Banner Before Header

Kommentti: Roope Salminen tarttui tv:ssä herkkään asiaan ja sai palautevyöryn – miksi tästä tabuaiheesta ei puhuta tarpeeksi?

Milloin viimeksi olet itkenyt tv-ohjelmaa katsellessasi?

Minä tiedän tarkalleen edellisen kertani, sillä se on vielä tuoreessa muistissa.

Kyseessä on viime sunnuntaina nähty Laulu rakkaudelle -jakso, jossa oli monta koskettavaa esitystä – ja niistä erityisesti yksi: kun Roope Salminen esitti kasvattiäidilleen Riitta Havukaiselle kappaleen, joka oli kirjoitettu varta vasten Riitalle ja muille kasvattivanhemmille.

Sanat kuuluivat seuraavasti:

”Oot niin paljon muuttanut, sillä sä teit musta mut. Mä tein tän sun takii, sä pidit loppuun asti kii, enkä mä unohda koskaan.”

Lisäksi kappaleessa laulettiin, että ”toisinaan puolet voi olla kokonaan, mun sydän tietää, milloin se on kotona.”

Idean kappaleeseen Roope kertoi saaneensa siitä, ettei kasvattivanhempia huomioida hänen mielestään tarpeeksi, vaikka nämä ovat lapsille usein aivan yhtä tärkeitä kuin biologiset vanhemmat.

– Kun mietin, kuka ansaitsisi oman biisin eniten tässä maailmassa, mietin omaa kasvattiäitiäni ja kaikkia muitakin kasvattiäitejä ja -isiä, sillä heille ei ole tehty biisejä. Se on käsittämätöntä, kun miettii, mikä vaikutus heillä on lasten elämään, Roope pohti.

Kappaleen sanoma osui suoraan niin Riitan, studioyleisön kuin tv-katsojien sydämiin, sillä Roope kertoo saaneensa lähetyksen jälkeen ennätysmäärän viestejä. Niitä tulvi yli tuhat – ”ylivoimaisesti eniten ikinä”, Roope viestittää.

Roope kertoo saamiensa viestien sisältäneen samankaltaisia tarinoita kasvattivanhemmista, ja hän kertoo puhuneensa ja itkeneensä yhdessä monien tarinoiden lähettäjien kanssa ohjelman jälkeen.

On todellakin käsittämätöntä, että kasvattivanhemmille ei ole tehty biisejä, sillä kosketuspintaa aiheeseen selvästi olisi.

Ylipäätään kasvatusvanhempia huomioidaan ja kiitetään julkisesti harvoin.

Usein julkinen keskustelu aiheesta käydään niin, että kasvattivanhempi itse vähättelee omaa rooliaan, ettei vain astuisi biologisten vanhempien varpaille.

Julkisesti ei muka jotenkin ole soveliasta kertoa rakastavansa lasta, joka ei ole henkilön biologinen lapsi, vaikka kasvatusvastuu ja rakkaus lapseen saattavat olla aivan samalla tasolla kuin biologisen vanhemman – jopa joskus vahvempia ja merkittävämpiä.

Lapsi taas harvoin rohkenee kiittää kasvattivanhempaansa, etteivät omat vanhemmat pahoita mieltään.

Usein julkisessa keskustelussa kuulee myös herkemmin kasvattivanhemmuuden ikävistä puolista, kuten mainintoja ”pahasta äitipuolesta” tai ”ikävästä isäpuolesta”.

Mutta entä jos kasvattivanhempi onkin parasta, mitä lapsen elämässä on? Miksi ne tarinat ovat usein unohdettuja?

Roope rikkoi näitä tabuja toteamalla rohkeasti, että Riitta on hänen äitinsä, koska tämä on hänet kasvattanut. Että vanhempi on se, joka tarjoaa lapselle rajoja ja rakkautta silloin, kun lapsi on pieni. Ja että Riitta ansaitsee siitä kaiken kiitoksen ja kunnian.

On kaunista, miten hieman unohdetunkin ihmisryhmän merkitys huomioitiin. Kasvatusvanhemmat jos ketkä ansaitsisivat miljoona muutakin kappaletta.

Ja on myös hienoa, että sellaistakin vanhempaa voi ihan suoraan kutsua isäksi tai äidiksi, joka ei ole sitä biologisesti, mutta on sen sijaan henkisesti.

Kasvattivanhemmuus vaatii paljon, sillä ei ole mikään itsestäänselvyys, että ei-biologiseen lapseen syntyy vahva kiintymyssuhde.

Kun sellaisen suhteen saa rakennettua, on pelkästään upeaa, että lapsi saa lisää rakkautta elämäänsä – ja samalla myös kasvattivanhempi saa vastarakkautta. Verisiteillä ei siinä kohtaa luulisi olevan enää mitään merkitystä.

Roope mainitsi myös siitä, miten kasvattivanhempi jää usein pois lapsen elämästä, mikäli aikuiset eroavat. Hän itse halusi välttää tämän viimeiseen asti, ja nykyään kaksikon välit ovat läheisemmät kuin koskaan.

Ei ihme, että Sä teit musta mut -kappale kolahti niin moneen. Tärkeistä ihmisistä on tärkeää pitää kiinni.

On myös hienoa, että Laulu rakkaudelle -ohjelma tuo entistä näkyvämmäksi ja sallivammaksi sen, että tunteiden pitääkin näkyä ja kuulua!

Source Link is.fi