Banner Before Header

Korona­tilanne pahenee – asiantuntija uusien rajoitusten kannalla, mutta rokotettujen elämää ei tulisi enää rajoittaa

Koronatilanne pahenee Suomessa jälleen. Torstaina raportoitiin peräti 1 259 uutta tapausta, mikä on korkein päiväkohtainen tartuntaluku koko koronaepidemian ajalta. Perjantaina raportoitiin 1 191 uutta tartuntaa. Viime viikolla todettiin ennätysmäärä koronatartuntoja, 5 900 tapausta.

Myös sairaalahoidon tarve on suuri. Perjantaina sairaalahoidossa oli 277 koronapotilasta, joista 41 tehohoidossa.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti arvioi, että epidemian huippua ei vielä näy ja tilanne tulee huononemaan entisestään tulevina viikkoina.

– Kun tapausmäärät edelleen nousevat ja positiivisten tapausten prosentuaalinen määrä nousee, kertovat nämä yhdessä siitä, että paine sairaaloihin tulee kasvamaan viikon parin säteellä, Vapalahti sanoo.

Ajureina heikkenevän tilanteen taustalla Vapalahti mainitsee rokottamattomien määrän, rokoteimmuniteetin hiipumisen, viruksen kausivaihtelun sekä kontaktien määrän ja tason.

– Jos epidemiaa voi näin kuvailla, niin on selvää, että kuivaa puuta vielä riittää, kun reilu miljoona suomalaista on vailla immuniteettia.

Vapalahti on huolissaan tilanteesta, jossa koronan tuoma kuorma vaikuttaa voimakkaasti muuhun terveydenhuoltoon.

– Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ollaan sillä rajalla, että jos sinne tulee yksi tai kaksi tehohoitopotilasta lisää, niin muita toimintoja joudutaan siirtämään, hän kuvaa.

Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Rokotetutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin mukaan sairaalahoidon kuormitus jatkuu vielä pitkään, jos rokotuskattavuutta ei saada korkeammalle tai oteta käyttöön rajoituksia, joilla vähennetään rokottamattomien altistumisen riskiä.

Hän arvioi, että nykyisellä rokotuskattavuudella tautitaakka tulisi olemaan noin 30 000 sairaalahoitojaksoa.

Tämä johtaisi vuoden kestävällä tasaisella kuormituksella ja viikon keskimääräisellä hoitojaksolla noin 575 koronapotilaan yhtäaikaiseen sairaalahoitoon.

Yli 12-vuotiaista kokonaan rokottamattomia on edelleen lähes 14 prosenttia. Rämet huomauttaa, että viruksen vaarallisuus ei ole muuttunut mihinkään.

– On tiedetty jo pitkän aikaa, kuinka valtavan iso riski rokottamattomalla on joutua sairaalahoitoon koronaviruksen takia. Se näkyy nyt siinä, että sairaalahoidon tarve on iso, Rämet sanoo.

Rokotuskattavuuden nostaminen on Rämetin mukaan paras tapa parantaa tilannetta.

– Yli 60-vuotiaissa on niin, että aina kun viisi ihmistä rokotetaan, niin yksi sairaalahoitojakso tippuu pois, hän havainnollistaa.

Rämet sanoo, että sairaalahoidon tarve puolittuisi, jos rokotuskattavuus nousisi kaikissa ikäryhmissä noin neljä prosenttia. Myös iäkkäämpien rokotuskattavuutta on tärkeää nostaa.

Myös Vapalahti korostaa rokotteiden tärkeyttä. Hänen mukaansa kolmannet rokoteannokset ja mahdollinen lasten rokottaminen tulevat parantamaan tilannetta tulevaisuudessa. Lähiviikkojen tilanteeseen voidaan kuitenkin vaikuttaa lähinnä ottamalla käyttöön uusia rajoituksia.

Etelä-Suomen avi ilmoitti torstaina uusista rajoituksista erilaisiin yleisötilaisuuksiin. Rajoitukset koskevat yleisötilaisuuksia, joissa yleisöä on seisomakatsomoissa ja kaikenlaisia yhteislaulutilaisuuksia, joissa on yleisönä yli 20 ihmistä. Tuolloin paikalla saa olla enintään 20 ihmistä, joilla ei ole istumapaikkaa.

Lue lisää: Uudet korona­rajoitukset astuvat voimaan ensi viikolla – näin ne vaikuttavat etelä­suomalaisten arkeen

Rajoitukset astuvat voimaan 25. marraskuuta. Jos tilaisuuksissa on käytössä koronapassi, ei rajoituksia tarvitse noudattaa.

Vapalahden näkemyksen mukaan uudet rajoitukset ovat nyt tarpeellisia.

– Rajoituksista on kahdenlaista hyötyä: ne rajoittavat leviämistä todennäköisimmissä leviämistilanteissa ja toisaalta se, että niitä voidaan niin sanotusti kiertää koronapassilla, tarjoaa rokottamattomille lisäkannustimen rokottautua.

Hän huomauttaa, että verrattuna moneen muuhun maahan rajoitukset Suomessa ovat tällä hetkellä lieviä.

– Kyllä niitä olisi tarvittaessa vielä varaa kiristää. Toisaalta epidemian hoidossa ei kannata tehdä tempoilevia ratkaisuja, koska nopeita pikavoittoja ei ole jaossa.

Myös Rämetin mukaan tilanteeseen tulee nyt reagoida uusilla rajoituksilla.

– Kyllä yhteiskunnan on pakko tehdä asioita, joilla vähennetään rokottamattomien riskiä saada tartunta. Nyt on pakko tehdä jotain, koska sairaalahoidon tarve on noussut niin korkeaksi.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Rämet korostaa, että rajoitusten tulisi koskea tässä vaiheessa rokottamattomia ja ne tulee kohdistaa tarkasti. Rokotettujen elämää ei hänen mukaansa tulisi enää rajoittaa.

Hän myös huomauttaa, että pian täytyy myös päättää, mitä 5–11-vuotiaiden rokotusten suhteen tehdään.

– Euroopan lääkevirasto Ema on tekemässä tämän kuun aikana päätöstä siitä, laajennetaanko rokotteen myyntilupaa. Silloin on oikea hetki miettiä, rokotetaanko alle 12-vuotiaita.

Rämetin mukaan on vaikeaa ennustaa, miten koronatilanne tulee etenemään. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomen tilanteen tekee hankalaksi se, että väestössä on edelleen hyvin vähän niitä, jotka ovat altistuneet taudille. Tämä johtuu siitä, että kansalaiset kyettiin suojaamaan valtaosin ennen kuin virus meni läpi.

– Taudin tuomaa suojaa on paljon vähemmän kuin monessa muussa maassa. Kun huomio sekä rokotteiden tuoman suojan että virukselle altistumisen kautta saadun suojan, niin tilanteemme on huonompi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.

– Epidemia menee aalloittain ja jossain kohtaa se taittuu. Onko se sitten joululomalla, kun koulut menevät kiinni vai jo aikaisemmin, sitä on vaikea ennustaa.

Source Link is.fi