Banner Before Header

Kotimainen natsiräiskintä Sisu on vuoden tapauksia – viisi kiinnostavaa tarinaa ja videoita elokuvasta

Mitä tapahtuu, kun perheensä ja kotinsa talvisodassa menettänyt kullankaivaja löytää satumaisen saaliin ja kohtaa joukon natseja Lapin sodassa?

Tappeluhan siitä tulee.

Kuuden miljoonan euron budjetilla tehty Sisu on ohjaaja Jalmari Helanderin intohimoprojekti, joka kumartaa 1980- ja 1990-lukujen toimintaelokuville. Se on häpeilemätön natsiräiskintä, jonka jälkeen katsojalle on selvää, mitä sisu tarkoittaa.

Poimimme elokuvan ympäriltä viisi kiinnostavaa tarinaa ja lisäsimme joukkoon muutaman videoklipin elokuvasta:

1. Rambo ajoi ohjaaja Jalmari Helanderin toimintaelokuvaan

Sisun ohjaaja-käsikirjoittaja Jalmari Helander oli ala-asteella, kun Sylvester Stallonen tähdittämä Rambo 1 (1982) ilmestyi. Ei aikaakaan, kun Helander asetteli VHS-kasettia videonauhuriin.

Elokuva teki Helanderiin lähtemättömän vaikutuksen. Sen jälkeen ei ollut paluuta, hän kertoo Ylelle.

Toiminta- ja räiskintäelokuvissa Helanderia on aina kiinnostanut mahdollisuus määritellä maailma uusiksi. Fysiikan lakejakin voi tarvittaessa kopeloida tarinan ehtoihin sopivaksi. Sisussa Aatami Korpi on välillä sellaisessa pinteessä, että selviytymiseen vaaditaan vähän mielikuvitustakin.

Sisu on Helanderin toteutunut lapsuudenhaave, mikä näkyy lopputuloksessa.

– Olen fanittanut 1990-luvun toimintaelokuvia todella paljon ja toivonut, että joskus voisi tehdä itse samanlaista. Olen niin iloinen, että Sisu on sen näköinen kuin halusin sen olevan.

Päänatseja elokuvassa esittävät norjalainen Aksel Hennia ja britti Jack Doolan. Heille Helanderin ei tarvinnut sisu-sanan merkitystä selittää, sillä kuten ohjaaja itse asian ilmaisee, Aatami Korpi takoi sen heidän kalloonsa.

2. Terrieri ei totellut ohjausta, hevonen karkasi tunturiin

Sisu-elokuvan hauskoja sivujuonteita ovat Aatami Korven suloisen ja silminnähden uskollisen koiran edesottamukset. Tuon tuosta hurtta lähtee omille teilleen mutta palaa aina lopulta omistajansa luo.

Oikeasti koira on nimeltään Sulo ja se on Jorma Tommilan perheen itsepäinen lemmikki. Tai ainakaan se ei kerta kaikkiaan suostunut noudattamaan käsikirjoituksen askelmerkkejä.

– Leikatessa jouduttiin huijaamaan, että saatiin se näyttämään siltä kuin koira olisi oikeasti ollut siellä mukana jotenkin järkevästi, Helander nauraa.

Helander oli alun perin visioinut Korven rinnalle jotain kovakuonoisen näköistä karvaturria, mutta tuottaja oli sattumalta nähnyt Tommilan söpön Sulo-koiran valokuvassa. Tovi väiteltiin, minkä jälkeen Helander myöntyi ottamaan Aatami Korven rinnalle suloisen bedlintoninterrierin.

Elokuva on täynnä näyttäviä ratsastuskuvia, mutta ne eivät syntyneet helpolla. Eräs kuvauspäivä valkeni juuri sellaisena kuin Helander oli kuvien vuoksi haaveillut. Kuvausryhmä hevosineen matkasi oitis tunturin huipulle.

Kävi ilmi, ettei hevonen voinut sietää Jäämereltä puhaltavaa puuskittaista erämaatuulta. Eläin ei jäänyt kyselemään vaan lähti suoriltaan omille teilleen. Kun hevonen lopulta löytyi yli kymmenen kilometrin päästä, rekvisiitta oli jäänyt karkumatkan varrelle.

– Kaikki kullat ja roinat olivat pudonneet pitkin poikin erämaata. Oli fiilis, että ei saatana, Helander toteaa.

”Täydellisestä kuvauspäivästä” jäi mukaan käyttökelpoista materiaalia muutaman sekunnin verran.

Aatami Korvella on tapana hoitaa asiat loppuun saakka.

