Banner Before Header

Kommentti: Onko tässä sinetti Suomen ja Ruotsin yhteiselle matkalle Natoon?

IS:n tietojen mukaan tavoitteena on, että Suomi ja Ruotsi ilmoittaisivat kummatkin Natolle halukkuudestaan liittyä puolustusliittoon viimeistään toukokuun lopussa.

Sen jälkeen alkaisivat liittymisneuvottelut.

Tällä aikataululla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä voitaisiin päättää Madridin huippukokouksessa kesäkuun lopussa.

Prosessi etenee siten, että kansanedustajat puntaroivat parhaillaan, pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä. Eduskunta ryhtyi käsittelemään turvallisuusympäristön muutosta koskevaa ajankohtaisselontekoa keskiviikkona.

Seuraavaksi ulkoasiainvaliokunta laatii selonteosta mietinnön. Muut valiokunnat antavat sille lausunnot 10. toukokuuta mennessä. IS:n tietojen mukaan mietintö valmistuu 16. toukokuuta alkavalla viikolla.

Valtiojohto voi kuitenkin esittää Nato-jäsenyyden hakemista jo kesken ajankohtaisselonteon käsittelyn. Varsinainen ehdotus jäsenyyden hakemisesta annettaisiin eduskunnalle toisella selonteolla tai tiedonannolla, jonka käsittelyyn menisi eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk) arvion mukaan yksittäisiä päiviä.

Lue lisää: Puhemies Matti Vanhanen: Nato-hakemus voidaan käsitellä eduskunnassa muutamissa päivissä

Nopean käsittelyn edellytyksenä kuitenkin on, että olennaiset Nato-jäsenyyteen tai muihin vaihtoehtoihin liittyvät mahdollisuudet ja heikkoudet on käsitelty perusteellisesti jo ensimmäisen selonteon yhteydessä.

Puolueiden osalta riittävä enemmistö Nato-jäsenyyden kannattajia alkaa olla kasassa. Vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontuu tulevana viikonloppuna. Sdp:n puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän linjausta odotetaan toukokuun alkupuolella. Muut keskeiset puolueet ovat jo muodostaneet myönteiset kantansa.

Kun Sdp kertoo päätöksestään, myös pääministeri Sanna Marinin (sd) kanta Nato-jäsenyyteen on julkisesti tiedossa. Siinä vaiheessa valtiojohdolla on kiire tehdä ehdotus Nato-jäsenyyden hakemisesta. Tämä tapahtunee toukokuun puolivälin paikkeilla.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan olisi edullista, jos Suomi ja Ruotsi tekisivät samanlaisen ratkaisun Naton suhteen ja suurin piirtein samanlaisella aikataululla.

Haaviston mukaan samanaikaiset liittymisprosessit voisivat helpottaa varautumista Venäjän vaikuttamisyrityksiin.

Suomen ja Ruotsin liittyminen yhdessä Natoon vahvistaisi paitsi Suomen niin myös koko Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja olisi siten myös Naton kannalta hyvä asia.

Nyt näyttää siltä, että Ruotsi kiiruhtaa mukaan Suomen Nato-kyytiin.

Aftonbladet uutisoi torstaina, että Ruotsi aikaistaa omaa selontekoaan maan turvallisuuspoliittisesta linjasta. Lehden tietojen mukaan selvitys on valmis viimeistään 13. toukokuuta, vaikka sen oli tarkoitus valmistua vasta toukokuun lopussa.

Ruotsin ulkoministerin Ann Linden mukaan Suomi on jo tuonut oman analyysinsa julki, minkä vuoksi Ruotsilla on kova paine tehdä sama.

Lue lisää: Ruotsi aikaistaa Nato-selvitystään viikoilla – syynä Suomen etu­matka

Myös kansa alkaa olla valmis Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Tuoreiden mielipidemittausten mukaan yli puolet ruotsalaista sanoo kyllä Natolle. Jos Suomi liittyy Natoon, jäsenyyden kannatus ruotsalaisten keskuudessa kasvaa entisestään.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkustaa valtiovierailulle Ruotsiin 17.–18. toukokuuta. Niinistö tapaa kuningas Kaarle XVI Kustaan ja muun muassa pääministeri Magdalena Anderssonin.

Niinistön vierailun tavoitteena on ”vahvistaa Suomen ja Ruotsin läheistä yhteistyötä ja tiivistyviä kahdenvälisiä suhteita muuttuvassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa”.

Matka voi olla sinetti Suomen ja Ruotsin yhteiselle matkalle Natoon.

Toukokuun kihlauksen jälkeen Madridissa voitaisiin viettää tuplahäitä 26.–28. kesäkuuta.

Madridin huippukokousta pidetään tärkeänä hetkenä sen vuoksi, että siellä jäsenmaiden päämiehet allekirjoittaisivat Suomen liittymispöytäkirjan ja sen ratifioinnin oletetaan sujuvan sen jälkeen sulavasti.

Jäsenmaiden ratifiointikierroksen jälkeen liittymissopimus tulisi vielä Suomen eduskunnan hyväksyttäväksi.

Siihen hetkeen on vielä aikaa, sillä ratifiointikierrokseen arvioidaan kestävän neljästä kuukaudesta vuoteen.

Source Link is.fi