Banner Before Header

Kremlin propaganda­koneisto keksi tavan iskeä Niinistön ja Marinin Nato-puheisiin: ”Moskova sai puukon­iskun selkäänsä”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) muistuttivat molemmat uudenvuodentervehdyksissään, että Suomi pitää kiinni vapaudestaan ja mahdollisuudestaan hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä.

Lue lisää: Lue presidentti Niinistön uuden­vuoden­puhe sanasta sanaan

Kremlin propagandakoneistolta kesti uudenvuodenjuhlien vuoksi hetken aikaa tarttua aiheeseen. Nyt Venäjän mediaan on kuitenkin ilmestynyt jo runsaasti kirjoituksia, joissa Niinistön ja Marinin Nato-puheet tyrmätään mitä mielikuvituksellisemmin tavoin.

Toimittajataustainen kansainvälisten suhteiden kommentaattori Maksim Jusin kuvailee Novyje Izvestija -lehdelle, että ”erityisen oudolta” näyttää presidentti Sauli Niinistön odottamaton Nato-ulostulo.

– Hänellä on hyvät henkilökohtaiset suhteet Vladimir Putinin kanssa. Kreml ei selvästikään odottanut häneltä tällaista diplomaattista manööveriä, Jusin arvioi lehden mukaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti uudenvuodenpuheessaan myös, että Venäjän esittämät ”ukaasit” ja etupiirivaatimukset eivät kuulu Eurooppaan 2020-luvulla.

Venäjällä on uutisoitu laajasti myös pääministeri Sanna Marinin lausunto Suomen mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä.

Lue lisää: Pääministeri Marin ottaa uudenvuoden viestissään kantaa Suomen Nato-keskusteluun: ”Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta”

Joillekin pienemmille venäläisille propaganda- ja uutissivuille – kuten Avia.pro-sivustolle – se on väännetty jopa muotoon, jonka mukaan Marin olisi suorastaan jo ilmoittanut, että Suomi aikoo hakea Nato-jäsenyyttä.

– Suomen pääministerin ilmoitus tällaisella vaikealla hetkellä on huono signaali Moskovalle. Nyt kun Moskovan ja Washingtonin suhteet ovat äärimmäisen jännittyneet ennen Geneven neuvottelujen alkamista, Moskova sai puukoniskun selkäänsä, Jusin kuvailee Novyje Izvestijalle.

Venäjän ja Yhdysvaltain delegaatioiden on määrä neuvotella Genevessä 9.–10. tammikuuta Venäjän vaatimista turvatakuista, joihin Moskova haluaisi sisällyttää myös Naton kaikkinaisen itälaajentumisen pysäyttämisen sitovin sopimuksin.

– Me joko sovimme amerikkalaisten kanssa tai tapahtumat kehittyvät erittäin vaarallisen ja arvaamattoman käsikirjoituksen mukaan, Jusin sanoo.

– Jos Suomi liittyy Natoon, se muuttaa juuriltaan koko Euroopan geostrategisen asetelman. Maiden raja on ollut toisen maailmansodan jälkeen esimerkki vakaudesta ja ennakoitavuudesta, mutta nyt siitä voi tulla kahden vastakkaisen blokin raja, hän jatkaa.

Venäjän joillakin pienemmillä netin propaganda- ja uutissivustoilla on kirjoitettu jopa, että pääministeri Sanna Marinin olisi ilmoittanut jo Suomen aikovan hakea Naton jäsenyyttä.

Venäjän valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti ja eri maissa julkaistavat Sputnik-uutissivustot ovat puolestaan antaneet runsaasti tilaa kommentaattori Pjotr Akopovin mielipidekirjoitukselle, jossa hän perustelee värikkäin sanankääntein, kuinka ”Nato valmistautuu tekemään Suomesta uuden Ukrainan”.

Akopovin mukaan Suomi on aina osannut tasapainotella suurvaltasuhteiden välissä, joten ”juuri siksi oli niin yllättävä kuulla, mitä maan johtajat sanoivat uudenvuodentervehdyksissään”.

– Mitä tapahtui? Miksi viisimiljoonainen Suomi yhtäkkiä huolestui oikeudestaan mennä Natoon? Onko Venäjä jälleen kerran syyllinen? No tietenkin on. Vaikka tosiasiassa puhe oli Ukrainasta (ja muista entisen Neuvostoliiton osista), niin Suomi otti kaiken itseensä, vaikka onkin pohjoinen maa, Akopov ihmettelee.

Eläkää kuinka haluatte. Mutta älkää päästäkö luoksenne meidän vihollisiamme.

Akopovin mukaan Suomen huolestumisen taustalla onkin itse asiassa Nato, eikä Venäjä.

– He (Natossa) ovat käytännössä uhanneet nyt avata meitä vastaan uuden pelikentän, pohjoisen. Venäjä ei todellakaan tule katselemaan rauhassa sotilasliiton tuloa meidän pohjoisille rajoillemme ja me varoitamme siitä rehellisesti. Venäjä ei uhkaa, ei, vaan pelkästään selittää asioita, Akopov kirjoittaa.

Venäjä puolustautuu ja puolustaa osaa omasta alueestaan – eli siis Ukrainaa – länsimaiselta laajentumiselta.

Akopovin mukaan Suomen kannattaa myös muistaa, mitä kaikkea hyvää se on saanut Venäjältä. Kun Suomi kuului vielä osana Venäjän imperiumiin, Suomen naiset saivat äänioikeuden, mikä tapahtui ennen ”edistyksellistä” Eurooppaa, Akopov muistuttaa.

– Nykyinen pääministeri Sanna Marin ei saata ehkä tietää tästä mitään, mutta kun hänestä tuli kaksi vuotta sitten pääministeri 34-vuotiaana, niin se tapahtui muun muassa sen ansiosta, mitä hänen maansa on saanut Venäjältä, Akopov kirjoittaa.

Akopovin mukaan Venäjällä on aina ollut hyvä suhtautuminen suomalaisiin, mutta Venäjä odottaa vastavuoroisuutta.

– Meillä ei ole mitään halua rajoittaa Suomen itsemääräämisoikeutta, eläkää kuinka haluatte. Mutta älkää päästäkö luoksenne meidän vihollisiamme, sillä se menee jo hyvien suhteiden raamien ulkopuolelle, hän kirjoittaa.

Akopovin mukaan Suomen kannattaa muistaa, että Venäjän tuntemalla turvallisuusuhalla voi olla erittäin surullisia seurauksia suomalais-venäläisille suhteille.

– Ei, tällä kertaa meillä ei ole tarvetta kuten vuonna 1939 siirtää rajaa kauemmaksi Pietarista sotilaallisella voimalla. Mutta suhteemme naapuriin tulee tietenkin muuttumaan.

Akopovin mukaan Naton vastustus on Suomessa vähentynyt ennen kaikkea siksi, vallalla on yleinen länsimainen russofobinen propaganda ja Venäjällä pelottelu.

– Samaan aikaan Venäjä puolustautuu ja puolustaa osaa omasta alueestaan – eli siis Ukrainaa – länsimaiselta laajentumiselta. Suomi oli osa Venäjän imperiumia, vaikkakaan ei osa venäläistä maailmaa. Jos Helsingissä muistetaan tämä ja se, mitä maa on saanut suhteista meidän maamme kanssa, niin he ymmärtävät, kuinka väärin on edes puhua heidän oikeudestaan liittyä Naton jäseneksi, Akopov muotoili.

Source Link is.fi