Ovelimmankin pelurin suunnitelma voi romuttua yllätyksen sattuessa. Tai ainakin tulee kiire koota palikat.
Venäjän presidentti Vladimir Putin pakotti USA:n ja Naton neuvottelupöytään keskittämällä joukkoja Ukrainan rajalle. Ensi viikolla Putin tulee vaatimaan länneltä ”turvatakuita”, joilla Venäjä pitäisi Ukrainan vaikutuspiirissään. Lisäksi Putin toivoo voivansa estää Suomen ja Ruotsin kaltaisten maiden Nato-jäsenyyden.
Ulkopuolisten on mahdoton tietää, miksi hän katsoi hetken olevan juuri nyt oikea tähän.
Tuhansien kilometrien päässä tämä ei kiinnostanut pätkääkään, kun vihaiset kazakstanilaiset lähtivät kaduille vastustamaan polttoaineen hinnannousua. Putinin täytyi äkisti kääntää huomionsa Euroopasta syvälle Aasiaan.
Jo perjantaiaamuna Kazakstanin presidentti Kassym-Zhomart Tokajev ilmoitti, että ”militantit oli saatu täysin tuhottua”. Virallisen tiedon mukaan sitä ennen 26 mielenosoittajaa tapettiin ja 3 000 otettiin kiinni. 18 turvallisuusjoukkojen jäsentä menetti henkensä. Mielenosoittajia uhataan uudella väkivallalla.
Tokajev ehti pyytää apua Ivy-maiden turvallisuusjärjestöltä CSTO:lta. Venäjän joukot lähtivät heti. Venäjä ei missään tapauksessa halua Kazakstanista uutta Valko-Venäjää, jossa levottomuudet jatkuisivat kuukausien ajan.
Kovaa linjaa helpottaa se, että osa protestoijista ilmeisesti käytti itse väkivaltaa. Vaikka Kazakstan ei ole Afganistanin naapuri se sijaitsee alueella, jossa Talebanin voiton innostaman jihadismin leviäminen huolestuttaa myös länttä. Kaikki vastarinta on helppo leimata islamistiseksi kiihkoiluksi.
Ennen kurinpalautusta Tokajev teki myönnytyksiä. Hallitus sai erota syypäänä polttoaineiden hinnannousuun. Kazakstan on öljyn ja kaasun tuottaja, joten raivo on ymmärrettävää.
Tokajev siirsi myös ainakin virallisesti sivuun taustalla yhä häärineen entisen presidentin Nursultan Nazarbajevin. Nazarbajev hallitsi itsenäistä Kazakstania kolme vuosikymmentä ja oli sitä ennen sen neuvostojohtaja. Hänen lähipiiriään syytetään maan rikkauksien kahmiessa.
Venäläisiä joukkoja lennätettiin Kazakstaniin.
Nazarbajev ei ollut ainoa neuvostojohtaja, joka yksityisti itselleen uuden valtion. Näissä maissa siirryttiin kapitalismiin yksinvaltiaiden sukujen ohjauksessa. Oppositioita ei käytännössä sallita.
Aiemminkin on nähty tällaisen hallitsemistavan hauraus. Kun tulee tyytymättömyyden aiheita, kansan ainoa tapa toimia on lähteä kaduille.
Pakotteiden ja pandemian piinaamana Venäjä on itse yhä enemmän satelliittiensa kaltainen. Siksi Putinille on tärkeää, että kuvat Kazakstanin mielenosoittajista loppuvat äkkiä.
Venäjän ja länsimaiden neuvotteluissa ei odoteta pikaista läpimurtoa Ukrainan kysymyksessä. Putinin valtti on, että länsi haluaa välttää arvaamattoman suursodan käynnistymisen.
Kazakstan heikentää Putinin asemaa. Hänelle on yhä tärkeämpää saada edes joku pikavoitto. Tämä voi helpottaa kompromissien tekoa.
Toisaalta Kazakstaninkin vuoksi Putinin täytyy pitää yllä rautaista julkisivua. Se vaikeuttaa kompromissien tekoa.
Ei tule olemaan helppo palaveri. Kenellekään.