Banner Before Header

Kommentti: Puolan siirtolaiskriisi voi olla harhautus, joka peittää alleen muitakin hankkeita

Venäjä on syyskuusta lähtien keskittänyt aseellista voimaa lähelle Ukrainan rajaa, kertovat viralliset lähteet Yhdysvalloissa ja Ukrainassa.

Samaan aikaan Valko-Venäjän tahallisesti järjestämä siirtolaiskriisi velloo Puolan, Latvian ja Liettuan rajoilla. Se on hybridivaikuttamista, jonka tarkoitus on aiheuttaa riitaa ja epävakautta Euroopan unionin sisällä. Se testaa Euroopan unionia ennennäkemättömällä tavalla.

Siirtolaiskriisissä on tosi kysymyksessä. Voisiko se olla myös harhautusoperaatio? Peittääkö se näkyvistä Venäjän aikeet liittää itseensä Ukrainan kapinallisalueet sotilaallisen operaation avulla?

Hanke sopisi Venäjän linjaan, ja sen taustalla on pitkäaikaisia valmisteluja. Venäjä on jo myöntänyt satoja tuhansia passeja Donbassin venäjänkieliselle väestölle. Omien kansalaisten suojeleminen on keskeinen osa Kremlin politiikkaa.

Lue lisää: Pääkirjoitus: Raakaa peliä Puolan rajalla – Lukashenka vaarantaa rauhan koko Euroopassa

Kaikki tällainen pohdinta on tietenkin puhdasta spekulaatiota. Ei ole suoria todisteita siitä, että Valko-Venäjän presidentti Aljaksandar Lukashenka toimisi Vladimir Putinin ohjauksessa, kun hän junaillee tuhansien ihmisten joukkoja Euroopan unionin porteille.

Sitä paitsi Moskovassa pidetään spekulaatiosta ja epävarmuudesta. Ennakoimattomuus herättää huolta ja pelkoa Venäjän lähialueilla ja lännessä.

Syyskuussa alkaneista venäläisjoukkojen kuljetuksista lähelle Ukrainaa kertoi ensimmäisenä Washington Post viime lauantaina. Lehden raportti perustui kaupallisen Maxar-yhtiön tuoreisiin satelliittikuviin.

Politico-lehden julkaisemista satelliittikuvista ei voi päätellä, että venäläisjoukot olisivat hyökkäyksellisessä ryhmityksessä, kertoi Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba keskiviikkona uutistoimisto Ukrinformille.

– Kun joukot sijoitetaan hyökkäysryhmitykseen, lähestytään jo tiettyä rajaa, jolta ei ole paluuta. Se olisi aivan toisenlainen tilanne, Kuleba sanoi.

Tämän syksyn keskitykset ovat toisinto viime keväältä. Tuolloin Venäjä siirsi harjoitusten nojalla Ukrainan rajoille arviolta 100 000 sotilasta ja runsaasti kalustoa. Osa joukoista kotiutettiin, mutta valtaosa niistä jäi rajan läheisyyteen. Jo tuolloin keskitykset herättivät runsaasti arvailuja niiden tarkoituksesta.

Ajoneuivojen pysäköintialue Jelnjassa. Satelliitikuva Venäjän joukkojen sijoituksista on otettu 1. marraskuuta.

Tällä hetkellä Venäjällä on noin 90 000 sotilasta Ukrainan rajojen lähellä ja venäläismielisten kapinallisten hallitsemalla Donbassin alueella, kertoi Ukrainan puolustusministeriö viime viikolla.

Satelliittikuvia analysoineiden Politico-lehden ja uutistoimisto AP:n mukaan syyskuun lopulla alkaneet uudet kuljetukset ovat tuoneet Jelnjan alueelle muun muassa 1. kaartin panssariarmeijan ja 41. armeijan joukkoja.

Eliittijoukkona tunnettu 1. kaartin panssariarmeija saa yleensä ensimmäisenä käyttöönsä uusinta kalustoa, jota se sitten testaa harjoituksissa.

Kurskiin ja Brjanskiin puolestaan on kuva-analyysin perusteella kuljetettu 4. panssaridivisioonan kalustoa. Tämä joukko-osasto on varustettu melko modernein T-80U-taistelupanssarivaunuin.

Venäjän asevoimien yhtymät Ukrainan läheisyydessä ovat korkeassa valmiudessa, ja ne kykenevät monipuoliseen sodankäyntiin. Ne antavat Venäjälle strategista voimaa, joka voidaan tarvittaessa aktivoida toimintaan. Sotilaalliset tavoitteet voivat olla joko laajoja tai rajoitettuja – joukot voisivat esimerkiksi ottaa haltuun uusia alueita Ukrainasta, avata maakäytävän Venäjältä Krimin niemimaalle tai vallata Ukrainan satamakaupunkeja Mustallamerellä.

Mutta, kuten sanottu, Venäjän todelliset aikeet ovat hämärän peitossa. Voi olla, että talven tullessa sotaleirit puretaan, kalusto pakataan juniin ja kuljetetaan taas lämpimiin kasarmeihin syvälle äiti-Venäjälle.

Lue lisää: IS Puolassa: Tällainen viesti pamahtaa puhelimen näytölle, kun ajaa Puolan ja Valko-Venäjän rajalle

Ei liene sattumaa, että Venäjä siirtelee joukkojaan samaan aikaan, kun Ukrainan ulkoministeri Kuleba vierailee Yhdysvalloissa.

Kuleba ja hänen virkaveljensä Antony Blinken solmivat uuden, päivitetyn sopimuksen maiden strategisesta kumppanuudesta. Se korvaa edellisen, vuonna 2008 solmitun sopimuksen.

Kuleban mukaan uusi sopimus on terästetty versio vanhasta. Se ottaa huomioon Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan alkamisen vuonna 2014.

– Tekstistä on sovittu yhdysvaltalaisen osapuolen kanssa. Siinä on useita meille hyvin tärkeitä kohtia, jotka määrittävät sen, miten Venäjän aggressioon vastataan, Kuleba kertoi Ukrinform-uutistoimistolle.

Tätä taustaa vasten venäläisjoukkojen siirrot voidaan tulkita strategiseksi viestiksi Ukrainalle, vaikka ne eivät tarkoittaisikaan suoran hyökkäyksen uhkaa. Moskovasta halutaan lähettää niiden asevoiman avulla terveisiä Kiovaan: Me emme katso hyvällä sitä, että te tiivistätte sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Naton kanssa.

Ukrainalle olisi nyt tärkeää, etteivät sen asevoimat provosoidu Venäjän siirroista. Silloin Venäjä saisi syyn ryhtyä entistä aggressiivisempiin toimiin.

Elämme kummallisia aikoja. Euroopassa on meneillään poikkeuksellinen tilanne, jonka kaikkia syitä ja seurauksia ei vielä tunneta.

Source Link is.fi