Kryptomarkkinoilta katosi yli biljoona euroa – yhden valuutan kuolemankierre paljasti kryptojen mielettömyyden

Viime kuussa kryptomarkkinoilla rytisi kovaa – jopa kryptomarkkinoiden mittapuulla – kun vakaavaluutaksi eli stablecoiniksi kutsuttu Terra menetti käytännössä täysin arvonsa ja pyyhki hetkessä markkinoilta useita kymmeniä miljardeja euroja.

Hintojen voimakkaat heilahdukset eivät ole harvinaisia kryptomarkkinoilla, mutta täydellisiä arvon nollauksia nähdään harvoin. Poikkeuksellista oli myös se, että kyseessä oli nimensäkin mukaisesti vakaaksi mielletty kryptovaluutta eikä hetken mielijohteesta tehty hupikolikko.

Vakaavaluutat ovat kryptovaluuttoja, joiden hinta on ankkuroitu tiettyyn arvoon, yleensä yhteen dollarin. Suurimmat vakaavaluutat takaavat hintansa perinteisillä rahoitusvälineillä, kuten valuutoilla tai joukkovelkakirjoilla.

Terran taustalta ei löytynyt mitään näistä. Sen sijaan Terran ankkurina toimi toinen kryptovaluutta, Luna, jonka hinta määräytyi kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Yksinkertaistettuna ajatuksena oli, että yhden Terran pystyi aina vaihtamaan yhden dollarin arvosta vapaasti kelluvaan Lunaan. Jos Terran hinta laski alle yhden dollarin, käyttäjien kannatti ostaa niitä ja vaihtaa ne Lunaksi, joka takasi yhden dollarin vaihtokurssin. Jos Terran hinta nousi yli yhden dollarin, käyttäjien kannatti hankkia Luna-valuuttaa ja vaihtaa ne sidotulla vaihtokurssilla Terra-valuutaksi.

Tällä tavalla algoritmiseksi vakaavaluutaksi kutsuttu Terra onnistui pitämään arvonsa reilun puolentoista vuoden ajan. Parhaimmillaan sen markkina-arvo oli lähes 17 miljardia euroa. Sisarvaluutta Lunan markkina-arvon huippu oli 40 miljardin euron tietämillä.

Toukokuun toisella viikolla ihmisten luottamus tyhjästä luotua valuuttaa kohtaan kuitenkin katosi muutamassa päivässä ja vakaavaluutta ajautui kuolemankierteeseen. Terrasta tuli malliesimerkki kryptovaluuttojen mielettömyydestä.

Kryptomarkkinoiden arvon taustalla paljon ilmaa

Kryptomarkkinoilla valuuttojen arvostus perustuu käytännössä pelkästään luottamukseen. Luottamukseen, että kryptovaluutalle löytyy tulevaisuudessa käyttötarkoitus. Eli että juuri tämän valuutan taustalla pyörivä lohkoketjuteknologia on tulevaisuudessa voittaja.

Bitcoinin takana ei ole mitään, mitä Terran takana ei olisi ollut. Ihmisten luottamus Bitcoinia kohtaan on vain vahvempaa, koska kyseessä on ensimmäinen kryptovaluutta. Se osoitti, että teknologia toimii. Tämä asema tuo mukanaan arvostusta.

Tosin tämäkin luottamus on horjunut viime kuukausina. Bitcoinin markkina-arvo on karkeasti ottaen puolittunut viime vuoden huippulukemista. Se on tällä hetkellä noin 560 miljardia euroa, mikä vastaa reilua kolmannesta koko kryptomarkkinoista.

Bitcoinin mukana alas ovat tulleet muutkin kryptovaluutat. Tämän vuoden aikana kryptomarkkinoilta on kadonnut yli biljoona euroa.

Yksi syy romahdukseen on korkojen nousu, joka puhkaisi elvytyksen aikaansaaman kuplan. Sama on tapahtunut osakemarkkinoilla.

Pörssiyhtiöiden kohdalla syöksyllä on kuitenkin alaraja, joka on yleensä enemmän kuin nolla. Yhtiöillä on liikevaihtoa, varallisuutta ja muita rahallisesti arvokkaita asioita, joiden alle pörssikurssi ei laske.

Kryptovaluuttojen kohdalla alarajaa ei käytännössä ole, mikä tekee niiden syöksystä hurjempaa.

