Banner Before Header

Kommentti: Uudet korona­rajoitukset olivat viimeinen niitti – meidän pitää alkaa keskustella rokote­pakosta

Abiturientti Silja on täysin loppu.

Kun hän oli lukion ykkösellä, pandemia iski. Siitä alkoi kohta kaksi vuotta kestänyt tilanne, jossa välillä on opiskeltu etänä ja välillä läsnä. Kaiken piti olla jo ohi, kunnes eilen keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeriö ehdotti taas etäkouluun palaamista.

Viimeiset viikot ennen lukuloman alkua saattavat nyt mennä etäopetuksessa. Kahden vuoden aikana on peruttu wanhojen tansseja ja penkkareita.

Tuntuu, ettei lukiosta ole jäänyt käteen yhtään mitään, Silja totesi IS:n jutussa.

Lue lisää: Silja, 18, valmistautuu yo-kirjoituksiin kauhunsekaisin tuntein: ”Tuntuu, ettei lukiosta ole jäänyt mitään käteen”

Pieksämäkeläisen ravintoloitsijan tilillä on alle tuhat euroa. Sähkölaskut ja palkat ovat pian maksussa, pitäisi maksaa veroja ja lainan lyhennykset.

Poliisi sulki hänen ravintolansa viime viikonloppuna, koska hän ei totellut koronarajoituksia vaan piti ravintolansa auki.

Aluehallintovirasto määräsi ravintolan kiinni kahdeksi viikoksi.

Lue lisää: Poliisi tyhjensi ravintolan Pieksä­mäellä – korona­määräyksiä ei noudatettu

Lue lisää: Avi löi nyrkin pöytään – rajoituksia uhmannut pieksamäkeläisravintola joutuu sulkemaan ovensa kahdeksi viikoksi

Yllä olevat esimerkit ovat vain jäävuoren huippu siitä raa’asta inhimillisestä hinnasta, joka koronarajoituksilla on.

Silti ne ovat ymmärrettäviä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sairaalakuormitus on noussut merkittävästi. Sama tilanne on muualla maassa. Ihmisen oikeuden elää on oltava kaikkien muiden oikeuksien yläpuolella.

Toistaiseksi koronapandemian kanssa taistelu on ollut tasapainoilua rajoitusten ja sairaalakapasiteetin täyttymisen välillä. On kuitenkin olemassa yksi keino, jota ei ole käytetty. Suomessa siitä keskusteleminenkin on ollut täydellinen punainen vaate kaikille poliitikoille.

Pakkorokotukset.

THL:n johtaja Mika Salminen sanoi sen selkeästi THL:n koronatilanne­katsauksessa hieman ennen joulua. Ryhmä, jolla on tällä hetkellä kaikkein suurin riski joutua koronan takia tehohoitoon, on 50–69-vuotiaat rokottamattomat.

Salmisen esittelemät grafiikat osoittivat muutenkin kiistattomasti, minkä takia sairaalat ja tehohoitopaikat ovat tänä syksynä täyttyneet: Rokottamattomien. Täytyy muistaa, että sairaaloiden ja erityisesti tehohoitopaikkojen täyttyminen on pohjimmiltaan se syy, miksi meillä on rajoituksia.

Suomen koronatilanne pääsi ryöpsähtämään kolmesta syystä. Yksi syy oli rokottamattomat. Kaksi muuta syytä olivat kahden rokotteen tuoman rokotesuojan hiipuminen samaan aikaan, kun omikron lähti leviämään kulovalkean tavoin.

Voidaan aiheellisesti kysyä, olisiko sairaalakuormitus noussut hälyttävälle tasolle, jos Suomessa olisi ollut rokotuspakko jo alkusyksyllä ja kolmansien rokotteiden antaminen olisi aloitettu aikaisemmin ja vauhdikkaammin.

Spekulaatio on kuitenkin turhaa, koska tilanne on nyt mikä se on.

Aiheellista on miettiä, mitä tehdään seuraavaksi. Toistaiseksi hallitus on onnistunut lyömään läpi kasan uusia rajoituksia vetämällä hätäjarrusta. Seuraavaksi neuvotellaan etäkoulusta.

Myös muualla Euroopassa on palautettu rajoituksia, mutta tuulahduksia uudesta strategiasta on nähtävissä.

Itävallan on määrä aloittaa rokotepakko helmikuussa. Se koskisi yli 14-vuotiaita.

Italiassa oli huomattu sama kuin mitä Mika Salminen toitotti koronainfossaan: teholle joutuu erityisesti rokottamattomia yli viisikymppisiä. Sen takia Italiassa alkaa rokotepakko juuri tälle ikäryhmälle. Se astuu voimaan 15. tammikuuta.

Pakkorokotukset Suomessa eivät ole lainkaan niin ennenkuulumaton asia kuin äkkiseltään saattaisi tuntua. Isorokon suhteen rokotepakko purettiin vuonna 1952. Lisäksi ainakin 1954–1959 on ollut 19-vuotiaiden pakkorokotus tuberkuloosia vastaan.

Myös nykylainsäädäntö mahdollistaisi pakkorokotuksen.

Tartuntatatautilain 47§ ensimmäisessä momentissa sanotaan, että Valtio­neuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Lotta Hämeen-Anttila vahvisti taannoin MTV:lle, että tarvittaessa rokotuspakko voitaisiin ottaa käyttöön nopeastikin.

Suomessakin on nyt viimein aika kysyä, onko ihmisten oikeus olla rokottautumatta suurempi kuin lasten oikeus päästä kouluun tai aikuisen ihmisen harjoittaa elinkeinoaan.

Source Link is.fi