Banner Before Header

Kommentti: Toivottavasti aluevaltuustot eivät pääse pilaamaan sote-uudistusta – digipalvelut lisääntyvät ja se on hyvä

Ylen ensimmäinen aluevaalitentti paljasti tiistaina hyvin, mikä on aluevaltuustojen ongelma.

Sote-uudistus pitäisi jalkauttaa alueille ja aluevaltuustojen pitää tehdä kipeitä ratkaisuja, jotta terveys- ja sosiaalipalvelut saadaan toimimaan kansalaisia palvellen, tehokkaasti ja taloudellisesti.

Luopua vanhasta ja keksiä uutta.

Mutta sen sanominen ääneen on poliitikolle vaikeaa ainakin vaalien alla.

Puolueiden edustajat lupailivat paneelin aluksi liki yhdestä suusta terveyspalvelujen säilymistä kaikissa kunnissa.

Väärin! Sote-uudistuksen ydin on juuri se, että palvelut tuotetaan maakuntatasolla järkevämmin suuruuden ekonomian ehdoilla ja jaetaan asukkaille ketterästi.

Ei silloin pidä valtuutettujen sitoa käsiään siihen, että palvelut luvataan joka kuntaan kuten ennenkin, ei vaikka siten ääniä saisikin. Silloin luvataan pois kaikki uudistuksen hyödyt.

Eivätkä pienten kuntien rahkeet ole riittäneet laadukkaiden tai edes lain edellyttämien sote-palvelujen tuottamiseen asukkailleen. Terveyskeskusten lääkäripula on tuttua joka niemessä ja notkelmassa, ja Turun Sanomat kertoi tällä viikolla, että aluehallintavirasto oli todennut Pyhärannan vaarantaneen vakavasti asiakasturvallisuuden sosiaalihuollon järjestämisessä. Kunnassa ei ollut kolmeen vuoteen käsitelty, ehkei edes luettu, Kelan ilmoituksia.

Edessä on aivan varmasti digitaalisten palvelujen entistä laajempi hyödyntäminen. Se ei ole mörkö vaan voi parantaa palveluja asiakkaankin näkökulmasta huomattavasti.

Helsingin Sanomat kertoi hiljattain Sotkamon mallista, jossa terveyskeskuksen krooninen lääkärinaikapula saatiin käännetyksi riittäväksi hoidoksi osoittamalla kaikille omahoitaja, johon saa helposti etäyhteyden – nimittäin soittamalla puhelimella. Se on digiä, joka useimmilta sujuu, ikäihmisiltäkin.

Silti poliitikot eivät uskaltaneet reippaasti sanoa, että digi tulee lisääntymään sosiaali- ja terveyspalveluissa ja että se on hyvä asia. Rkp:n Anders Adlercreutz sentään nosti hyvänä esimerkkinä digitaalisesta palvelusta YTHS:n mielenterveyskyselyn, jolla haarukoidaan hoidon tarpeen kiireellisyyttä, mutta muuten oli vaisua.

Sote-uudistus on uudistus, ja uudistus tarkoittaa verkoston uudelleenjärjestelyä eli hoitoprosessien ja -ketjujen uudelleenorganisointia – siis digiä, hoitajavastaanottoja, muita innovaatioita.

Sote-alojen työntekijäpulan ratkaisusta poliitikot olivat enimmäkseen varsin yksimielisiä, jos unohdetaan perussuomalaisten maahanmuuttokielteisyys. Vain painotukset vaihtelivat.

Tarvittaisiin lisää koulutusta aloille, maahanmuuttoa, palkankorotuksia sekä työolojen parantamista esimerkiksi hyvällä johtamisella. Tutkijat Petri Virtanen, Harri Jalonen ja Marika Tammeaid kirjoittivat hiljattain Helsingin Sanomissa työkyvyn, osaamisen ja työn mielekkyyden johtamisesta sote-sektorilla.

”Mahdollisuus käyttää ja uudistaa omaa osaamistaan sekä arvostava ja ihmislähtöinen johtaminen vaikuttavat suoraan alan vetovoimaisuuteen, henkilöstön pysyvyyteen ja palvelun laatuun”, he linjasivat.

Puhe on siis sote-uudistuksesta eli sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta tässäkin keskustelussa unohtui se mikä uudistuksesta puhuttaessa yleensä aina: se so eli sosiaali.

Liike Nytin Hjallis Harkimo taisi kerran mainita vanhukset ja Markus Lohi (kesk) sosiaalipalvelut, mutta muuten keskustelu pysyi terveyspalveluissa – mikä voi olla hyväkin palvelujen järjestämisen kannalta. Eipähän tullut populistisimmillekaan poliitikoille kiusausta luvata sosiaalipalvelujen pysyvän kunnissa ennallaan.

Esimerkiksi lastensuojelu saattaa jatkossa hoitua huomattavasti laadukkaammin asiantuntijatiimin voimin, jos se voidaan alueella keskittää isommaksi yksiköksi, kuin nykyisin pikkukuntien yrittäessä epätoivoisesti saada palkatuksi edes yhden pätevän sosiaalityöntekijän uupumaan taakkansa alle.

Source Link is.fi