Toisaalta myöskään mitään ylärajaa ei ole. Koska kryptovaluuttojen markkina-arvo ei perustu perinteisiin omaisuuseriin, niiden hinnat voivat nousta miten korkeiksi tahansa.

Osa markkinoilla olevista tokeneista tarjoaa omistajalleen tuottoa, osa antaa äänioikeuden hajautettuihin projekteihin – omanlaisiin krypto-osuuskuntiin – ja osa toimii valuuttana eri alustoilla. Näillä ominaisuuksilla näyttää kuitenkin harvoin olevan vaikutusta tokenin hintaan.

Joskus koko kryptovaluutan arvostus on pelkkää ilmaa. Yksinkertaisimmillaan kryptovaluutan arvo voi perustua yhteen ainoaan kauppaan. Kuka tahansa voi luoda esimerkiksi sadasta miljoonasta tokenista muodostuvan valuutan. Kun hän siirtää yhden tokenin toiseen kryptolompakkoon 10 eurolla, juuri keksityn kryptovaluutan markkina-arvo nousee nollasta miljardiin euroon.

Tämä tarkoittaa sitä, ettei kryptomarkkinoilta ole viime kuukausina oikeasti kadonnut yli biljoonaa euroa. Osa arvostuksesta on ollut täysin keinotekoista alusta alkaen.

Miljardeja virtaa uusiin kryptohankkeisiin

Osa arvostuksesta on kuitenkin erittäin todellista. Pelkästään suomalaiset myivät viime vuonna kryptovaluuttoja yli 2,1 miljardin euron arvosta. Tai tämän verran he ilmoittivat myyntejä verottajalle. Todellinen luku on todennäköisesti huomattavasti suurempi.

Ja vaikka kryptovaluuttojen hinnat ovat pudonneet niin voimakkaasti, että välityspalvelu Coinbasen toimitusjohtaja joutui jo vakuuttelemaan asiakkailleen, ettei yhtiö ole vaarassa ajautua konkurssiin, uutta rahaa virtaa markkinoille valtavalla voimalla.

Tämä johtuu siitä, että pääomasijoittajat ovat tällä hetkellä innoissaan web3:ksi kutsutusta kehityssuunnasta, jossa kryptovaluuttojen kaltaisten hajautettujen järjestelmien uskotaan korvaavan internetin nykyiset keskitetyt palvelut, kuten Facebookin tai Twitterin. Visioissa web3-palvelut ovat käyttäjien hallinnoimia hankkeita, joissa voitot jakautuvat kaikkien kesken.

Yhdysvalloissa suurin osa riskirahastojen sijoituksista on viimeisen yhdeksän kuukauden aikana suuntautunut web3-sovellusten parissa työskenteleville yrityksille.

Viime kuussa Piilaakson legendaarinen riskirahasto Andreessen Horowitz (a16z) ilmoitti keränneensä reilut 4,2 miljardia euroa sijoitettavaksi kryptohankkeisiin. Kyseessä on yhtiön neljäs kryptorahasto.

Valtavista summista huolimatta web3 on vielä konseptitasolla. Tunnetuimmat web3-hankkeet liittyvät NFT:ihin, joiden arvot ovat viime kuukausina sulaneet kryptovaluuttojen mukana.

NFT:t ovat uniikkeja digitaalisia teoksia, joiden autentikointiin käytetään lohkoketjuja. Kuuluisimpia NFT:itä ovat jopa miljoonia euroja maksaneet kuvatiedostot piirrosapinoista. Bored Ape Yacht Club -sarjan luonut Yaga Labs keräsi maaliskuussa yli 420 miljoonan euron rahoituksen.

Sivusta seuraajille nykyiset kryptohankkeet näyttäytyvät lähinnä spekulointina ja uhkapelaamisena. Sijoittajat sen sijaan puhuvat demokraattisemman internetin luomisesta. Ajatuksena on, että kun päätösvalta ja omistusoikeudet hankkeista hajautetaan käyttäjien kesken, syntyy uusia yhteisöjä, jotka luovat uusia reilumpia sovelluksia ja palveluja.

Ideologisten julistusten varjossa tulevaisuuden kassavirtoja kuvaavat käppyrät nousevat jyrkästi ylös oikealle.

