”Kovimmat taistelut edessä” – sotatilanne on kuin vuonna 1942, Kremlissä uskotaan | Verkkouutiset

Varoituksia suorasta sotilaallisesta konfliktista Euroopan ja Venäjän välillä on kuultu aiempaa enemmän viime viikkojen aikana.

Kreml on kiistänyt kaikki hyökkäysaikeet ja leimannut uhka-arviot läntisten asevoimien ja sotateollisuuden harjoittamaksi pelon lietsonnaksi.

– Hyökkäyksellä historian voimakkainta sotilasliittoa vastaan olisi varmasti katastrofaaliset seuraukset Venäjälle. Kuitenkin myös hyökkäys kaksi vuotta sitten Ukrainaan oli Moskovan turvallisuusintressien vastaista, mutta Vladimir Putin valitsi sen tien, Carnegie-ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimuskeskusta johtava Aleksandr Gabujev toteaa Financial Timesissa.

Nyt Putinin yhä synkempi suhtautuminen sotaan muodostaa hänen mukaansa uhan koko Euroopan turvallisuudelle.

– Toista maailmansotaa koskeviin rinnastuksiin mieltynyt Venäjän presidentti uskoo olevansa nyt samassa tilanteessa kuin Josif Stalin vuoden 1942 lopussa: kovimmat taistelut ovat ehkä vielä edessä, mutta suunta on kohti voittoa, Gabujev sanoo.

Vielä täysimittaisen hyökkäyssodan alettua vuonna 2022 osa Venäjän eliitistä kyseenalaisti hänen mukaansa Putinin viisauden kulissien takana. Nyt kriitikot on vaiennettu, poliittisessa vankeudessa kuollut oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi heistä viimeisimpänä.

– Ensi kuussa Putin on jatkamassa presidenttikauttaan kuudella vuodella. Jos ikääntyvä johtaja haluaa nostaa panoksia Venäjän ja lännen välisessä, mielestään eksistentiaalisessa vastakkainasettelussa, hänen tiellään on vaikea nähdä esteitä.

”Valmistaudu sotaan”

Putinin mukaan Venäjä ei käy sotaa vain Ukrainaa, vaan myös Natoa ja Yhdysvaltain maailmanlaajuista hegemoniaa vastaan.

– Venäjän presidentti haluaa epätoivoisesti varmistaa paikkansa historiassa miehenä, joka kosti Neuvostoliiton romahtamisen aiheuttaman nöyryytyksen, Gabujev sanoo.

– Koska mielistelijöiden ympäröimän Venäjän ikääntyvän johtajan taipumusta kohtalokkaisiin virheisiin ei ole suitsittu, hän saattaa lähivuosina ryhtyä vielä holtittomampiin toimiin kuin mitä olemme tähän mennessä nähneet, hän toteaa.

– Jos Kreml uskoo, ettei millään läntisellä suurvallalla ole resursseja ja tahtoa taistella pienten liittolaisten puolesta, kuten Baltian maiden puolesta, se saattaa kokea houkuttelevaksi testata Naton viidennen artiklan kollektiivista puolustussitoumusta, hän varoittaa.

– Ei ole muita nopeita ratkaisuja kuin se, että Eurooppa panostaa sotilaalliseen pelotteeseensa, joka toimii kalliina mutta välttämättömänä vakuutuksena Putinin pahantahtoisia seikkailuja vastaan.

Vanhaa ja hyväksi koettua periaatetta ”jos toivot rauhaa, valmistaudu sotaan”, on Gabujevin mielestä jälleen kerran noudatettava, jotta Euroopan hauras turvallisuus voitaisiin nykyoloissa edelleen taata.