Korona­potilaiden määrä sairaaloissa on kaksin­kertaistunut vain kahdessa viikossa – ”Huolestuttavalta näyttää”

Koronapotilaiden määrä Suomen sairaaloissa on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan Suomen sairaaloissa oli heti joulun jälkeen 27. joulukuuta 306 koronapotilasta: perusterveydenhuollon osastoilla 72, erikoissairaanhoidossa 176 ja tehohoidossa 58.

Lue lisää: Suomessa raportoitu viikon­lopun jälkeen 23 325 uutta korona­tartuntaa – sairaala­hoidossa 620 ihmistä

Maanantaina julkaistujen lukujen mukaan sairaalahoidossa oli 620 koronapotilasta (perusterveydenhuollossa 252, erikoissairaanhoidossa 308 ja tehohoidossa 60.

Tehohoidon tilannekuvaa koordinoi Kuopion yliopistollinen sairaala. KYSin anestesiologian ja tehohoidon professori, ylilääkäri Matti Reinikainen sanoo, että päivittynyt tehohoitopotilaiden luku oli maanantaiaamuna 63.

Lue lisää: Helsinki lopettaa suurimman osan korona­karanteeneista ja tartunnan­jäljityksestä

– Kyllähän tämä huolestuttavalta näyttää. On mahdotonta tietää, mihin käyrä suuntaa. Tautitapausten kasvaessa noin rajusti on hyvin mahdollista, että myös tehohoidon tarve jatkaa kasvuaan, Reinikainen sanoi.

Tehohoidossa olevaa koronapotilasta hoidetaan Seinäjoen keskussairaalassa 2. joulukuuta 2021. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Suomessa raportoitiin viikonlopun aikana yhteensä 23 325 koronatartuntaa. Koska kaikkia oireisia ei enää voida testata, todelliset tartuntamäärät ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkärin Asko Järvisen arvion mukaan jopa 3–5 kertaa ilmoitettuja suuremmat.

Tilanne on jo siinä määrin vakava, että Helsingissä Herttoniemen sairaalaan on avattu varasairaala, jossa on noin 50 paikkaa koronapotilaille.

Helsingin terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina, että korona kuormittaa sosiaali- ja terveyspalveluita tällä hetkellä enemmän kuin ehkä kertaakaan tämän pandemian aikana.

– Sosiaali- ja terveydenhuolto ovat nyt todella kovilla Helsingissä ja muualla Suomessa. Ammattilaiset ovat erittäin kuormittuneita ja väsyneitä. Me tarvitsemme kansalaisten kaiken tuen ja turvan tässä tilanteessa. Ihan jokainen voi ottaa rokotteet ja välttää kaikkia tarpeettomia fyysisiä kontakteja. Ihan jokainen voi käyttää maskia, Jolkkonen sanoi.

Helsingissä Herttoniemen sairaalaan on avattu varasairaala, jossa on noin 50 paikkaa koronapotilaille. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Miten omikronvariantti on muuttanut sairaanhoidon tilannetta? Täyttyvätkö sairaalat nyt pelkästään omikronpotilaista? Ovatko he rokotettuja vai rokottamattomia?

Tästä ei ole täyttä varmuutta. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on lopettanut sairaalahoitoon joutuneiden rokotusstatuksen kirjaamisen ja julkaisemisen 19.12. resurssipulan takia.

– Vaikutelma on se, että valtaosa on edelleen rokottamattomia. Sairaalahoidossa on kaiken ikäisiä, sillä tautia on paljon 20–50-vuotiaiden ikäryhmässä, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan sairaalapotilaiden määrän tuplaantuminen on silti ”lievempää” kuin viime aikojen tartuntalukujen perusteella voisi olettaa.

– Rokotteet näyttäisivät estävän sairaalaan joutumista hyvin, ja omikronin aiheuttama tauti on todennäköisesti vähän lievempi kuin deltavariantin aiheuttama tauti, Järvinen arvioi.

Järvinen sanoo, että Husin alueella koronaan sairastuneiden sairaan- ja tehohoidon tarve on viime aikoina kasvanut silti varsin rivakasti: vuodeosastopotilaita oli 30. joulukuuta 68, maanantaina 120, tehohoitopotilaita ennen loppiaista 14–16, maanantaiaamuna 23.

Järvinen muistuttaa, että noin kolmanneksella sairaalaan tuloon on jokin muu syy kuin koronatartunnan aiheuttamat hengitysvaikeudet. Tällöin potilaalla oleva koronavirusinfektio tulee ilmi sivulöydöksenä, mutta häntä hoidetaan silti koronaosastolla.

Kuopion yliopistollisen sairaalan eristyshuone, jossa hoitajat seuraavat potilasta ympäri vuorokauden. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Tehohoidon osalta omikronvariantin osuudesta ei voida sanoa varmaksi mitään. Sairaalat eivät sekvensoi näytteitä kattavasti tai systemaattisesti, joten ei pystytä sanomaan, mikä potilas on minkäkin variantin infektoima.

Reinikainen sanoo, että uudet tehohoitojaksot ainakin Etelä-Suomessa ovat ”mitä ilmeisimmin” omikronvariantin aiheuttamia, sillä Husin alueen viime viikon tartunnoista jo yli 90 prosenttia oli S-geeninegatiivisia, mikä viittaa omikroniin.

Tehohoitoon joutuneiden potilasprofiilissa ei sen sijaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ikä, perussairaudet ja ylipaino ovat yhä merkittävimmät riskitekijät tehohoitoa vaativaan koronatautiin.

– Mediaani-ikä on 59 vuotta, eli voidaan sanoa, että puolet on ollut alle ja puolet yli 60-vuotiaita, Reinikainen sanoo.

– Syksyn mittaan potilaat olivat vähän nuorempia. Alle 40-vuotiaiden osuus kasvoi. Kun katsotaan viimeaikaista tilannetta, ikäjakauma on palautunut ”ennalleen”: 50–59- ja 60–69-vuotiaat ovat suurimmat ikäryhmät, Reinikainen lisää.

Suomessa oli maanantaiaamuna vain kaksi tehohoitoa tarjoavaa keskussairaalaa, joiden teho-osastoilla ei ollut koronapotilaita.

Jos vielä loppuvuodesta tehohoitopotilaat olivat jakautuneet varsin tasaisesti läpi Suomen suhteessa alueen väestömäärään, Reinikaisen mukaan tehohoidon tarve on nyt painottunut jälleen Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Pelkästään Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella (Hus, Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Päijät-Häme) oli tehohoidossa maanantaiaamuna 29 koronapotilasta.

– Sitä toivon, että ihmiset, jotka eivät ole vielä rokottautuneet, kävisivät hakemassa rokotuksen. Nyt olisi kreivin aika. Jos ajattelee, että voi eristäytymällä tai suojautumalla välttää viruksen, se ei onnistu. Virus kohtaa jokaisen, Reinikainen sanoo.