Banner Before Header

Kommentti: Yhdenkään suomalaisen meriitit eivät riittäisi 20 parhaan joukkoon – näin huikea oli taas Norjan urheiluvuosi

Kun Pyeongchangin talviolympiakisojen liekki sammui helmikuun lopussa 2018, ei tapahtuman loppusaldoa ollut oikein todeksi uskoa. Vajaan 5,4 miljoonan asukkaan Norja keräsi 39 mitalia – 14 kultaa ja hopeaa sekä 11 pronssia – ja voitti mitalitilaston kaikkien aikojen talviolympiaennätyksellä.

Norjassa Vuoden urheilijan valintaa vastaavaa Vuoden urheilupersoonan pystiä ei silti tuolloin edes ojennettu talviurheilijalle, vaan Berliinissä alaikäisenä kaksi EM-kultaa juosseelle Jakob Ingebrigtsenille.

Lue lisää: Vuoden urheilija 2021 -äänestyslista julki: he pääsivät ehdolle

Maan muista nuorista supertähdistä kyseisellä valinnalla on jo kahdesti paiskattu aitajuoksija Karsten Warholmia, suuri ennakkosuosikki nytkin, sekä jalkapalloilija Erling Braut Haalandia. Esimerkiksi hiihtäjä Johannes Hösflot Kläbo odottaa omaansa. Jotain se yleistasosta kertoo.

Urheilutoimittajain liiton jäsenlehti Fair Play julkaisi uusimmassa numerossa suomalaisurheilijoista listan, jonka pohjalta ensi viikon Omikron-urheilugaalassa Helsingissä kuulutetaan päättyneen vuoden äänestyksen voittaja.

Suurin ennakkosuosikki on Tokion olympia-altaassa tuhkasta mitalistiksi muuntunut Matti Mattsson.

Matti Mattsson otti Tokiossa ilon irti 200 metrin rintauinnin pronssimitalista, joka todennäköisesti kantaa Porin miehen Vuoden urheilijan valintaan saakka.

Viime viikon torstaina Norjan yleisradioyhtiö NRK lähetti dokumentin Norjan urheiluvuodesta 2021. Ilotulitus oli taas käsittämätöntä. Warholmin ME-murskajaisia 400 metrin aidoissa tai Ingebrigtsenin majesteettista dominanssia 1 500 metrin finaalissa kelpaa katsella. Triathlonisti Kristian Blummenfelt ei jätä kylmäksi: lyhyiden olympiamatkojen kultamitalin päälle hän loppuvuodesta Meksikossa murskasi Ironman-sarjan täysmatkojen maailmanennätyksen.

Yhdistetyn kuningasta Jarl Magnus Riiberiä ei Norjassa koskaan valita Vuoden urheilijaksi, mikä kertoo enemmän Norjan tasosta kuin Riiberistä.

Kun ilman sarvia ja hampaita käy läpi NRK:n ohjelman satoa, on suhteellisen helppo listata norjalaisia urheilijoita, joiden meriitit riittäisivät Suomessa Vuoden urheilija -titteliin 2021: jo mainitut Haaland sekä olympiavoittajat Warholm ja Ingebrigtsen tietysti etunenässä. Ja lista on pitkä: Kläbo, Hans Christer Holund, Emil Iversen, Therese Johaug, Simen Hegstad Krüger, Maren Lundby, Halvor Egner Granerud, Sturla Holm Lägreid, Johannes Thingnes Bö, Tiril Eckhoff, Jarl Magnus Riiber, Ragne Wiklund, Kristian Blummenfelt, beachvolleyn olympiavoittajat Anders MolChristian Sörum, Sebastian Foss-Solevåg, Kjetil Borch, Eivind Henriksen tai Kasper Fosser.

Norja tunnetaan ensisijaisesti muista urheilumuodoista kuin golfista, mutta Viktor Hovland on maailmanlistan kahdeksas ja pelaa USA:n PGA-kiertueella, jonne yksikään suomalaismies ei ole vielä lunastanut pelioikeutta

Jokaisen nimi tai meriitit eivät varmasti ole edes aktiiviselle urheilun seuraajalle tuttuja. Toisaalta aika harva suomalainen suoralta kädeltä tiennee sitäkään, että norjalainen golfari Viktor Hovland on maailmanrankingin 8:s ja iskee palloa USA:n PGA-kiertueella, jonka pelioikeuteen yhdenkään suomalaismiehen näytöt eivät ole kantaneet. Tai että miesten tenniksen maailmantilastossa samaa 8. sijaa pitää hallussaan norjalainen Casper Ruud.

Shakin maailmantilaston ykkönen on tietysti edelleen norjalainen, lapsena Espoossa asunut Magnus Carlsen.

Lue lisää: Kommentti: Kauhujen urheilu­vuoden tv-gaala todisti, ettei menneeseen onneksi ole paluuta

Vuoden joukkueeksi ovat Suomessa tyrkyllä lähinnä naisten MM-viestipronssin saavuttaneet hiihtäjät ja hopeaa huuhtoneet kiekkoleijonat. Tässä kategoriassa Norjan vertaaminen Suomen viestihiihtäjiin on helppoa, sillä Norja voitti kyseisen kilpailun Oberstdorfissa. Mutta Vuoden joukkueeksi Norjassa kuitenkin valittaneen naisten käsipallomaajoukkue, joka saavutti olympiapronssia ja MM-kultaa.

Johannes Hösflot Kläbo on kolmesti putkeen palannut arvokisoista kotiin kolme kultamitalia pakaaseissaan. Jos hän Pekingin olympiakisoissa toistaa tempun tai laittaa paremmaksi, joko se kantaisi Norjassa Vuoden urheilijaksi?

Lue lisää: Leijonille tuplakultaa ja Iivo Niskaselle nippu olympiamitaleja – tällainen on unelmien urheiluvuosi 2022

Käänteisesti voidaan miettiä, kuka suomalainen urheilija Norjassa arvostettaisiin korkeimmalle. Se olisi todennäköisesti joku jääkiekkoilija, kuten Aleksander Barkov, Miro Heiskanen, Mikko Rantanen tai Sebastian Aho, ehkä sijoilla 20–25. Jääkiekko kun on se yli yhdessä maassa harrastettava urheilulaji, jota Norjassa kovasti arvostetaan ja ihaillaan, mutta jossa Suomi on selvästi parempi.

Ja vielä:

Keihäänheiton 4-kertainen Euroopan mestari Steve Backley kertoo Athletics Weeklyssä, ettei Intiassa ennen olympiavoittaja Neeraj Chopraa tiedetty paljon keihäänheitosta. Britti kilpaili Intiassa 1980-luvun lopulla, ja yleisö buuasi, kun hänen keihäänsä ei tappanut yhtään pulua iskeytyessään kenttään.

Steve Backley havaitsi Intiassa 1980-luvun lopulla, että parempaa keihässivistystä löytyy esimerkiksi suomalaisista yleisurheilukatsomoista.

Source Link is.fi