Kaikki eivät ole innoissaan pääomasijoittajista

Perinteisten sijoitusrahastojen ilmestyminen kryptomarkkinoille ei ole kaikkien mieleen. Monet kehittäjät ovat innostuneet hajautetuista järjestelmistä juuri siksi, että ne tarjoavat keinon kiertää vanhaan rahamaailmaan sidoksissa olevat Andreessen Horowitzin kaltaiset toimijat.

Defi-projektien eli hajautettujen rahoituspalveluiden parissa työskentelevä Mikko Ohtamaa sanoo, että riskirahastojen myötä alalle on syntynyt paljon turhia projekteja, joiden ensisijainen tarkoitus on ollut vain kasvaa.

Pelkällä koodilla pyörivää sijoitusrahastoa rakentavan Trading Strategy -yhtiön toimitusjohtaja on jo nähnyt, miten markkinoiden viileneminen on johtanut korjausliikkeeseen.

– Nyt on alkanut näkymään potkuja, kun on ensin kasvettu liian nopeasti. On liikaa jengiä firmoissa, jotka eivät tee mitään. Nyt kun ei ole enää helppoa rahaa, pitää alkaa miettiä liiketoimintaakin, Ohtamaa sanoo.

Kryptotalvi on osittain Ohtamaan mielestä tervetullutta. Se siivoaa pois helpon rahan perässä juoksijat.

Toisaalta kryptovaluuttojen romahdus on lisännyt vihamielisyyttä koko alaa kohtaan. Kryptoskeptikot ovat saaneet todisteen järjestelmän järjettömyydestä, ja vanhat kritiikit ovat nousseet taas esille.

– Meiltä puuttuu järkevä keskustelu siitä, mikä näiden arvo pitäisi olla. Onko se nolla vai jotain nollan yläpuolelta, Ohtamaa sanoo.

Vielä viisi vuotta sitten olisi ollut helppo sanoa, että kryptohankkeiden arvo on lähellä nollaa. Nyt keskuspankit kehittävät omia digitaalisia valuuttoja ja Metan kaltaiset jättiläiset suunnittelevat teknologian seuraavaa askelta lohkoketjujen päälle.

– Kryptot ovat pakottaneet miettimään, että ehkä nämä asiat voi tehdä paremmin, Ohtamaa huomauttaa.

Kryptot ovat sääntelijöiden pöydällä

Kryptot ovat pakottaneet myös sääntelijät miettimään, miten uutta digitaalista taloutta pitäisi hallita. Eri puolilla maailmaa on päädytty erilaisiin ratkaisuihin.

El Salvadorissa Bitcoin on nostettu maan viralliseksi valuutaksi dollarin rinnalle ja kryptovaluutan ympärille yritetään luoda omaa talousjärjestelmää. El Salvador on jopa suunnitellut laskevansa liikkeelle tulivuoriobligaatioita, joilla maa aikoo rahoittaa verovapaan Bitcoin-kaupungin, jossa tulivuorista saatava lämpöenergia valjastetaan kryptovaluutan louhimiseen.

Sääntelyn toisessa ääripäässä on Kiina, joka on kieltänyt kaikki kryptovaluutat. Niiden tilalle Kiina yrittää luoda omia keskitettyjä lohkoketjupalveluita.

Länsimaissa sääntely on pääsääntöisesti vielä työn alla. Täällä pohdinnassa on muun muassa kuluttajansuojaan ja ilmoitusvelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä. Ratkaistavana on myös kysymys siitä, miten eri kryptovarat lajitellaan ja miten eri tokeneita säännellään.

Euroopan unionin on määrä saada kryptosääntely voimaan viimeistään vuonna 2024. Yhdysvalloissa kongressilta odotetaan uusia lakeja ensi vuonna.

Kryptomarkkinoilla vuosikin on pitkä aika, joten odotettavissa on vielä paljon myllerrystä ennen kuin sääntelyn rauhoittava ote alkaa vaikuttaa.

Esimerkiksi Terra-valuutan luonut Terraform Labs on jo ehtinyt julkaista uuden version vakaavaluutastaan. Terra 2.0 julkaistiin toukokuun lopulla. Vakauden takaavan sisarvaluutta Lunan arvo romahti heti julkaisun jälkeen. Tällä hetkellä sen arvo on 80 prosenttia pakkasella.