Vladimir Putinille tuli tilipäivä jo keskiviikkona.
Silloin Saksan yhä virkaa tekevä liittokansleri Angela Merkel otti puhelimen kauniisti käteen ja soitti Venäjän presidentille. Hän pyysi, että tämä tekisi jotain tilanteelle Puolan rajalla.
Putin pahoitteli, että nyt Merkelin pitäisi kyllä pirauttaa Valko-Venäjän diktaattorille Aljaksandr Lukashenkalle. Tämä oli reilua, sillä nyt Lukashenka tekee työn ja Putin korjaa hyödyt.
Puolan pääministeri Mateus Morawiecki toki suoraan syyttää Putinia maan rajoille Valko-Venäjän kautta tupsahtaneista tulijoista. Suomessakin asia pysynee lähipäivät hyvin esillä, sillä saksalaisen die Welt -lehden mukaan iso osa heistä toivoo pääsevänsä lopulta Saksaan tai Suomeen. Saksan läheisyyden vuoksi useimpien Puolan rajasta selviytyneiden tie on tietenkin vienyt sinne.
Totuutta siitä, kuka tämän suunnitteli, tuskin tallennetaan mihinkään arkistoon tulevaisuuden historioitsijoiden selvitettäväksi. Mutta tietysti Putin voisi keskeyttää kaiken yhdellä puhelulla Minskiin.
Bild-lehden mukaan länteen haluavien tuomiseen Valko-Venäjälle ovat osallistuneet lentoyhtiöistä myös venäläinen Aeroflot ja Turkish Airlines. Lukashenkalla, Putinilla ja Turkin presidentillä Recep Tayyip Erdoganilla on jokaisella omat syynsä pitää EU varpaillaan.
Valko-Venäjä aloitti ihmisten ohjaamisen rajoilleen pikkuhiljaa kuukausia sitten. Aluksi kohteena oli erityisesti Liettua, nyt Puola. Määrä kasvaa.
Tätä voi ajatella kahdella tapaa. Ensimmäisen mukaan puolalaisten kovat otteet rajalla tehoavat ja siksi toivotun tavoitteen saamiseksi tulijoita pitää lisätä.
Voi myös ajatella niin, että puolalaiset toimivat juuri kuten Lukashenka ja hänen takapirunsa haluavatkin.
Tavoitteena olisivat karut kuvat Puolan rajalla hengenvaarassa värjöttelevistä ihmisistä ja rajavartioista suihkuttamassa kaasua yli piikkilankojen. Niitä levitetään maailmalle saatetekstillä siitä kuinka ihmisoikeuksista saarnaavan lännen tekopyhyys on nyt osoitettu. Sen jälkeen on taas vähän hankalampi moittia Valko-Venäjän diktatuuria sen julmista otteista.
Puola on hyvä rako hajottaa EU:n rivejä enemmänkin. Se on jatkuvassa riidassa unionin kanssa omasta demokratiavajeestaan. Vaikka Puola nyt kerää sympatiapisteitäkin, joku muu EU-maa saisi kumppaneiltaan varauksettomampaa tukea.
Sitä paitsi esimerkiksi Saksan poliisiapu ei ole Puolalle kelvannut. Ounastellaan, että edes saksalaisia virkamiehiä ei haluta rajalle puolalaisten rajamiesten raisuutta todistamaan.
Uutiset Puolan rajalta hermostuttavat ympäri Eurooppaa. Ne ruokkivat muukalaiskammoisia liikkeitä, jotka varsin usein vastustavat myös unionin valtaa. Tämä on Kremlin ilo.
EU:sta tulee näillä keinolla varmasti vähemmän houkutteleva kohde turvaa ja tietysti vaurauttakin hakeville siirtolaisille. Mutta samalla EU:n puheista demokratiasta ja ihmisoikeuksista muille tulee vähemmän uskottavia.
Putinille sopii, että huomio ei ole Venäjällä. Lukashenkan ongelmat alkoivat viime vuonna, kun hän oli täysin välinpitämätön maassaan leviävästä koronaviruksesta. Se antoi voimaa oppositiolle ja teki alun perän muotoseikkana pidetystä presidentinvaalista painajaisen Lukashenkalle.
Venäjän koronatilanne on nyt lähes hallitsematon. Putin ei sentään ole Lukashenkan tapaan vähätellyt koko kulkutaudin vaaraa. Hänen hallintonsa kyvyttömyys sen ehkäisemisessä on kuitenkin ilmeinen.
Venäjän ahtaalle ajettu oppositio ei kuitenkaan ole saanut buustia asiasta. Putin kuitenkin näki läheltä Valko-Venäjän kehityksen viime vuonna.
Hänen kannaltaan on parempi, jos Eurooppa tuijottaa vain Puolan rajaa.