Banner Before Header

Koronarokotteet pysyvät patentin suojassa – asiantuntija: On kummallista, että muutama yritys sanelee säännöt samalla kun moni muu on pulassa

Lääkealan yritykset suojelevat rokotetuotannon laajentamista sekä liikesalaisuuksien että patenttien avulla.

Patentit ovat osa laajempaa teollis- ja tekijänoikeuksien järjestelmää. Esimerkiksi Intia ja Etelä-Afrikka vaativat koronarokotteita vapautettaviksi väliaikaisesti pandemian aikana.

Tampereen yliopiston kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo vastasi oleellisiin kysymyksiin koronarokotepatenteista.

Mikä tilanne on patenttien suhteen nyt?

Aiemmin ongelmaa ei ole ollut, koska rokotteet eivät ole olleet yhtä vahvasti yksinoikeuksien alaisia. Nyt tilanne on muuttunut, etenkin uusinta teknologiaa sisältävät mRNA-rokotteet ovat vahvemmin suojattuja ja patenteilla on merkitystä tuotannon laajentamisessa.

Liikesalaisuuksien ja patenttien merkitys on kasvanut myös muissa rokotteissa. Aiemmin patentteihin ja yksinoikeuksiin liittyvää kiistaa on käyty esimerkiksi hiv- ja aids-lääkkeiden saatavuudesta.

Missä vaiheessa neuvottelut ovat?

Intia ja Etelä-Afrikka ajoivat kesällä 2020 Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa teollis- ja tekijänoikeuksien vapauttamista pandemian ajaksi. Aluksi suurin osa länsimaista ja Yhdysvallat vastustivat sitä. Tukena oli Maailman terveysjärjestö WHO sekä muita kansainvälisiä järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä.

Toukokuussa 2021 Yhdysvallat muutti kantaansa ja ilmoitti olevansa valmis poikkeamaan, joka koskisi nimenomaan rokotteita. Se lisäisi saatavuutta ja tiedon jakamista.

Mitkä maat vastustavat vapauttamista?

EU, Sveitsi ja Britannia ovat kuitenkin vastustaneet koronarokotteiden patenttien vapauttamista. Niiden mukaan poikkeamaa ei tarvita, koska patenttien osalta on jo joustavuutta. Maiden mukaan kyse on raaka-ainepulasta eikä teollis- ja tekijänoikeuksista.

Koronarokotteiden tuotantoa sekä tutkimus- ja kehitystyötä on tuettu julkisin varoin eikä kyse ole ensisijaisesti yksityisen sektorin pitkästä kehitystyöstä.

Rokotteiden tuotanto on ollut hyvin keskittynyttä ja tuotantokyky rajallinen.

Mikä on Suomen kanta?

Suomi on asettunut tässä EU:n linjalle ja vastustaa patenttien vapauttamista. Suomi ei ole toistaiseksi ottanut kantaa edes kompromissiratkaisuun, jos sellaista alettaisiin hakea. Esimerkiksi Norja on ilmoittanut että voisi lähteä mukaan kompromissiin ja samaa odotetaan nyt Saksan uudelta hallitukselta.

Millaisia ratkaisuja on odotettavissa?

Maat voivat päästä sopuun ja toimia yhdessä saatavuuden parantamiseksi, kun on havaittu, että useampia rokotekierroksia tarvitaan ja on mahdotonta pitää teollisia tekijänoikeuksia tapissa samalla kun rokottamista pyritään lisäämään teollisuusmaissa.

Toinen vaihtoehto on, että tilanne jatkuu samana kuin aiemminkin, mutta saatavuus paranee, kun uusia tuotteita tulee markkinoille. Tämä on kuitenkin hitaampi tie.

.

Kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo muistuttaa, että tasa-arvoisessa rokotetuotannossa on kyse myös globaalista terveysnäkökulmasta ja ihmisoikeuksista. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Millaiset mahdollisuudet kehittyvillä mailla on saada oma tuotanto vauhtiin?

Keskeisessä asemassa olevia mRNA-rokotteita pidetään perinteistä rokotetuotantoa yksinkertaisempana valmistaa, vaikka ne vaativat kylmäketjua. Tuotannon laajentaminen ei sinänsä veisi kovin pitkää aikaa, kuten on jo pandemian aikana todettu.

Afrikka on maanosa, jossa on myös potentiaalista kapasiteettia, vaikka paikalliseen rokotetuotantoon ole toistaiseksi investoitu. Intiassa, Kiinassa ja Kuubassa on jo tuotantoa ja kapasiteettia. Monissa keskituloisissa maissa on enemmän kapasiteettia kuin mitä arvioidaan.

Pitkällä tähtäimellä hyväntekeväisyyden ja lahjoitusten ajan tulisi olla ohi.

Afrikassa pandemian ja epidemioiden kontrolliin on totuttu toisin kuin Euroopassa ja monet maat ovat pärjänneet myös tästä syystä ennakoitua paremmin. Usein odotukset perustuvat oletuksiin köyhimpien maiden tilanteen pohjalta, joiden kannalta kylmäketju on ollut haaste.

Toisaalta esimerkiksi lääketuotantoa on myös keskituloisissa Afrikan maissa kuten Keniassa, jonne myös Suomenkin tuella investoitiin lääketuotantoon ja valmistetaan hiv ja aids-lääkkeitä.

Lääketeollisuuden mukaan rokotteiden tuotanto on erittäin haastavaa, mutta olisi tärkeää selvittää kuinka monimutkainen prosessi esimerkiksi mRNA-rokotteiden valmistus itse asiassa on. Uuden teknologian tuotteet eivät välttämättä ole vanhoja monimutkaisempia tuottaa.

Miksi asia on niin hankala?

Tahtoa on puuttunut. Voidaan kuitenkin kysyä miksi esimerkiksi eläinten kuten minkkien rokotuksia on voitu laajentaa, mutta ei ihmisten rokotuksia. Jos raaka-aineista on pulaa, miksi se ei näy eläinten rokotuksissa?

On myös vähän noloa, että esimerkiksi Euroopan unioni vastustaa tuotannon laajentamista ja hyötyy tuotannon keskittymisestä pandemian aikana. Muu maailma ei välttämättä arvosta sitä, että Eurooppa rohmuaa rokotteet, vastustaa pandemian aikaista puuttumista teollis- ja tekijänoikeuksiin ja samanaikaisesti esiintyy suurena hyväntekijänä. Rokotepolitiikasta on muodostumassa EU:lle ulkopoliittinen taakka.

On erittäin hämmentävää, että globaalisti muutamat lääkealan yrityksen intressit nousevat näin vahvasti määrittämään pandemian aikaisia kauppapolitiikan kantoja tilanteessa, jossa monet muut yritykset kärsivät pandemian pitkittymisestä. Tämä on aika surullinen tarina.

MRNA-rokotteiden hyötynä on se, että niitä voidaan muunnella varianttikantoihin. Kun alueellista tuotantoa on olemassa, niitä voitaisiin soveltaa kulloiseenkin tilanteeseen, samaan tyyliin kuin influenssarokotteissa.

Pitäisikö koronarokotteiden patenteista luopua? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 12. joulukuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Aiheesta muualla:

Source Link yle.fi