3. Päähenkilöllä on mahdollisimman äijämäinen nimi

Aatami Korpi oli ohjaaja-käsikirjoittajan mukaan äijämäisin nimi, jonka hän saattoi elokuvan päähenkilölle keksiä.

Sisukkaan taistelijan taustatarinaa ei koskaan kirjoitettu kokonaan. Varmaa on, että Aatami Korpi menetti talvisodassa perheensä ja kotinsa. Korpi katkeroitui ja aloitti kostoretken.

Tuli aika yrittää aloittaa alusta, keksiä muuta tekemistä. Kullan kaivaminen sai kelvata, sillä ihmisten seuraa päähenkilö ei kaivannut.

Elokuvassa nähdään, kun Aatami Korvelle käy satumainen onnenpotku. Sitä seuraa toivoton epäonni, kun hän törmää natsipartioon, joka saa vihiä kullasta. Kohtaamisesta seuraa pitkä yhden miehen sota natseja vastaan, mutta motiivina on paljon enemmän kuin saaliin rahallinen arvo.

– Se taistelu ei ole pelkästään kullasta vaan periaatteesta ja siitä, että Aatami Korvelle ei vittuilla. Hän ei pidä siitä, että häneltä tullaan taas viemään asioita. Se on periaatekysymys, Helander sanoo.

Jalmari Helanderin aiempia ohjauksia ovat mm. Rare Exports ja Big Game. Kuva: Tiina Jutila / Yle

4. Siskon miehelle räätälöity päärooli

Jalmari Helander tunnustautuu Aatami Korpea Sisussa esittävän Jorma Tommilan suureksi faniksi.

Joulubileet, Takaisin Ryssiin ja Lipton Cockton – katseltiin niitä nuorena tosi paljon, Helander toteaa luetellessaan Jari Halosen ja Jorma Tommilan yhteistyönä syntyneitä elokuvia, joista osa on myöhemmin noussut kulttimaineeseen.

Tuolloin Helanderilla ei ollut hajuakaan, että myöhemmin, sattuman kaupalla, hänestä tulisi Tommilan lanko. Helanderin isosisko ja Jorma Tommila menivät naimisiin vuonna 2008.

– Aloin saman tien ruinata häneltä kaikenlaista elokuviin liittyvää, mutta useimmiten hän kieltäytyi.

Sittemmin kaksikosta tuli tutkapari elokuvakentällä. Tommila nähtiin viime vuosikymmenellä muun muassa Helanderin ohjaamissa Rare Exportsissa ja Big Gamessa.

Kun Helander alkoi kirjoittaa Sisua, hän ei osannut ajatella päähenkilöksi ketään muuta kuin Tommilaa.

– Siinä ihmisessä on aina ollut jotain alkuvoimaa. On vieläkin hyvin vaikeaa ajatella ketään toista suomalaista näyttelijää Sisun pääosaan. Jos Jorma ei olisi päässyt, se olisi ollut vaikea paikka.

Sisu on toimintaelokuva, jossa päähenkilön selviytyminen vaaroista on joskus hiuskarvan varassa.

5. Sisu leviää Yhdysvalloissa – omalla nimellään

Sisu sai maailmanensi-iltansa Toronton elokuvijuhlilla syyskuussa 2022. Kriitikot pitivät näkemästään ja yleisö otti leffan Helanderin mukaan ilolla vastaan.

Kuukautta myöhemmin Sisu voitti useita palkintoja fantasia- ja kauhuelokuviin keskittyvällä Sitges-elokuvafestivaalilla Espanjassa. Helander pokkasi pystin parhaasta elokuvasta, Jorma Tommila palkittiin parhaana näyttelijänä, Kjell Lagerroos parhaasta kuvauksesta ja Juri Seppä sekä Tuomas Wäinölä parhaasta musiikista.

Se kaikkein kovin juttu on kuitenkin elokuvan pääsy poikkeuksellisen laajaan levitykseen Yhdysvalloissa. Lionsgate antaa Sisulle yhden laajijmmista levityksistä, joita pohjoismaalaiselle elokuvalle on Yhdysvalloissa toteutunut. Eurooppalaisittainkin vähintään 500 valkokankaan levitys merkittävä.

– Ja vieläpä Sisu-nimellä, eikä millään jenkkinimellä. Sen nimi on Amerikassakin Sisu, Helander hehkuttaa.

– Jos yleisö ottaa sen yhtä hyvin vastaan kuin Torontossa, mitä tahansa voi tapahtua.

Aiotko mennä katsomaan Sisu-elokuvan? Voit keskustella aiheesta 28. tammikuuta kello 23 asti.

Source Link yle.fi