Koronapotilas­määrät jälleen kasvussa Husissa – ”Niljakas” virus väistelee rokotus­suojaa yhä paremmin

Koronapotilaiden määrä on jälleen kasvussa ainakin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Myös positiivisten koronavirustestitulosten määrä on kasvanut.

THL:n kesäkuun lopussa julkaisemien tietojen mukaan koronaepidemian todettiin olevan koko Suomessa selkeästi laskusuunnassa. Rekisteritietojen mukaan koronaan liittyvät kuolemat ja tartuntailmaantuvuudet ovat vähentyneet merkittävästi maalis-huhtikuun huipun jälkeen.

Lasse Lehtosen mukaan Hus-alueella nähdyn kasvun taustalla on uusien BA.4- ja BA.5-varianttien aiheuttamat tartunnat.

– Maailmalla kiertää tietoa, että nämä variantit pystyvät kiertämään aikaisempien virusvarianttien aiheuttaman infektion antamaa suojaa. Ne pystyvät myös helpommin infektoimaan keuhkoja ja aiheuttamaan keuhkokuumetta, mikä on koronavirusinfektiossa se vaikea sairaus, Lehtonen summaa.

Lasse Lehtonen. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

Potilasmäärä on Husissa ollut nyt noin 60 potilasta.

– Se on noin puolet siitä, mitä se oli pahimman omikronin aiheuttaman potilaspiikin aikana.

Tehohoidossa heistä sunnuntaina oli ollut viisi. Muutamaa viikkoa aiemmin kokonaispotilasmäärä Husissa oli noin 40 potilasta.

Kesän tapahtumat ovat todennäköisesti vaikuttaneet kasvaviin potilasmääriin.

– Realiteetti on se, että sosiaalisilla tapahtumilla on vaikutuksensa. Kun ihmiset kokoontuvat yhteen, niin virus pääsee leviämään.

– Kun kysymys on nuorista ja terveistä ihmisistä, niin riski vakavalle taudille on pieni. Heidän kauttaan tauti voi kuitenkin levitä riskiryhmäläisiin.

Lehtosen mukaan koronavirus on osoittautunut entistä vaikeammaksi kuin on ajateltu.

– Amerikkalaiset mediat puhuvat niljakkaasta viruksesta. Koronavirus pystyy väistämään rokotussuojaa koko ajan paremmin eikä sairastetut taudit tuo kunnollista suojaa uusia variantteja vastaan.

Kasvavat potilasmäärät ovat terveydenhuollolle erityisen vaikea juuri kesällä, kun henkilöstöä on vähemmän heikon sijaistilanteen vuoksi.

Lehtosen mukaan koronaan kuolee kymmenisen ihmistä päivässä. Suomessakin on puhuttanut neljännen koronarokotteen laajentaminen koskemaan suurempaa väestöryhmää.

– Moni naapurimaa on rokottanut aktiivisemmin yli 60-vuotiaita. On keskusteltu siitä, pitäisikö meidän Suomessakin tehdä niin. Nyt näyttää siltä, että rokotteen suoja hiipuu muutamassa kuukaudessa.

Muun muassa Lapin sairaanhoitopiirin ja Länsi-Pohjan keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas kommentoi aihetta aiemmin Ilta-Sanomille. Hän kritisoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) haluttomuutta laajentaa neljänsiä koronarokotuksia nykyistä laajemmalle ihmisjoukolle.

Myös presidentti Sauli Niinistö ihmetteli asiaa Ilta-Sanomien haastattelussa.

Lue lisää: Infektio­ylilääkäri kritisoi kovin sanoin THL:n linjauksia: ”Vakavien tautien vähentämiseen on olemassa keino”

Lue lisää: Presidentti Niinistö pyysi, mutta ei saanut neljättä korona­rokotusta ennen sairastumistaan: ”Minun on vaikea ymmärtää, miksi niitä pantataan”

Lehtonen on niin ikään sitä mieltä, että rokotteen antamaa suojaa voisi vielä parantaa.

– Nyt haaste on siinä, että neljännen rokotteen rokotuskattavuus on niin pieni, että se suojaa vain korkeimpaan riskiryhmään kuuluvia. Rokotukset on se keino, jolla tilanne pidetään hallinnassa. Ilman niitä nyt kuolisi vielä enemmän ihmisiä.

THL:n mukaan kolmen rokoteannoksen suojateho on erinomainen vakavaa koronatautia ja koronan aiheuttamaa kuolemaa vastaan valtaosalla aikuisia ja lapsia, minkä takia väestön laajoille neljänsille koronarokotuksille ei ole tällä hetkellä perusteita.