Kovat talousluvut viestivät nopeasta korkokäänteestä – asuntovelallisella nyt hyvä aika toimia
Kuluttajahintojen vuosinousu eli inflaatio on Yhdysvalloissa kivunnut lukemiin, joita on nähty viimeksi 1990-luvun alussa. Jos kehitys alkaa näyttää pysyvämmältä, asuntovelallisten on syytä alkaa varautua korkotason nousuun.
Kuluttajahinnat nousivat Yhdysvalloissa lokakuussa vuositasolla 6,2 prosenttia ja syyskuuhun verrattuna 0,9 prosenttia. Taustalla oli etenkin energian, asumisen, elintarvikkeiden ja ajoneuvojen kallistuminen.
Asiasta huolestui myös presidentti Joe Biden, jonka mukaan hinnat ovat nyt jo liian korkealla.
Kiihtyvä inflaatio voi merkitä sitä, että Yhdysvaltain keskuspankin koronnosto lähestyy entistä nopeammin. Huoli tästä näkyi eilen Wall Streetillä osakkeiden kurssilaskuna. Myös Yhdysvaltain valtionlainojen markkinakorot kääntyivät eilen selvään nousuun.
OP:n pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan suurin yllätys lokakuun luvuissa tuli pohjainflaation puolelta. Fedin arviot hintakehityksestä näyttävät olleen liian maltillisia.
Elintarvikkeiden ja energian hintavaihteluista puhdistetut pohjahinnat nousivat 4,2 prosenttia vuotta aikaisemmasta, mikä sekin oli korkein lukema 30 vuoteen.
– Hintojen nousu ei liity pelkästään energiatekijöihin, vaan on levinnyt laajemmaltikin. Kyseessä eivät ole myöskään pelkästään koronasta toipumiseen liittyvät hinnankorotukset, Heiskanen sanoo.
– Inflaatio on Fedin arvioita pysyvämpää, korkeampaa ja laaja-alaisempaa. On perusteltua ajatella, että ensimmäinen koronnosto tulee tapahtumaan aikaisemmin kuin mitä on aiemmin odotettu eli jo ensi vuoden toisella neljänneksellä, mikäli nyt saatu inflaatiokuva saa jatkossa lisävahvistusta.
OP:n mukaan markkinat hinnoittelevat nyt keskuspankilta kolmea koronnostoa ensi vuoden loppuun mennessä. Muutos on ollut nopeaa, sillä vielä alkuvuonna koronnostojen ennakoitiin markkinoilla alkavan mahdollisesti vasta vuonna 2024.
Tämän jälkeen keskuspankkiirit alkoivat viestittää koronnoston lähestymisestä.
Fed on jo aloittanut rahapolitiikkansa kiristämisen. Marraskuun alussa keskuspankki ilmoitti alkavansa vähentää pandemian johdosta aloitettuja arvopaperiostojaan. Niiden on määrä päättyä ensi vuoden kesällä.
Euroopassa tilanne on toinen. Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde totesi marraskuun alussa, että pankin ohjauskoron nosto näyttää hyvin epätodennäköiseltä ensi vuonna.
Heiskanen korostaa, että euroalueen inflaatiokuva on erilainen ja maltillisempi kuin Yhdysvalloissa, vaikka täälläkin inflaation kiihtyminen on selvästi muodostumassa pysyvämmäksi ilmiöksi.
– Hintojen nousun taustalla ovat täällä olleet muun muassa veromuutokset, minkä johdosta inflaatio tulee täällä hidastumaan. Täällä ei ole myöskään nähty samanlaista palkkojen nousua kuin Yhdysvalloissa, Heiskanen sanoo.
Euroopan keskuspankin ensimmäinen koronnosto voi kuitenkin tulla hänen mukaansa nopeammin kuin mitä keskuspankkiirit ovat pyrkineet viestimään.
Tämä merkitsee nousupaineita myös asuntovelallisen kannalta kiinnostaviin markkinakorkoihin.
– Tämän pohjalta korot ovat nousemassa lähivuosina, mutta mitään äkillistä liikettä ei ole tapahtumassa. Markkinoiden hinnoittelu on tässä suhteessa edelleen maltillista ja nyt on vielä edullista laittaa suojaukset kuntoon.