoluuttisesti parhaista valmentajista – ei katsomaton kortti.

Salmelaisen aikana HIFK:n identiteetti on ollut hukassa. Joukkueelle ei ole muodostunut selkeää vahvuutta tai personnallista ja tunnistettavaa pelitapaa.

Brändilätkästä ei ole ollut tietoakaan. Tämän fanit voisivat varmasti hyväksyä, jos seura pärjäisi vuodesta toiseen. Nyt he ovat kyllästyneitä harmaaseen mitättömyyteen.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Jatkosopimuksen saanut Peltonen on uuttera ja periksiantamaton valmentaja, joka selvästi välittää HIFK:sta paljon. Hän sai Pelicansia vastaan puhallettua jo lyödyltä näyttäneeseen joukkueeseen puhtia ja uskoa, mikä on kelvollinen työnäyte.

Siitä ei kuitenkaan ole pienintäkään merkkiä, että kolmen kauden taapertamisen jälkeen hän pystyisi yhtäkkiä, valtavien paineiden keskellä ja kritiikin kohteena kääntämään helsinkiläisten kurssin.

Tälle kaudelle Peltosen valmennustiimiin vielä liittyi Tapparassa ja Ilveksessä apuvalmentajana toiminut pelitapaosaaja Marko Ojanen, mutta hänenkään mukaantulo ei edistänyt HIFK:n pelaamista.

Keinot loppuvat kesken. Peltosen HIFK on hetkittäin pystynyt pelaamaan erinomaista jääkiekkoa, mutta nämä jaksot ovat olleet yhden erän, ottelun tai maksimissaan kuukauden tai parin mittaisia.

Helsinkiläisten jänne katkesi tälläkin kaudella tuhottoman monta kertaa.

VIlle Peltosen HIFK:n kausi loppui pettymykseen. Kuva: Kalle Parkkinen

HIFK:lla on nyt kaksi vaihtoehtoa. He voivat joko jatkaa itselleen valehtelua ja väittää, että asioita on hoidettu Salmelaisen ja Peltosen johdolla erinomaisesti, mutta tulos vain erinäisten syiden takia kiertää joukkuetta.

Salmelainen ja Peltonen voivat myös vedota Pelicans-sarjan urheaan taisteluun ja sanoa, että pienestä se oli jälleen kiinni. Tähän johtopäätökseen tuleminen olisi seurajohdolta lyhytnäköistä ja vaarallistakin, koska asiat eivät muuttuisi.

Toinen vaihtoehto on myöntää, että suurseuralla on nyt mennyt monta vuotta hukkaan keskinkertaisuudessa rämpiessä. Tämän johtopäätöksen jälkeen organisaatiota voisi tuulettaa kunnolla. Siinä vaiheessa päävalmentajan lisäksi myös urheilujohtajan asemaa olisi syytä tarkastella kriittisesti.

HIFK:n fanit ovat jo menettäneet luottonsa Salmelaisen ja Peltosen muodostamaan urheilujohtoon. Jos HIFK valitsee vaihtoehdoista ensimmäisen ja jatkaa tutulla linjalla, seura on vaarassa upota entistä syvemmälle monttuun.

Source Link is.fi