Banner Before Header

Korkein oikeus kumosi toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomion – Vehkoo: ”Kyse ei ole vain minun sananvapaudestani”

Korkein oikeus (KKO) on kumonnut toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomion. KKO katsoo, että Vehkoo ei ollut loukannut Junes Lokan kunniaa Facebook-kirjoituksessaan.

Hovioikeus oli aiemmin tuominnut Vehkoon sakkorangaistukseen oululaisen entisen kaupunginvaltuutetun kunnianloukkauksesta.

KKO kumosi hovioikeuden tuomion, hylkäsi kunnianloukkausta koskevan syytteen ja vapautti Vehkoon rangaistuksesta, vahingonkorvausvelvollisuudesta ja velvollisuudesta korvata Lokan oikeudenkäyntikuluja.

Jutun taustalla on Vehkoon vuonna 2016 rajatulle joukolle julkaisema Facebook-päivitys, jossa hän luonnehti Lokkaa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi.

KKO: halventavien ilmaisujen asiayhteys otettava huomioon

Korkein oikeus katsoo, että kirjoituksessa oli kyse arvostelusta, joka kohdistui Lokan menettelyyn politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka koski yleistä mielenkiintoa herättävää aihetta.

Korkeimman oikeuden tuomion mukaan ilmaisut, joissa toista henkilöä kutsutaan rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi, ovat ainakin yksittäin arvioituina toista halventavia.

Vehkoon on siten katsottava kirjoituksessaan käyttäneen Lokasta halventavia ilmaisuja.

– Kärkevät ja halventavatkaan ilmaisut eivät kuitenkaan välttämättä merkitse rikoslain tarkoittamaa toisen kunnian loukkaamista, ja niitä tulee tarkastella huomioon ottaen se asiayhteys, missä ilmaisu on esitetty, todetaan tuomiossa.

KKO otti huomioon Lokan vihamieliset kannanotot

Kirjoitus liittyi tilanteeseen, jossa Vehkoo oli menossa esiintymään Rovaniemelle kirjakauppaan ja Lokka aikoi tulla kuvaamaan Vehkoon puheen.

Vehkoon käsitys oli, että Lokka aikoo esiintyä valheellisesti toimittajana muun muassa salanimillä ja häiriköidä.

KKO katsoo, että Vehkoo on Facebook-kirjoituksessaan kritisoinut Lokan edellä kuvattua menettelyä eli olettamaansa Lokan tavoitetta kirjan esittelytilaisuudessa julkisesti häiritä häntä poliittisessa tarkoituksessa.

– Kirjoituksessa on siten ollut kysymys arvostelusta, joka on kohdistunut Lokan menettelyyn politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa.

– Ottaen huomioon Lokan julkisuudessa esittämät tiettyjä ihmisryhmiä halventavat ja vihamieliset kannanotot, kirjoitusta kokonaisuutena arvioitaessa siinä käytettyjen ilmaisujen ei katsottu selvästi ylittäneen sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä, toteaa KKO tuomiossaan.

Korkein oikeus katsoo, että Lokan tulee oman menettelynsä vuoksi itsekin sietää kovempaa kritiikkiä omaa toimintaansa kohtaan.

Lokka on sanonut, että tarkoitus oli mennä normaaliin tapaan haastattelemaan Vehkoota, eikä millään tavalla väijyttää tätä. Lokka teki kirjoituksesta rikosilmoituksen.

Vehkoo: tuomiolla on laajat vaikutukset

Johanna Vehkoo sanoo olevansa helpottunut KKO:n tuomiosta.

– Tämä on tärkeä ennakkotapaus. Tällä on laajat vaikutukset.

– Ei ole kyse vain minun sananvapaudestani vaan kaikkien sananvapaudesta: voidaanko puhua äärioikeistosta ja sen toiminnasta vapaasti tilanteessa, jossa sen uhka on nousussa. Selkeästi Suomessa on ollut tarvetta tällaiselle ennakkopäätökselle.

Vehkoo korostaa, että kyse on poliittisen toiminnan kommentoinnista, kuten KKO on nähnyt.

Hän toivoo, syyttäjälaitos alkaisi tarkastella omia käytäntöjään. Hän sanoo, että nykyisin on sattumanvaraista, mitkä tapaukset etenenvät syytteeseen. Epäiltyjä kunnianloukkauksia jää myös paljon esitutkintavaiheeseen

– Yhdenvertaisuus ei toteudu oikeusvaltiossa. Tilanne on kestämätön.

Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo pitää hyvänä sitä, että KKO antoi sananvapautta tukevan ennakkopäätöksen. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

KKO ei ottanut kantaa siihen, onko Lokka käyttänyt oikeusjärjestelmää politiikan teon välineenä. Vehkoo toivoo, että tästä käyttäisin julkista keskustelua.

– Lokka on itse sanonut useita kertoja julkisesti, että ei usko kunnianloukkaukseen Mutta silti hän tehtailee rikosilmoituksia itsensä kohdistuvista kunnianloukkauksista. Tämä on poliittista trollausta.

