Banner Before Header

Kommentti: Sata­prosenttisen turvallista yhteis­kuntaa ei voi rakentaa – mutta elämä jatkuu siitä huolimatta

Suojelupoliisi julkisti kansallisen turvallisuuden katsauksensa torstaina poikkeuksellisen herkkään ja epävakaaseen aikaan.

Kaasua ryöppyää juuri nyt tahallaan aiheutetuista murtumista Nord Stream -putkistossa Itämerellä. Venäjän hyökkäyssota jatkuu. Hyökkääjä mobilisoi joukkoja, ilmoittaa olevansa sodassa koko länttä vastaan ja aikoo liittää laittomasti itseensä neljä aluetta Ukrainasta. Suomi on viittä vaille liittoutunut sotilaallisesti mutta ei ole vielä Naton täysien turvatakuiden piirissä.

Kansallinen turvallisuus on tällaisena aikana jokaisen suomalaisen mielessä.

Lue lisää: Saarikko: Riski sähkö­katkoille voi olla suuri – eri aloille tulossa sähkön tärkeys­järjestys

Nord Stream -kaasuputkistojen posauttaminen korjauskelvottomiksi on ilmeinen hybridisodankäynnin operaatio, joka kiristää jännitteitä Itämeren alueella. Isku pyrkii hämmentämään tilannetta, viemään huomiota Ukrainasta sekä luomaan pelkoa ja epävarmuutta. Eikä sen tekijää ehkä koskaan pystytä osoittamaan aukottomasti.

Supon mukaan tämä on suoraan ”valtiollisen toimijan” pelikirjasta. Supo ei nimennyt toimijaa. Venäjä tietenkin kiistää syyllisyytensä. Se kuuluu kuvioon.

Supo toteaa katsauksessaan, että Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuu ”kohonnut tiedustelun ja vaikuttamisen uhka”.

Supon päällikkö Antti Pelttari kertoi torstain mediatilaisuudessa, että supo pitää sabotaasin tai muun infrastruktuurin toiminnan lamauttavan vaikuttamisen uhkaa Suomessa vähäisenä. Arvio perustuu supon omiin tietoihin – niitä Pelttari ei lähtenyt avaamaan.

– Tällainen toiminta vaatisi hyvin pitkäkestoista valmistautumista, Pelttari sanoi.

Sellaista ei siis ole havaittu. Hyvä niin.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari esiintyi mediatilaisuudessa torstaina Helsingissä.

Viesti on tyypillistä supoa: pidättyväinen ja rauhoitteleva: hereillä ollaan. Suomi on kyennyt reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen ”varsin hyvin”, Pelttari kuvaili.

Suomi ja muut Itämeren rantavaltiot lisäävät valvontaa ja kriittisen infrastruktuurin suojausta. Tästä kertoi valtiovarainministeri Annika Saarikko torstaina. Kaikki hallinnonalat ovat saaneet määräyksen tehostaa turvatoimia. Myös puolustusvoimat säätelee valmiuttaan tarpeen mukaan.

On kuitenkin mahdollista, ettei seuraava sabotaasiteko kohdistu kaasuinfrastruktuuriin. Hybridisodankäyntiin kuuluu iskujen yllättävyys ja arvaamattomuus.

Kaikkiin teollisiin järjestelmiin, mukaan lukien sähkön tuotantoon, voidaan aiheuttaa merkittävää vahinkoa kyberiskuilla, muistutti Euroopan hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja Jukka Savolainen keskiviikkoiltana Ylen A-studiossa.

Erilaisia iskuja ja häiriöitä voi siis tulla melkein missä tahansa. Tietoliikenteessä, sähkönjakelussa, vesihuollossa, rahoitussektorilla, terveydenhuollossa.

Hybridisodankäyntiin kuuluu iskujen yllättävyys ja arvaamattomuus.

Lue lisää: Supo: Venäjän tiedustelun toiminta­tapa muuttuu – Suomen kriittiseen infra­struktuuriin kohdistunut uhka kohonnut

Suomi ei pysty valvomaan kriittistä infrastruktuuriaan täydellisesti, sillä sitä on valtava määrä. Mikään valtio ei pysty siihen. Sataprosenttista turvallisuutta ei ole. Tämän tosiasian kanssa on elettävä.

Keskeistä olisi nyt pitää mielessä, ettei pelolle saa antaa valtaa. Pelon leviäminen, paniikista nyt puhumattakaan, on juuri sitä, mitä Putin haluaa. Pelko on Venäjän työkalu.

Venäjä ei ole kaikkivoipa. Se on epäonnistunut taistelukentällä, eikä se ole pystynyt lamauttamaan Ukrainaa kybersodankäynnin keinoin.

Suomi on itsenäisen historiansa aikana selvinnyt pahemmistakin häiriöistä.

Source Link is.fi