Koronarokotteita on varastoissa miljoonia, mutta niitä annetaan vain harvoille – THL:n asiantuntija vastaa, miksi näin on

Eri puolella Suomea lepää säilössä tällä hetkellä noin 3,1 miljoonaa kappaletta koronarokoteannoksia. Näistä lasten rokotteita on noin 360 000, jotka eivät sovellu neljänsiin rokotuksiin. Noin 190 000 on Novavaxia, jota on otettu todella vähän.

Vaikka halukkaita rokotteen ottajia kyllä löytyisi, voi osa rokotteista päätyä syksyllä hävitettäväksi, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio.

– Kyllä niitä toki riittäisi jaettavaksi, mutta rokotteita annetaan vain niitä tarvitseville. Ei rokotteita anneta sen vuoksi, että niitä sattuu olemaan varastossa, Kontio sanoo.

– Päätavoitteena ei ole saada kaikkia rokotteita käytettyä.

Osa rokotteista vanhenee elo-syyskuussa, jonka jälkeen niitä ei voida enää käyttää. Eniten vanhenee Novavaxin Nuvaxovidia. Myös Modernan rokotetta on vanhentumassa. Se, kuinka iso osa joudutaan heittämään pois, riippuu Kontion mukaan syksyn tartuntatilanteesta ja siitä, paljonko silloin rokotetaan.

Vielä ei ole myöskään tietoa siitä, missä vaiheessa mahdolliset varianttivalmisteet tulevat käyttöön ja kuinka paljon ne ovat nykyisiä rokotteita tehokkaampia.

– On mahdollista, että syksyllä käytetään nykyisiä rokotteita.

Rokotteiden säilyvyysaika vaihtelee valmisteiden mukaan. Annoksista valtaosa on yleisimmin jaettua Pfizer-BioNTech-rokotetta. Muiden valmistajien rokotteita on noin puoli miljoonaa annosta ja 5–11-vuotiaille lapsille tarkoitettuja rokotteita noin 360 000.

Tähän mennessä neljänsiä rokotteita on annettu noin 330 000 ihmiselle. Nopein tahti, jolla Suomessa on rokotettu, on noin 500 000 rokotetta viikossa.

Viime viikkojen aikana THL on saanut julkisuudessa runsaasti kritiikkiä haluttomuudestaan laajentaa neljänsiä koronarokotuksia nykyistä laajemmalle ihmisjoukolle.

Tällä hetkellä neljänsiä rokoteannoksia annetaan muun muassa yli 80-vuotiaille, yli 12-vuotiaille vakavasti immuunipuutteisille henkilöille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville 70–79-vuotiaille.

Muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén on vaatinut julkisesti kuukausien ajan, että neljännen rokotteen antamista laajennettaisiin.

Lue lisää: Infektio­ylilääkäri kritisoi kovin sanoin THL:n linjauksia: ”Vakavien tautien vähentämiseen on olemassa keino”

Lue lisää: Aki Lindén tivaa THL:ltä vastausta rokote­kysymykseen: ”Mitä erityis­perusteita Suomessa on?”

Kesäkuussa myös presidentti Sauli Niinistö ihmetteli Ilta-Sanomien haastattelussa sitä, miksei voi saada neljättä rokotetta, vaikka haluaisi. Niinistön oli vaikea ymmärtää sitä, miksi rokotteita pantataan, vaikka Suomi on ollut tänä vuonna maailman kärkisijoilla koronakuolleisuustilastoissa.

Viime viikolla Lapin sairaanhoitopiirin ja Länsi-Pohjan keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas kertoi Ilta-Sanomille jakavansa presidentin huolen kuuluttaen samalla neljänsien rokotteiden laajentamisen perään. Broas kertoi havainneensa THL:n osalta vähättelyä pandemian tilasta sekä siitä, mitä koronavirus voi aiheuttaa riskiryhmille ja iäkkäille.

THL vastaa kritiikkiin korostamalla, että päätökset on tehty lääketieteellisin perustein.

– Nyt parantumaan päin olevassa epidemiatilanteessa katsomme, ettei neljänsien rokotteiden laajentamista tarvita. Heillä, joille sitä ei suositella, on vielä hyvä suoja vakavaa tautia vastaan eikä sitä ole tässä vaiheessa kesää syytä vahvistaa, Kontio perustelee.

– Tilanne voi olla eri syksyllä, kun tartunnat todennäköisesti kääntyvät nousuun ja on kulunut pidempi aika kolmansien rokotteiden antamisesta.

Syksyllä luultavasti pahentuva tartuntatilanne on Kontion mukaan myös syy siihen, miksei neljänsiä rokotteita vielä anneta laajemmin.

– Haluamme mieluummin paremman suojan syksylle, kun ihmiset oleskelevat läheisemmin sisätiloissa. Jos neljäs rokote annettaisiin heinäkuussa, ei vielä syksyllä voitaisi antaa seuraavaa.

Mitä pidempi väli rokotteiden välillä on, sitä parempi on myös suoja, Kontio muistuttaa.

– Kolmannen rokotteen antama suoja vakavaa tautia vastaan ei myöskään häviä yhtäkkiä, vaan vähenee hiljalleen.

Mitä tulee koronakuolemiin Suomessa, myöntää Kontio lukujen olleen tänä vuonna korkeita. Vuoden loppuun mennessä Suomessa oli kuollut koronaan 1 700 ihmistä. Tällä hetkellä kuolleita on miltei 5 000.

Kontio huomauttaa kuolleiden määrän olevan kuitenkin aiempaa vähäisempää, kun lukua verrataan suhteessa taudin leviämiseen.

– Totta kai, kun tautia on valtavasti, ovat erityisesti vaarassa he, joilla on suurin riski sairastua vakavasti.

Täydellistä suojaa koronavirusta vastaan ei ole myöskään mahdollista saavuttaa.

– On sinänsä hyvä, että rokotteisiin luotetaan. Toisaalta ihmisten käsitys siitä, mitä niillä voidaan saavuttaa, on osittain harhainen.

Kontio kertoo seuranneensa paljon keskustelua neljänsistä rokotteista ja huomanneensa, että kaksi asiaa sekoitetaan helposti toisiinsa.

– Sekoitetaan se, mikä on suoja vakavaa tautia vastaan ja mikä suoja tartuntaa vastaan.

Rokotteen teho tartuntaa vastaan hiipuu Kontion mukaan hyvin nopeasti. Suoja vakavaa tautia vastaan sen sijaan kestää huomattavasti pidempään.

Viime viikon torstaina sairaalahoidossa oli THL:n tilastojen mukaan 464 koronapotilasta.