Vehkoo huomauttaa, että EU:ssa on etenemässä lainsäädäntö, jolla pyritään estämään se, että poliitikot yrittävät tukkia arvostelijoidensa suita tehtailemalla kunnianluokkauskanteita.

– Hiljentämisvaikutusta on ollut pelkästään syytteen nostamisella ja kahdella aiemmalla tuomiolla, jotka KKO nyt kumosi.

Vehkoo muun muassa kirjoittaa Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa.

Ennakkoratkaisu poliittisesta sananvapaudesta

Myös Vehkoota oikeudessa avustanut asianajaja Martina Kronström on tyytyväinen päätökseen.

– Vaikuttaa erittäin hyvin perustellulta tuomiota. Eniten ilahduttaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n oikeuskäytäntö on todettu Suomea sitovaksi. Sananvapautta voidaan rajoittaa vain erityisestä syystä. Tämä on työvoitto.

Asianajaja Martina Kronström on tyytyväinen, että korkein oikeus otti kantaa rikoslain kunnianloukkausäännöstöön. Sitä muutettiin jo vuonna 2014 sanavapautta lisäävään suuntaan, korostaa Kronström. Kuva: Laura Railamaa

Kronström korostaa, että Suomessa ei ole ollut aiemmin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisua poliittisesta sananvapaudesta. Hänen mielestään on tärkeää saada ohjaavaa käytäntöä, koska kunnianloukkausasiat ovat poliisille ja syyttäjille vaikeita.

– Kirjoitus on koskenut Lokan poliittisia tarkoitusperiä koskevaa toimintaa. Se ollut hyväksyttävää, vaikka termit on todettu itsessään loukkaavaksi.

– On tärkeää, että asioista voidaan keskustella asioiden oikeilla nimillä, kun olosuhteet ovat oikeat. Jos on perusteltu näkemys, että joku on jotain, niin sen sanominen on sallittua.

Kronström huomauttaa, että KKO:n tuomiossa sosiaalinen media rinnastetaan niin sanottuun valtamediaan – samoja sääntöjä voidaan soveltaa molempiin.

– Ei ole merkitystä missä keskustelua käydään. Internet on keskeinen osa julkista keskustelua.

Myös Kronström huomauttaa, että KKO ei ottanut kantaa siihen, käyttikö Lokka oikeutta politiikan tekemiseen.

– Se jäi tuomiosta uupumaan.

Syyttäjä: poliittisen toiminnan arvostelullakin on rajat

Aluesyyttäjä Kirsi Männikkö ei pidä KKO:n tuomiota yllättävänä.

– Tiesin, että punnittavana on monenlaisia näkökulmia. Pidin mahdollisena, että syyte olisi kaatunut jo aikaisemmissa oikeusasteissa.

– Tuomio on hyvin perusteellisesti pohdittu ja perusteltu. Siinä on käyty hyvin laajasti läpi EIT:n ratkaisuja ja KKO:n aikaisempia ratkaisuja.

Hänen mielestään oikeuskäsittely oli parempi ratkaisu kuin se, että asia olisi jäänyt syyttäjän päätöksen varaan. Hän huomauttaa, että erilaisista ratkaisuista on ollut paljon keskustelua

– Toivon, että KKO:n antama oikeusohje korjaa tätä asiantilaa niin, että ratkaisut olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia, sanoo Pohjois-Suomen syyttäjäalueen apulaispäällikkönä toimiva Männikkö.

Hän korostaa, että KKO:n tuomio ei anna lupaa mihin tahansa. Siinä otettiin kantaa arvosteluun, joka kohdistui Lokan menettelyyn julkisessa toiminnassa.

– Poliittista toimintaa ei voi arvostella siten, että siinä ei ole mitään rajaa ja että arvostelu ylittää törkeällä tavalla sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Hovioikeuden ja käräjäoikeuden aiemmat tuomiot nurin

Keväällä 2019 Oulun käräjäoikeus langetti Vehkoolle sakkotuomion kunnianloukkauksesta. Syksyllä 2020 puolestaan Rovaniemen hovioikeus tuomitsi Vehkoon kunnianloukkauksesta.

Hovioikeus katsoi, että Vehkoon julkaisema Facebook-kirjoitus halvensi Lokkaa. Myöskään Lokan mahdollisesti käyttämä kielenkäyttö muita henkilöitä kohtaan ei oikeuden mukaan oikeuta loukkaamaan Lokan kunniaa.

Lokka on maahanmuuttovastainen kansalaisaktivisti. Hän on saanut tuomioita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Viimeksi hänet tuomittiin joulukuussa kunnianloukkauksesta. Lokka oli nimittänyt Oulun kaupungin virkamiestä netissä julkaisemallaan Youtube-videolla uusnatsiksi ja uusnatsin näköiseksi.

Uutinen päivittyy.

Lue myös:

Source Link yle.fi